Lue keskustelun säännöt.
Mikä saa toiset näyttämään huomattavasti nuoremmilta tai vanhemmilta kuin muut samanikäiset?
10.04.2017 |
Miksi joku 3-kymppinen näyttää 5-kymppiseltä ja taas joku 5-kymppinen menee kolmevitosesta? Mikä on se, joka saa näyttämään paljon todellista vanhemmalta tai nuoremmalta?
Usein näkee etenkin naisia, joista ei millään uskoisi, että tuo on oikeasti vasta 3- tai 4-kymppinen kun hän näyttää eläkeikää lähestyvältä. Ja sitten on niitä, jotka ovat 4- tai 5-kymppisiä, mutta iästä voi ulkoisen olemuksen perusteella vähentää ainakin 10 vuotta.
Toki ylipaino on selkeästi "vanhentava" asia ja hoikkuus/timmiys nuorentaa, mutta ei paino selitä koko ilmiötä kun niitä nuorekkaita on myös ylipainoisissa tai vanhanoloisia hoikissa.
Kommentit (167)
Minua luullaan säännöllisesti 10 vuotta nuoremmaksi. Olen laiha ja pienirintainen, joten fyysinen olemus on sellainen tyttömäinen ja sporttinen. Kun imetysaikana rinnat olivat isommat oli siluettikin "aikuismaisempi", siis naisellinen. Lisäksi en ole mikään jakkupukulady vaan ihan farkut ja tennarit -tyyppi näin nelikymppisenäkin. Ei liikaa meikkiä eikä lyhyttä tukkaa. Äitini on myös aina näyttänyt ikäistään nuoremmalta, eli geenitkin vaikuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä iän huomaa yli 3-kymppisestä joo, mutta sitä onko sitä ikää esim. 35, 45 tai 55, on joistakin vaikea huomata. Siitä tässä oli kyse, AIKUISTEN iästä. Kun tosiaan on niitä viisikymppisiä, joita on luullut 10 vuotta nuoremmiksi tai kolmekymppisiä, joiden on kuvitellut olevan nelivitosia.
Ja se ei nyt riitä, että itse ajattelee olevansa nuoren näköinen tai kaverit ja tuttavat kehuvat. Itseään ei monetkaan näe "oikein" vaan paremman näköisenä kuin todellisuudessa muiden silmin on ja tuttavat taas kehuvat, koska se on ystävällistä ja tavallaan kuuluu asiaan vaikka kehu ei olisikaan totta; harva sanoo kaverilleen, että onpa sulla kamalat hiukset tai oletpa lihonut sitten viime kerran. Vaatekaupan myyjilläkin käy vain hyvävartaloisia asiakkaita, joille kaikki istuu ja sopii upeasti, koska tarkoitus on saada myyntiä.
Kun spontaanisti joku sellainen, jolla ei syytä kehua, ihmettelee että oikeastiko olet jo niinjaniin vanha, ei olisi uskonut tai kun baarijonossa kysytään henkkareita 3-kymppiseltä, voi olettaa näyttävänsä nuoremmalta kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen.
Ihmiset ovat yleensä aidon järkyttyneen oloisia kun kerron ikäni. Näytän ilmeisesti paljon nuoremmalta. Multa on esim. uimahallissa kysytty vieläkö olen alle 17, olin tuolloin 26. Lapsen koulukaverin äiti piti muhun ensin hajurakoa. Myöhemmin kun tutustuimme paremmin ja selvisi, että hän kuvitteli mun saaneen esikoiseni ihan teininä ja vielä kaksi muuta päälle hyvin nuorena. Esikoinen siis syntyi kun olin 28 v. :D Enkä siis yritä näyttää "nuorekkaalta", ei ole pidennyksiä, rakennekynsiä, en käytä teinivaatteita.
Olisko jotenkin geeneistä, äitiäni luullaan kanssa poikkeuksetta 10 v. nuoremmaksi, vaikkei hänkään tietoisesti pyri tähän vaikutelmaan.
