80-luvulla syntyneet, muistatteko mitä söitte aamupalaksi lapsena/teininä?

Vierailija kirjoitti:

Itse söin puuroa ja jogurttia marjoilla. 

Ilmeisesti vastustat nykyisiä ruokasuosituksia, kun ne eivät vastaa sinun lapsuuden kodin ruokavaliota? Ravitsevaa et ranskanleivästä ja kaakaosta saa. On yleinen harhaluulo, että hoikkuus on ainoa mittari, ei ruoka ravinteikkaaksi muutu, vaikka sitä söisi tarpeeksi vähän, ettei se lihottaisi. 

Hampaiden suhteen olet ollut myös onnekas. Jos sinulla ei ole reikiä vieläkään, olet saattanut jopa välttyä karies-bakteeri tartunnalta. Mutta säännöllisillä ruoka-ajoilla ja hampaiden harjauksella rei'iltä voi toki välttyä, vaikka sokeria söisikin yli suositusten. 

Säästä saarnasi omille lapsillesi

Koskettava näky.  Aamulla klo 10, oli asumistukien maksupäivä, joku isä ja kaksi lasta, isällä oli kaksi muovikassillista ruokaa Lidlin tienoilla, hän antoi kummallekin lihapiirakkaa yhtä aikaa käteen.

Ajatus että heillä oli täytynyt olla rahat ja ruoka vähissä monta päivää.

Ala-asteella kaakaota, appelsiinimehua, paahtoleipää, toisinaan äiti teki marjarahkaa jääkaappiin. Pikkulapsena mannapuuroa, josta toisinaan tehty suklaapuuroa sekoittamalla kaakaojauhetta mukaan.

Riippui siitä, oliko äiti jo tullut tupaan aamunavetalta, vai lähdinkö kouluun yksin. Jos selviydyin aamusta yksinäni, söin jugurttia tai muroja tai leipää. Jos äiti oli jo tullut navetasta, oli tarjolla myös esim. paistettua makkaraa tai kananmunia. Puuroa oli myös, mutta sitä en syönyt ainakaan mitenkään säännöllisesti.

Kumma miten veteen keitetty kaurapuuro on hyvää.

Pari siivua leipää voimariinillä ja juustolla. Kaakaota tai teetä. Välillä sokeroimattomia maissihiutaleita maidolla ja sokerilla. Heh.

Söin puuroa ja kantteja sekä join kaakaota. Mutta tämä jo 60-luvulla.

Muistan metsätähtijugurtin, hillosilmä heti kannen alla 💗

Weetabix maidolla ja sokerilla tai kaurahiutaleita midolla ja sokerilla...

Pääasiassa muroja maidolla ja kyytipojaksi tuoremehua. Välillä paahtoleipää. Tai mysliä ja jukurttia. Myöhemmin sitten teini-iässä saatoin keittää puuroa. 

Juuri eilen mietin tätä kuinka nykypäivän äidit saattavat polttaa itsensä loppuun pelkästään liiallisella ruokailun stressaamisella. Kyllä ne lapset pärjää vähemmälläkin, vaikkei joka aterialla ole vihreää, raastetta, parsaa, spiruliinaa ja proteiinit ja hiilarit sulassa sovussa. Itse olen tätä mehukatti-roiskeläppäpizza -sukupolvea ja ihan hyvin kasvanut ja terve aikuinen. Vieläpä aktiiviurheilija nykyään. Tosin nyttemmin itse olen aika tarkka että tulee syötyä terveellisesti. Mutta jostain luin kerran että lapset tarvitsevat ihan oikeastikin sokeria kasvuun ja aivotoimintaan. Ei nyt tietenkään suoraan pussista, mutta tiukat ruokavaliot ja dieetit eivät sovi lapsille. 

Pakastemansikoita & maitorahkaa + vähän sokeria

Vehnäistä ja kansansuussa jopa pullaksi kutsuttua leipää oli ennenaikaan aivan yleisesti aamupalana. Vehnänen oli yleisnimitys pelkästä vehnästä tehdylle leivälle, joka erosi ruis- ja sekaviljasta tehdyistä leivistä. Sitä saatettiin kutsua myös pullaksi, joka nykyään sitten on vain makea herkku. Joskus 80-luvun alkupuolella ollessani Elannon pullapuodissa töissä siellä kävi useita vanhoja ihmisiä ostamassa "puolikkaan pullan" ja he nimenomaan tarkoittuvat polakkaa tai ranskanleipää jota sai ostaa tiskistä myös puolikkaina.

Muroja syötiin silloin paljon. Jossain vaiheessa murot muuttuivat vanhempien toimesta joksikin Kellogg's All-bran -muroiksi, jotka maistuivat pahalta. Leipä oli ranskanleipää ja se oli maailman paras asia. Leivänpaahtimen ostamisen jälkeen söin yleensä paahtoleipää. Aluksi laitoin siihen aina suklaalevitettä päälle, mutta uutuudenviehätys katosi nopeasti. Sula margariini lämpimän paahtoleivän päällä oli parasta. Jossain vaiheessa vanhempani alkoivat rajoittaa jugurtin syömistä ja niitä sai syödä vain yhden päivässä.

