Nina Mikkonen aina rahat loppu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.

Hän avautuu elämästään ja asioistaan valtakunnan lehdissä harva se viikko, ja me kouhotamme?

No hän vatvoo omia asioitaan. Te ette...

Hänen asioistaan on tullut vähän meidänkin asioita tuon revittelyn seurauksena.

Aina puhuu kristillisistä arvoistaan. Missähän ne arvot olivat kun aloitti suhteen TImo TA:n kanssa ja hajoitti hänen perheen?

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan, että kenen ne Timon ottamat velat pitäisi maksaa? Minunko, velkojan vai ylipäätään jonkun muun?

Miksi ihmiset ei opi, että velka pitää ja kannattaa maksaa. Kun Timo sairastui, olisi yritys tietysti pitänyt heti joko myydä, tai ajaa alas. Lisäksi velalla uhkarohkeasti rakennettiin hulppea talo paikkaan, josta se on mahdollisimman vaikea myydä, keskelle ei mitään. Velkaa otettiin kantokykyyn nähden liikaa, mutta kun pitää olla isoa ja mahtavaa.

No, elämä on valintoja ja aikuisten ihmisten pitää kantaa vastuunsa.

Ei siinä yrityksessä ollut mitään myytävää: sen ainoa tuote oli Perhe Mikkonen. Luultavasti Mikkoset ovat myös taanneet firman lainan, millä talo rakennettiin. Muussa tapauksessa firman olisi voinut hakea konkurssiin ja loppuosa velasta olisi jäänyt pankin tappioksi. 

Miksei hän tee kampaajan työtä? 

Kotirouvaksi jääminen si sovi kuin tosi varakkaalle.

Minkä alan yritys se oli, jossa niitä velkoja oli kertynyt ja jossa Nina työskenteli? Siis teki mitä? Ei mikä oli se yrityksen toimiala? Olen kuullut usein puhuttavan tuosta yrityksestä, mutten koskaan sitä, mistä alasta on ollut kyse.

Vierailija kirjoitti:

Miksei hän tee kampaajan työtä? 

Kun he tapasivat Timon kanssa, Nina oli jopa missikierueen kampaaja eli alallaan taitava ja nimekäs ilman kuuluisaa miestäänkin. Sille voisi rakentaa vielä. Hän voisi saada uuden uran kampaajana ihan varmasti.

Toivon hänelle kaikkea hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Minkä alan yritys se oli, jossa niitä velkoja oli kertynyt ja jossa Nina työskenteli? Siis teki mitä? Ei mikä oli se yrityksen toimiala? Olen kuullut usein puhuttavan tuosta yrityksestä, mutten koskaan sitä, mistä alasta on ollut kyse.

Media-alan yritys. Sen tarkoituksena oli tehdä  Myrskylästä käsin erilaisia ajankohtaisohjelmia ja syväluotaavia haastatteluja, joten sinne kodin yläkertaan tuli kallis studio laitteineen. Harmi, että alalla kehitys oli nopeaa eikä vanhanaikaiset videokamerat nauhoineen olleet enää kuranttia tavaraa siinä vaiheessa, kun talo oli pystyssä. Rahaa tuli lähinnä haastatteluista lehdille ja niistä surullisenkuuluisista ohjelmista, joissa Mikkoset kertoivat arvoistaan ja mollasivat muita. "Me sentään osaamme elää oikein".

Voi miten julmia kommentteja ja ihmisiä täällä! Lyötte lyötyä. Toivottavasti teillä ei ole lapsia. Oppivat huonoille tavoille. Biatchit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kampaaja osakkaana miehensä firmassa, vai miksi hän edesmenneen ihmisen yrityksen velkoja makselee?

Avio-oikeus.

Jos ei tajuttu hakea kuolinpesää konkurssiin, niin sittenpä maksat jälkikäteen.

Avaatko vähän?