Voi että olettekin sitten nuoren näköisiä koko suku, ae että. Kaikkialla kysytään papereita ja pyörtyillään kun olette niin nuoren näköisiä.
Juu, en ole kade kun olen vasta 22 ja erittäin harvoin itseään hirveän nuoriksi kuvittelevat näyttävät sitä mun silmissäni. Voi olla nuorekas mitta kullä sen iän huomaa yli kolmekymppisestä aina.
Kysytkö paperit kaikilta kadulla vastaan tulevilta, vai miten pystyt arvioimaan vastaako heidän ulkonäkönsä todellista ikää ja minkä ikäisen näköiseksi he "kuvittelevat" itsensä?
Itse olen säännöllisesti tekemisissä noin 25-vuotiaiden ihmisten kanssa, ja he arvioivat minut ihan poikkeuksetta alle 30-vuotiaaksi. Itse en tuo ikääni esille enkä kysele minkä ikäisenä minua pidetään. Se järkytys vain on käsinkosketeltavaa, jos jossakin tilanteessa todellinen ikäni paljastuu. :)
t. 21
Vierailija kirjoitti:
Mua jo välillä nolottaa, kun vastaantulevat ihmiset luulevat mua hoitolasteni äidiksi, tai ainakin moni kysyy, että onko nuo kaikki omia. Lapset ovat ihan taaperoita vielä. Ihan hiljattain yksi nainen alkoi selittää, että "voi kun kivaa, kun sulla on vielä noin pieniä lapsia, ja olisi niin ihanaa, kun itselläkin olisi vielä, kun oma esikoiseni on jo 25-vuotias". En kehdannut sanoa, että mun esikoinen on 29-vuotias ja itse olen 57. Ja ihan näkevät ihmiset naamanikin, ja silti kuvittelevat, että voisin olla niin pienten äiti. Oma kuopukseni on kyllä vielä melko nuori, 14-v., joten ehkä elämä teinin kanssa nuorentaa itseäkin.
Yllätysvieraita naapurustosta tuli kerran, kun olivat kuulleet minun viettävän "pyöreitä".
Onnittelukorteissa vilahti nro. 40 muutamaan otteeseen.
Näyttivät aidon hämmästyneiltä, kun kerroin, että kylläkin 50 v.
Olen hoikka ja reipas. Kai joillekin riittää vain se iän arvioinnissa. Omasta mielstäni en ole erityisen nuoren näköinen. Eli olemus vain...
Itse osaan katsoa esim. käsiä ja siitä saa datan. Jos sillä nyt ylipäänsä on jotain väliä? Miksi pitäisi olla nuoremman näköinen kuin on?
Olemmen suurten filisofisten kysymysten äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen.
Ihmiset ovat yleensä aidon järkyttyneen oloisia kun kerron ikäni. Näytän ilmeisesti paljon nuoremmalta. Multa on esim. uimahallissa kysytty vieläkö olen alle 17, olin tuolloin 26. Lapsen koulukaverin äiti piti muhun ensin hajurakoa. Myöhemmin kun tutustuimme paremmin ja selvisi, että hän kuvitteli mun saaneen esikoiseni ihan teininä ja vielä kaksi muuta päälle hyvin nuorena. Esikoinen siis syntyi kun olin 28 v. :D Enkä siis yritä näyttää "nuorekkaalta", ei ole pidennyksiä, rakennekynsiä, en käytä teinivaatteita.
Olisko jotenkin geeneistä, äitiäni luullaan kanssa poikkeuksetta 10 v. nuoremmaksi, vaikkei hänkään tietoisesti pyri tähän vaikutelmaan.
Voi että olettekin sitten nuoren näköisiä koko suku, ae että. Kaikkialla kysytään papereita ja pyörtyillään kun olette niin nuoren näköisiä.
Juu, en ole kade kun olen vasta 22 ja erittäin harvoin itseään hirveän nuoriksi kuvittelevat näyttävät sitä mun silmissäni. Voi olla nuorekas mitta kullä sen iän huomaa yli kolmekymppisestä aina.