Meillä ollut yleensä ketään kotona kun tulin koulusta kotiin, joten söin lähes aina koulun jälkeen makaronia ja ketsuppia. Myöhemmin opettelin tekemään jauhelihakastiketta ja tein sitä makaronin seuralaiseksi jos viitsin. Olin aina muuten aina alipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelin isoäidin kanssa ja hänen mukaansa Suomessa ei ennen syöty aamulla leipää tai puuroa vaan pullaa ja kahvia.

Siihen isoäiti, joka asuu osan vuodesta Ranskassa, jatkoi, että ranskalaisten aamu alkaa edelleen noin eli kupillisella kahvia briossin tai croissantin kera.

Juu ja minun sukulaiseni joka asuu savossa, kertoi, että kaikki savolaiset syövät joka aamu suklaavanukasta aamiaiseksi. Ja kaikki lappalaiset hakkaavat vaimojaan kännissä.

Tsiisus. Kai ymmärrät että isoäitisi ei vaan yksinkertaisesti voi esittää tuollaista yleistämistä faktana?

Täällä Pohjantähden alla -kirjassa Elina joskus 20-luvulla laittaa alakouluikäisille pojille aamiaiseksi kahvia ja vehnäsen viipaleet. Varmastikaan kaikilla suomalaisilla ei ole ollut kahvia tai vehnästä tai ehkä mitään, mutta vaikea kuvitella, miksi Linna olisi kirjoittanut päähenkilöilleen mitenkään poikkeukselliset eväät, kun kirja muuten niin ansiokkaasti elävöittää lähihistoriaa.

Ikävä tuottaa pettymys mutta tuskin edes itse Linna pystyi tietämään mitä joka talossa ja torpassa syötiin. Voi yleistää tai olettaa, mutta faktan ja totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta tämä on siis ihan faktatietoa tuossa ja oma kommenttisi on nyt se, jolla ei ole mitään tekemistä sen totuuden kanssa ;)

"Työväestön ruokailu näyttäytyy 1960-1970 lukujen Suomessa hämmästyttävän perinteisenä.  Vielä  1960-luvulla  aamupalalla  nautittiin  usein  pullaa,  joka  kuitenkin hävisi aamupalaruokien joukosta 1970-luvulla. Muutoksen taustalta löytyy koulun harjoittama valistus, jonka mukaan kahvi ja pullan olivat erittäin epäterveellisiä."

Sillanpää, M. 2000. Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. 2. painos, s. 159.

Söin muistaakseni aina pari leipää makkaralla ja juustolla, joskus päälle kurkkua tai tomaattia. Joskus oli puuroakin mutta sen muistan etten tykännyt puurosta yhtään, sai aikaan yökkäilyä ja se piti väkisin syödä.

Vm 83.

Riisimuroja tai maissihiutaleita maidolla ja mansikkahillolla. Leipää lauantaimakkaralla. Kaurapuuroa voinokareella.

Maitokaakao oli kova juttu silloin :)

Teetä ja ruisleipää juustolla oli ehkä tyypillinen aamupala, aika paljon myös viiliä. Viili tehtiin itse.

Jugurttia toisinaan.

Puuroa aina lapsena (äiti) pakotti, pällä itse kerättyjä marjoja. Joskus teininä taisin sitten mennä yleensä voileipää ja juustoa. Muistelen, että teiniaikoina oli aina kiire aamulla (kouluun) ja aika vähän tuli syötyä. Viikonloppuisin sitten isompi aamupala. Niin joo ja leivät oli yleenaä tehty itse leipäkoneella. Vanhemmat ei anteneet juurikaan koskaan syödä mitenään epäterveellistä, joten aika itsetehdyillä ja kasvispainotteisilla mentiin.

Vierailija kirjoitti:

Kaakaota ja pari ruisleipäpalasta. Kaakao vaihtui kahviin ala-asteen loppupuolella. Meillä ei ollut koskaan sokerimuroja tai - jugurtteja, mistä silloin olin äidille äkäinen. Enää en ole :) Meillä oli lapsena terveellistä ruokaa tarjolla paljon. Omassa pellossa kasvatettiin vihannekset ja pihassa oli paljon marjapuskia. Kaksi pakastinta täynnä marjoja joka syksy ja mehut mehustettiin itse. Olin normaalipainoinen lapsi ja nyt normaalipainoinen aikuinen. Vm.-81.

Täsmälleen sama meillä! Todella terveellisesti syötiin. Oman pihan marjoja marjapesaista ja perunat omasta pellosta, salaatit kasvimaalta ym (vaikka asuttiin Helsingissä, omakotitalossa), mökillä taas kerättiin sienet ja marjat ym. Ihan kaikki itse tehtyä, karkkia sai tosi pienen määrän karkkipäivänä ja limua/sipsejä herkkuja vaan synttäreillä. Tosi paljon kasviksia syötiin. Silloin harmitti todella paljon, mutta ei enää..