Avio-oikeus minun ymmärtääkseni on oikeus, ei velvollisuus. Ei toisen velat pitäisi periytyä. Jos Nina ei ole mihinkään firman papereihin nimeään laittanut, ei hänen pitäisi olla silloin myöskään vastuussa firman veloista. Avioliitossakin velat ovat henkilökohtaisia ja kumpikin vastaa omista veloistaan henkilökohtaisesti. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä velaton osapuoli ei ole velkapapereihin nimeään laittanut.

http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-puolisonvelat/

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä alan yritys se oli, jossa niitä velkoja oli kertynyt ja jossa Nina työskenteli? Siis teki mitä? Ei mikä oli se yrityksen toimiala? Olen kuullut usein puhuttavan tuosta yrityksestä, mutten koskaan sitä, mistä alasta on ollut kyse.

Media-alan yritys. Sen tarkoituksena oli tehdä  Myrskylästä käsin erilaisia ajankohtaisohjelmia ja syväluotaavia haastatteluja, joten sinne kodin yläkertaan tuli kallis studio laitteineen. Harmi, että alalla kehitys oli nopeaa eikä vanhanaikaiset videokamerat nauhoineen olleet enää kuranttia tavaraa siinä vaiheessa, kun talo oli pystyssä. Rahaa tuli lähinnä haastatteluista lehdille ja niistä surullisenkuuluisista ohjelmista, joissa Mikkoset kertoivat arvoistaan ja mollasivat muita. "Me sentään osaamme elää oikein".

Teknisestä puolesta se ei varmasti kiinni jäänyt. Kyllä niillä kameroilla ja nauhureilla olisi varmasti tehnyt teknisesti riittävän laadukasta aineistoa. Toisaalta elektroniikan hinnat tuli niin rytinällä alas, ettei jopa persaukisella Mikkosellakaan olisi ollut ongelmia ostaa riittävän laadukasta kameraa. Kyllä ne ongelmat oli ihan muualla.

Mikkonen oli yksinkertaisesti niin omahyväinen ja itseriittoinen ihminen, että sillä luonteella oli vaikea tehdä minkäänlaista sisältöä, jota ihmiset eivät olisi kokeneet vastenmieliseksi. Kyky empatiaan häneltä puuttui täysin. Myöskin sisältö puuttui täysin. Hänen suurin saavutuksensa oli missien maratonhaastattelu. Sekin kertoo jo paljon.

Myös se jatkuva siltojen polttaminen ajoi lopulta umpikujaan. Mies joutui luonteensa vuoksi epäsuosioon kaikkialla. Häneltä puuttui yhteistyökyky.

Maikkarilla alku oli lupaava, kun hän sai vedettäväkseen Suomen ensimmäisen talkshown ja katsojamenestys oli taattu, kun kilpailua ei ollut. Sen jälkeen mies siirrettiinkin vähäisempiin tehtäviin ja pikkuhiljaa kokonaan syrjään. Tästähän Mikkonen kirjoitti jo vuonna 1981 kirjan "Takana loistava tulevaisuus" jossa katkeraan sävyyn kritisoi maikkaria. Jos nuori valtiotieteenmaisteri ja jo kokenut tv-esiintyjä ei saanut edes uudesta MTV:n uutisista hommia, niin olisihan se ollut peiliin katsomisen paikka, vaan Torsti Antero ei pahemmin peilejä tuijotellut, vika oli aina muissa.

Eli hän ajautui pakosta yksityisyrittäjäksi, kun ei tv-kanavilta töitä herunut. Yksityisyrittäminen sujuikin niin kauan siedettävästi, kun kaikesta vastasi Tuire vaimo. Kun tuli avioero, niin firma jäi pelkästään T:A:n käsiin ja siitä alkoi se lopullinen alamäki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan, että kenen ne Timon ottamat velat pitäisi maksaa? Minunko, velkojan vai ylipäätään jonkun muun?

Miksi ihmiset ei opi, että velka pitää ja kannattaa maksaa. Kun Timo sairastui, olisi yritys tietysti pitänyt heti joko myydä, tai ajaa alas. Lisäksi velalla uhkarohkeasti rakennettiin hulppea talo paikkaan, josta se on mahdollisimman vaikea myydä, keskelle ei mitään. Velkaa otettiin kantokykyyn nähden liikaa, mutta kun pitää olla isoa ja mahtavaa.

No, elämä on valintoja ja aikuisten ihmisten pitää kantaa vastuunsa.