Niin, aina sen huomaa. Muutaman vuoden kuluttua sinustakin. Kaikki yli kolmekymppiset ovat olleet 22-v.
Huvittavaa kun ulkonäkö-ikä-aihepiirin keskusteluissa parikymppiset mouhoavat, kuinka kamalia kääpiä ja rupsahtaneita ovatkaan milloin minkäkin ikäiset heitä vanhemmat ja kuinka työpaikalla joutuu myöhästelystä puhutteluun ihan vaan siksi kun pomo on kateellinen vanha akka. Vaan kun se vanha akkakin on ollut parikymppinen ja sellainen siitä parikymppisestäkin tulee, joten älytöntä kuvitella kateellisuutta sellaisesta joka itselläkin on ollut ja halveksua sellaista joka itsestäkin tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 39 ja minua luullaan säännönmukaisesti 20-28-vuotiaaksi.
En ole koskaan harrastanut urheilua, mutta ryhtini on kuitenkin hyvä. En toisaalta ole ylipainoinenkaan. En ole erityisen kaunis mutta en rumakaan. Luulen, että suurin vaikutus on tyylitajulla. Pukeudun ja meikkaan tavalla joka saa minut näyttämään raikkaalta. Kartan kaikkia ylilyöntejä, siis tyylini ei ole teinimäinen, mutta kartan myös kliseitä ja liian turvallista, jo nähtyä pukeutumista (esim. klassinen suomenruotalaistyyli).
Lisäksi minulla on rasvoittuva ihotyyppi ja sen seurauksena ei ryppyjä, mutta toisaalta välillä kärsin aknekohtauksista.. Varmaan nuo parikymppiseksi veikkaamiset ovat johtuneet siitä että minulla on ollut finni poskessa! :D En minä sentään niin nuorelta oikeasti kuitenkaan näytä.
Juu, ei se finni poskessa nelikymppistä kaksikymppiseksi muuta. Ja kannattaa muistaa etyäbijmiswt veikkaavat aina toisten ihmisten iän arvaamisessa aina huomattavasti alemmaksi kuin oikeasti ajattelevat oikeasti. Osaksi siksi , että haluavat toiselle tulevan hyvän mielen ja osaksi siksi, että haluavat imarrella. Onhan se tietysti hauskaa kuvitella näyttävänsä kymmeniä vuosia nuoremmalta.
Mullakin on erittäin nuorekkaita tuttuja, jotka pukeutuvat nuorekkaasti, ovat kauniita jne mutta kyllä sen iän vaan näkee vaikkei olisi ryppyjäkään. Sellainen tietty hehkeys vaan häviää siinä kahdenvälisen jälkeen. Katsokaa vaikka kaunista ylioppilasneitoa, ei sellaiseen hehkeyteem pääse enää vanhemmalla iällä millään meikillä yms poppakonsteilla.
Vierailija kirjoitti:
Homssuiset hiukset, meikittömyys, huonolaatuiset vaatteet vanhentavat. Hiusten pituus riippuu ihmisestä ja hiuksista, joillekin sopii lyhyet paremmin kuin pitkät ja lyhyet nuorentavat ja jos pitkät ovat mallia ohut rasvaisen näköinen puikkotukka, sekin vanhentaa.
Meikittömyys ei kyllä vanhenna, päinvastoin. Epäsiisti ei tarvitse olla, mutta ilman meikkiäkin pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jo välillä nolottaa, kun vastaantulevat ihmiset luulevat mua hoitolasteni äidiksi, tai ainakin moni kysyy, että onko nuo kaikki omia. Lapset ovat ihan taaperoita vielä. Ihan hiljattain yksi nainen alkoi selittää, että "voi kun kivaa, kun sulla on vielä noin pieniä lapsia, ja olisi niin ihanaa, kun itselläkin olisi vielä, kun oma esikoiseni on jo 25-vuotias". En kehdannut sanoa, että mun esikoinen on 29-vuotias ja itse olen 57. Ja ihan näkevät ihmiset naamanikin, ja silti kuvittelevat, että voisin olla niin pienten äiti. Oma kuopukseni on kyllä vielä melko nuori, 14-v., joten ehkä elämä teinin kanssa nuorentaa itseäkin.