Ei siinä yrityksessä ollut mitään myytävää: sen ainoa tuote oli Perhe Mikkonen. Luultavasti Mikkoset ovat myös taanneet firman lainan, millä talo rakennettiin. Muussa tapauksessa firman olisi voinut hakea konkurssiin ja loppuosa velasta olisi jäänyt pankin tappioksi. 

Ohiksena totean että käsittääkseni laitteita yrityksellä oli, siis studiotekniikkaa, joka olisi kannattanut realisoida heti. 10 vuotta vanhasta kukaan mitään maksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kampaaja osakkaana miehensä firmassa, vai miksi hän edesmenneen ihmisen yrityksen velkoja makselee?

Avio-oikeus.

Jos ei tajuttu hakea kuolinpesää konkurssiin, niin sittenpä maksat jälkikäteen.

Avaatko vähän?

Avio-oikeus minun ymmärtääkseni on oikeus, ei velvollisuus. Ei toisen velat pitäisi periytyä. Jos Nina ei ole mihinkään firman papereihin nimeään laittanut, ei hänen pitäisi olla silloin myöskään vastuussa firman veloista. Avioliitossakin velat ovat henkilökohtaisia ja kumpikin vastaa omista veloistaan henkilökohtaisesti. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä velaton osapuoli ei ole velkapapereihin nimeään laittanut.

http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-puolisonvelat/

.

Jos ei ole avioehtoa, leski on osa kuolinpesää. Jos velkaista kuolinpesää ei haeta konkurssiin, velatkin "periytyvät" ja siirtyvät tällöin käytännössä kaikille kuolinpesän osakkaille, myös leskelle.

Vierailija kirjoitti:

Velkaa jäi yrityksestä, joka ei tehnyt mitään 10 vuoteen.

Miksei aja firmaa konkkaan? Miksi yrittää väkisin pitää sen pystyssä? Eihän Nina edes osaa tehdä ohjelmia tms. eli firmalla ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä.

Olen ihmetellyt, miten timo t ei osannut kehittää rahakkaampia hommia itselleen, vaikka tiesi kaikesta kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kampaaja osakkaana miehensä firmassa, vai miksi hän edesmenneen ihmisen yrityksen velkoja makselee?

Avio-oikeus.

Jos ei tajuttu hakea kuolinpesää konkurssiin, niin sittenpä maksat jälkikäteen.

No ei sille maksettavaa jää vaikka ajais sen nyt konkkaan. Jos siis ei ole kupannut firman rahoja omaan pussiinsa. Tiedän kun vastaavassa tapauksessa oma perheeni ei maksanut mitään velkoja. Todettiin, että firmaa oli hoidettu niin hyvin kuin niillä resursseilla pystyi eikä kukaan kuolinpesän osakkaista ollut hyötynyt firmasta. Päinvastoin henk.kohtaisia rahoja oli pumpattu firmaan. Firman omaisuus myytiin ja sillä maksettiin velkoja, loput meni luottotappioihin. Henkilökohtaisen vastuuseen ei joutunut kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velkaa jäi yrityksestä, joka ei tehnyt mitään 10 vuoteen.

Miksei aja firmaa konkkaan? Miksi yrittää väkisin pitää sen pystyssä? Eihän Nina edes osaa tehdä ohjelmia tms. eli firmalla ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä.

Koska firma omisti talon. Firma konkkaan => muutto muualle. Ei Timo halunnut asua vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan, että kenen ne Timon ottamat velat pitäisi maksaa? Minunko, velkojan vai ylipäätään jonkun muun?

Miksi ihmiset ei opi, että velka pitää ja kannattaa maksaa. Kun Timo sairastui, olisi yritys tietysti pitänyt heti joko myydä, tai ajaa alas. Lisäksi velalla uhkarohkeasti rakennettiin hulppea talo paikkaan, josta se on mahdollisimman vaikea myydä, keskelle ei mitään. Velkaa otettiin kantokykyyn nähden liikaa, mutta kun pitää olla isoa ja mahtavaa.

No, elämä on valintoja ja aikuisten ihmisten pitää kantaa vastuunsa.