Yllätysvieraita naapurustosta tuli kerran, kun olivat kuulleet minun viettävän "pyöreitä".
Onnittelukorteissa vilahti nro. 40 muutamaan otteeseen.
Näyttivät aidon hämmästyneiltä, kun kerroin, että kylläkin 50 v.
Olen hoikka ja reipas. Kai joillekin riittää vain se iän arvioinnissa. Omasta mielstäni en ole erityisen nuoren näköinen. Eli olemus vain...
Itse osaan katsoa esim. käsiä ja siitä saa datan. Jos sillä nyt ylipäänsä on jotain väliä? Miksi pitäisi olla nuoremman näköinen kuin on?
Olemmen suurten filisofisten kysymysten äärellä.
Onko jossakin sanottu, että PITÄISI olla? Otsikkohan pohtii, mikä saa jotkut näyttämään nuoremmilta ja jotkut vanhemmilta.
Sanoisin, että hoikkuus on olennainen osa nuorekkuutta. Ylipaino vanhentaa, sen voi helposti huomata kaikenmaailman painonpudotusohjelmistakin. Kun hoikistuu, se nuorentaa. Vastaavasti kun lihoo, se vanhentaa. Ja vaikka naama olisi millainen, ulkonäkö on kuitenkin kokonaisuus; kauempaa katsottuna näkee kokonaisuuden, johon liittyy olennaisesti kroppa ja yleisolemus. Pelkkä naamakuva ei kerro yhtään mitään.
liikunta, hyvä ravinto -> näihin voi jokainen vaikuttaa
sitten on miten elämä kohtelee, ja se on usein paljon tuuristakin kiinni: vaikeudet, sairaudet -> stressi, tulee välinpitämättömyys itseä kohtaan jne. Vaikeudet vanhentaa, onnellisuus nuorentaa.
meikit, hiusvärit, alkoholi -> näiden massiivinen käyttö vanhentaa ihoa ja kehoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen.
Ihmiset ovat yleensä aidon järkyttyneen oloisia kun kerron ikäni. Näytän ilmeisesti paljon nuoremmalta. Multa on esim. uimahallissa kysytty vieläkö olen alle 17, olin tuolloin 26. Lapsen koulukaverin äiti piti muhun ensin hajurakoa. Myöhemmin kun tutustuimme paremmin ja selvisi, että hän kuvitteli mun saaneen esikoiseni ihan teininä ja vielä kaksi muuta päälle hyvin nuorena. Esikoinen siis syntyi kun olin 28 v. :D Enkä siis yritä näyttää "nuorekkaalta", ei ole pidennyksiä, rakennekynsiä, en käytä teinivaatteita.
Olisko jotenkin geeneistä, äitiäni luullaan kanssa poikkeuksetta 10 v. nuoremmaksi, vaikkei hänkään tietoisesti pyri tähän vaikutelmaan.
Voi että olettekin sitten nuoren näköisiä koko suku, ae että. Kaikkialla kysytään papereita ja pyörtyillään kun olette niin nuoren näköisiä.
Juu, en ole kade kun olen vasta 22 ja erittäin harvoin itseään hirveän nuoriksi kuvittelevat näyttävät sitä mun silmissäni. Voi olla nuorekas mitta kullä sen iän huomaa yli kolmekymppisestä aina.
Niin, aina sen huomaa. Muutaman vuoden kuluttua sinustakin. Kaikki yli kolmekymppiset ovat olleet 22-v.
Huvittavaa kun ulkonäkö-ikä-aihepiirin keskusteluissa parikymppiset mouhoavat, kuinka kamalia kääpiä ja rupsahtaneita ovatkaan milloin minkäkin ikäiset heitä vanhemmat ja kuinka työpaikalla joutuu myöhästelystä puhutteluun ihan vaan siksi kun pomo on kateellinen vanha akka. Vaan kun se vanha akkakin on ollut parikymppinen ja sellainen siitä parikymppisestäkin tulee, joten älytöntä kuvitella kateellisuutta sellaisesta joka itselläkin on ollut ja halveksua sellaista joka itsestäkin tulee.
Tuota, anteeksi mutta missä kohtaa sanoin että kaikki itseäni vanhemmat ovat kauheita kääpiä ja rupsahtaneita? Laitt sanoja suuhuni, joita en olenedws sanonut. Totesin vain, että kuulostqa huvittavalta kun aikuiset ihmiset kuvittelevat näyttävänsä niin kauhean nuorilta kuin näin oikeasti nuoren ihmisen silmissä näyttävät kyllä ihan ikäisiltään, kyllä nuori tunnistaa oman ikäisensä. Ja kyllä tajuan vanhenevani, tuntuu jo nyt että teini- ikäiset ovat kauhean nuoria itseeni verrattuna. Eli vanhenen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 39 ja minua luullaan säännönmukaisesti 20-28-vuotiaaksi.
En ole koskaan harrastanut urheilua, mutta ryhtini on kuitenkin hyvä. En toisaalta ole ylipainoinenkaan. En ole erityisen kaunis mutta en rumakaan. Luulen, että suurin vaikutus on tyylitajulla. Pukeudun ja meikkaan tavalla joka saa minut näyttämään raikkaalta. Kartan kaikkia ylilyöntejä, siis tyylini ei ole teinimäinen, mutta kartan myös kliseitä ja liian turvallista, jo nähtyä pukeutumista (esim. klassinen suomenruotalaistyyli).
Lisäksi minulla on rasvoittuva ihotyyppi ja sen seurauksena ei ryppyjä, mutta toisaalta välillä kärsin aknekohtauksista.. Varmaan nuo parikymppiseksi veikkaamiset ovat johtuneet siitä että minulla on ollut finni poskessa! :D En minä sentään niin nuorelta oikeasti kuitenkaan näytä.
Juu, ei se finni poskessa nelikymppistä kaksikymppiseksi muuta. Ja kannattaa muistaa etyäbijmiswt veikkaavat aina toisten ihmisten iän arvaamisessa aina huomattavasti alemmaksi kuin oikeasti ajattelevat oikeasti. Osaksi siksi , että haluavat toiselle tulevan hyvän mielen ja osaksi siksi, että haluavat imarrella. Onhan se tietysti hauskaa kuvitella näyttävänsä kymmeniä vuosia nuoremmalta.
Mullakin on erittäin nuorekkaita tuttuja, jotka pukeutuvat nuorekkaasti, ovat kauniita jne mutta kyllä sen iän vaan näkee vaikkei olisi ryppyjäkään. Sellainen tietty hehkeys vaan häviää siinä kahdenvälisen jälkeen. Katsokaa vaikka kaunista ylioppilasneitoa, ei sellaiseen hehkeyteem pääse enää vanhemmalla iällä millään meikillä yms poppakonsteilla.
No kuule, kyllä sitä aina ennemmin on hoikka, timmi, salilla treenattu 3-kymppinen kuin yo-vuoden aikainen pullero. Ja tällaisia esimerkkejä riittää; kaikki eivät suinkaan ole kauneimmillaan parikymppisenä, joillakin on huono iho, jotkut ovat tukevia tai jopa lihavia, joillakin on taikinamaiset piirteet vaikka olisivat hoikkiakin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ns. hyvin säilynyt. En tietenkään näin 46-vuotiaana näytä parikymppiseltä, mutta kolmevitoseksi yleensä veikataan. Geenit on varmaan suurin syy. Vaikka olen hoikka, ei naamani ole ryppyinen. En ole myöskään ottanut aurinkoa, en tupakoi jne. Kun oli sellainen ajanjakso, jolloin nukuin liian vähän, se alkoi heti näkyä olemuksessa. Eli riittävä unensaantikin on tärkeää.