Ei siinä yrityksessä ollut mitään myytävää: sen ainoa tuote oli Perhe Mikkonen. Luultavasti Mikkoset ovat myös taanneet firman lainan, millä talo rakennettiin. Muussa tapauksessa firman olisi voinut hakea konkurssiin ja loppuosa velasta olisi jäänyt pankin tappioksi. 

Ohiksena totean että käsittääkseni laitteita yrityksellä oli, siis studiotekniikkaa, joka olisi kannattanut realisoida heti. 10 vuotta vanhasta kukaan mitään maksa.

Milloin heti? Ei sillä studiotekniikalla paljonkaan arvoa ollut enää siinä vaiheessa, kun ne oli kaupasta pihalle kannettu. Elektroniikan hinnat on tullut kolinalla alas jo ainakin parikymmentä vuotta, eikä jollain vuoden vanhalla elektroniikalla ole enää paljoakaan arvoa.

Sitäpaitsi tuskin hänen "studiossaan" mitään kamalan arvokasta oli. Kamera, tietokone, mikseri, mikki ja joitain editointilaitteita. Tuskin niistä kovin montaa tonnia olisi saanut, vakka ne olisi myynyt pois melkein heti ostamisen jälkeen.

Ainut arvokkaampi asia oli talo ja sekin oli kaiketi kokonaan velalla rakennettu ja aivan väärään paikkaan josta seurauksena olikin se, että kämpästä tuskin saatiin edes rakennuskustannuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kampaaja osakkaana miehensä firmassa, vai miksi hän edesmenneen ihmisen yrityksen velkoja makselee?

Avio-oikeus.

Jos ei tajuttu hakea kuolinpesää konkurssiin, niin sittenpä maksat jälkikäteen.

No ei sille maksettavaa jää vaikka ajais sen nyt konkkaan. Jos siis ei ole kupannut firman rahoja omaan pussiinsa. Tiedän kun vastaavassa tapauksessa oma perheeni ei maksanut mitään velkoja. Todettiin, että firmaa oli hoidettu niin hyvin kuin niillä resursseilla pystyi eikä kukaan kuolinpesän osakkaista ollut hyötynyt firmasta. Päinvastoin henk.kohtaisia rahoja oli pumpattu firmaan. Firman omaisuus myytiin ja sillä maksettiin velkoja, loput meni luottotappioihin. Henkilökohtaisen vastuuseen ei joutunut kukaan.

Kuolinpesä ja firma ovat kaksi eri asiaa.

"Jos kuolinpesän velat ovat suuremmat kuin varat, eikä kukaan halua niitä maksaa, voidaan kuolinpesä hakea konkurssiin. Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, määrätty pesänselvittäjä tai velkoja. Hakemus tehdään vainajan kotipaikan käräjäoikeudelle. Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos luovuttavat kuolinpesän omaisuuden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta konkurssipesälle." lähde: http://perikunta.fi/kuolinpesan-konkurssi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kampaaja osakkaana miehensä firmassa, vai miksi hän edesmenneen ihmisen yrityksen velkoja makselee?

Avio-oikeus.

Jos ei tajuttu hakea kuolinpesää konkurssiin, niin sittenpä maksat jälkikäteen.

Avaatko vähän?

Avio-oikeus minun ymmärtääkseni on oikeus, ei velvollisuus. Ei toisen velat pitäisi periytyä. Jos Nina ei ole mihinkään firman papereihin nimeään laittanut, ei hänen pitäisi olla silloin myöskään vastuussa firman veloista. Avioliitossakin velat ovat henkilökohtaisia ja kumpikin vastaa omista veloistaan henkilökohtaisesti. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä velaton osapuoli ei ole velkapapereihin nimeään laittanut.

http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-puolisonvelat/

.

Jos ei ole avioehtoa, leski on osa kuolinpesää. Jos velkaista kuolinpesää ei haeta konkurssiin, velatkin "periytyvät" ja siirtyvät tällöin käytännössä kaikille kuolinpesän osakkaille, myös leskelle.

Niin mutta miksi näin ei tehty? Mitä ihmeen järkeä on raahata kuolleen miehen velkoja mukanaan, kun minkäänlaista omaisuutta ei enää ole, eikä firma tuota yhtään mitään? Minä näen ainoana vaihtoehtona, että Nina oli itse firman osakas ja siten vastuussa firman veloista.