Onko täällä ihmisillä jokin luetunymmärtämisvaikeus? Eihän tässä ole puhuttu siitä, että haluttaisiin olla parikymppisiä tai näyttää ylioppilasikäiseltä saati että kuviteltaisiin sellaista, vaan siitä, miksi jotkut AIKUISET faktana näyttävät ikäistään nuoremmilta tai vanhemmilta. Vaikkapa 5-kymppinen 4-kymppiseltä tai 3-kymppinen 4-kymppiseltä. Ymmärrättekö eron?
Kauhea huoli joillakin, ettei kukaan vaan nyt luule olevansa nuoremman näköinen ja ala luulemaan liikoja. Jonkinlainen kateuden muoto tuokin lienee vaikkakin kohde on aika epäselvä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin laihat ovat naamasta ryppyisiä usein jo 35-vuotiaana, pyöreämmillä rypyt peittyy jotenkin. Enkä tarkoita 100-kiloista, jolla on jo kaksoisleukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 39 ja minua luullaan säännönmukaisesti 20-28-vuotiaaksi.
En ole koskaan harrastanut urheilua, mutta ryhtini on kuitenkin hyvä. En toisaalta ole ylipainoinenkaan. En ole erityisen kaunis mutta en rumakaan. Luulen, että suurin vaikutus on tyylitajulla. Pukeudun ja meikkaan tavalla joka saa minut näyttämään raikkaalta. Kartan kaikkia ylilyöntejä, siis tyylini ei ole teinimäinen, mutta kartan myös kliseitä ja liian turvallista, jo nähtyä pukeutumista (esim. klassinen suomenruotalaistyyli).
Lisäksi minulla on rasvoittuva ihotyyppi ja sen seurauksena ei ryppyjä, mutta toisaalta välillä kärsin aknekohtauksista.. Varmaan nuo parikymppiseksi veikkaamiset ovat johtuneet siitä että minulla on ollut finni poskessa! :D En minä sentään niin nuorelta oikeasti kuitenkaan näytä.
Juu, ei se finni poskessa nelikymppistä kaksikymppiseksi muuta. Ja kannattaa muistaa etyäbijmiswt veikkaavat aina toisten ihmisten iän arvaamisessa aina huomattavasti alemmaksi kuin oikeasti ajattelevat oikeasti. Osaksi siksi , että haluavat toiselle tulevan hyvän mielen ja osaksi siksi, että haluavat imarrella. Onhan se tietysti hauskaa kuvitella näyttävänsä kymmeniä vuosia nuoremmalta.
Mullakin on erittäin nuorekkaita tuttuja, jotka pukeutuvat nuorekkaasti, ovat kauniita jne mutta kyllä sen iän vaan näkee vaikkei olisi ryppyjäkään. Sellainen tietty hehkeys vaan häviää siinä kahdenvälisen jälkeen. Katsokaa vaikka kaunista ylioppilasneitoa, ei sellaiseen hehkeyteem pääse enää vanhemmalla iällä millään meikillä yms poppakonsteilla.
No kuule, kyllä sitä aina ennemmin on hoikka, timmi, salilla treenattu 3-kymppinen kuin yo-vuoden aikainen pullero. Ja tällaisia esimerkkejä riittää; kaikki eivät suinkaan ole kauneimmillaan parikymppisenä, joillakin on huono iho, jotkut ovat tukevia tai jopa lihavia, joillakin on taikinamaiset piirteet vaikka olisivat hoikkiakin jne.
Kaunis, raikas, hoikka nuoruuden hehkua täynnä oleva neito on aivan eri planeetalla verrattuna johonkin salilla hampaat irvessä raatavaan kolemkymppiseen. Älä nyt edes viitsi verrata heitä:))
Ja vaikka ei olisi niin hiukkaakaan niin taatusti nuoremman näköinen kuin joku kolmekymppinen salielli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen.
Ihmiset ovat yleensä aidon järkyttyneen oloisia kun kerron ikäni. Näytän ilmeisesti paljon nuoremmalta. Multa on esim. uimahallissa kysytty vieläkö olen alle 17, olin tuolloin 26. Lapsen koulukaverin äiti piti muhun ensin hajurakoa. Myöhemmin kun tutustuimme paremmin ja selvisi, että hän kuvitteli mun saaneen esikoiseni ihan teininä ja vielä kaksi muuta päälle hyvin nuorena. Esikoinen siis syntyi kun olin 28 v. :D Enkä siis yritä näyttää "nuorekkaalta", ei ole pidennyksiä, rakennekynsiä, en käytä teinivaatteita.
Olisko jotenkin geeneistä, äitiäni luullaan kanssa poikkeuksetta 10 v. nuoremmaksi, vaikkei hänkään tietoisesti pyri tähän vaikutelmaan.
Voi että olettekin sitten nuoren näköisiä koko suku, ae että. Kaikkialla kysytään papereita ja pyörtyillään kun olette niin nuoren näköisiä.
Juu, en ole kade kun olen vasta 22 ja erittäin harvoin itseään hirveän nuoriksi kuvittelevat näyttävät sitä mun silmissäni. Voi olla nuorekas mitta kullä sen iän huomaa yli kolmekymppisestä aina.
Niin, aina sen huomaa. Muutaman vuoden kuluttua sinustakin. Kaikki yli kolmekymppiset ovat olleet 22-v.
Huvittavaa kun ulkonäkö-ikä-aihepiirin keskusteluissa parikymppiset mouhoavat, kuinka kamalia kääpiä ja rupsahtaneita ovatkaan milloin minkäkin ikäiset heitä vanhemmat ja kuinka työpaikalla joutuu myöhästelystä puhutteluun ihan vaan siksi kun pomo on kateellinen vanha akka. Vaan kun se vanha akkakin on ollut parikymppinen ja sellainen siitä parikymppisestäkin tulee, joten älytöntä kuvitella kateellisuutta sellaisesta joka itselläkin on ollut ja halveksua sellaista joka itsestäkin tulee.
Tuota, anteeksi mutta missä kohtaa sanoin että kaikki itseäni vanhemmat ovat kauheita kääpiä ja rupsahtaneita? Laitt sanoja suuhuni, joita en olenedws sanonut. Totesin vain, että kuulostqa huvittavalta kun aikuiset ihmiset kuvittelevat näyttävänsä niin kauhean nuorilta kuin näin oikeasti nuoren ihmisen silmissä näyttävät kyllä ihan ikäisiltään, kyllä nuori tunnistaa oman ikäisensä. Ja kyllä tajuan vanhenevani, tuntuu jo nyt että teini- ikäiset ovat kauhean nuoria itseeni verrattuna. Eli vanhenen kyllä.
Ei kai tässä nyt siitä ollutkaan kyse, että keski-ikäiset kuvittelisivat näyttävänsä parikymppisiltä. Vaan siitä, miksi jotkut näyttävät ikäistään nuoremmilta ja jotkut taas reippaasti vanhemmilta. Eikä myöskään kyse vain omista kuvitelmista. Kyllä minä ainakin tunnen ihmisiä, jotka ovat keskenään saman ikäisiä ja silti osa näyttää paljon nuoremmilta kuin ovat ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ihmisillä jokin luetunymmärtämisvaikeus? Eihän tässä ole puhuttu siitä, että haluttaisiin olla parikymppisiä tai näyttää ylioppilasikäiseltä saati että kuviteltaisiin sellaista, vaan siitä, miksi jotkut AIKUISET faktana näyttävät ikäistään nuoremmilta tai vanhemmilta. Vaikkapa 5-kymppinen 4-kymppiseltä tai 3-kymppinen 4-kymppiseltä. Ymmärrättekö eron?
Kauhea huoli joillakin, ettei kukaan vaan nyt luule olevansa nuoremman näköinen ja ala luulemaan liikoja. Jonkinlainen kateuden muoto tuokin lienee vaikkakin kohde on aika epäselvä :D
Muuten vaan ne aikuiset kolme/nelikymppiset vakuuttelevat näyttävänsä kaksikymppisiltä. Ei tässä mut varmaan huolta tai kateutta ole kenelläkään, lähinnä ehkä huvittuneisuutta näistä tarmokkaasti vakuutteluista kuinka niin kauhean nuoriksi luullaan aina :)))
Ihanko oikeasti muka kaikki haluaisivat näyttää parikymppisiltä? Tämän päivän parikymppisissä alkaa olla aika pyöreää väkeä röllykköineen ja paksuine reisineen, että ihan pelkästään se että on parikymppinen, ei vielä riitä tekemään kaikkia kateellisiksi.
Ja tässähän oli kyse ihan aikuisten ihmisten ikä/ulkonäkösuhteesta. Sanoisin että yleinen olemus, pukeutuminen, tyyli ovat ne, joilla se ulkonäkö määrittyy nuoremmaksi tai vanhemmaksi. Jos on kovin "yrittämisen" oloista hommaa, näyttää helposti vanhemmalta. Samoin jos ollaan ihan välinpitämättömiä, sekin vanhentaa. Sellainen välimuoto, ei pukeuduta kaikki vaot paljastavasti eikä toisaalta telttoihinkaan, ei meikata kuin sirkuksessa mutta kevyesti kuitenkin, ei tarvitse olla fitnesskropassa mutta ei plussapallokaan.
Täytän 30, mutta näytän ilmeisesti jopa teini-ikäiseltä (mm. bussissa luullaan usein, että ostan nuorisolippua). Omalla kohdallani uskon, että pienikokoisuuteni tekee paljon: Olen 156cm pitkä ja hoikka. Urheilen paljon, mutten ole rasvaton "korppu". Kasvoni ovat pyöreät ja "pulleat" - kaikki rasva kertyy kasvoihin. Siinäpä toinen tärkeä nuoruusilluusion luoja. Joskus jos tämä lapsenpyöreys karisee kasvoiltani, alan varmasti näyttää enemmän ikäiseltäni.
Geenit lienevät myös siinä mielessä hyvät, että ikä ei näy. Terveet elintavat varmasti myös ovat suojanneet ikääntymisen merkeiltä. En myöskään meikkaa voimakkaasti (paitsi ehkä juhliin tms.) ja hiukseni ovat värjäämättömät long bob-pituiset ja väriltään vaaleat. Vaaleus on joissakin tutkimuksissa yhdistetty mielikuviin nuoruudesta, tiedä sitten kuinka paikkansa pitävä väite. Raskas meikki taas vanhentaa.
Minä olen 39 ja minua luullaan säännönmukaisesti 20-28-vuotiaaksi.
En ole koskaan harrastanut urheilua, mutta ryhtini on kuitenkin hyvä. En toisaalta ole ylipainoinenkaan. En ole erityisen kaunis mutta en rumakaan. Luulen, että suurin vaikutus on tyylitajulla. Pukeudun ja meikkaan tavalla joka saa minut näyttämään raikkaalta. Kartan kaikkia ylilyöntejä, siis tyylini ei ole teinimäinen, mutta kartan myös kliseitä ja liian turvallista, jo nähtyä pukeutumista (esim. klassinen suomenruotalaistyyli).
Lisäksi minulla on rasvoittuva ihotyyppi ja sen seurauksena ei ryppyjä, mutta toisaalta välillä kärsin aknekohtauksista.. Varmaan nuo parikymppiseksi veikkaamiset ovat johtuneet siitä että minulla on ollut finni poskessa! :D En minä sentään niin nuorelta oikeasti kuitenkaan näytä.