Lue keskustelun säännöt.
Mielenkiintoista, olen vähän järkyttynyt.. Luin juuri että osalle ihmisistä on ihan normaalia "nähdä" silmät kiinni mielikuvittelemalla
10.04.2017 |
Itse kun suljen silmät, voin vaikka ajatella tuolia ja tiedän minkälainen se on, voin kuvitella sen sinne mustaan leijumaan kuin pimeään huoneeseen, mutta en todellakaan NÄE sitä. Pelkkää mustaa. Olen luullut että kaikilla on näin.
Mutta ilmeisesti on tyyliin normaalimpaa, että sen tuolin voi kuvittelemalla oikeasti nähdä kuin silmät aukikin näkisi? Tai muutkin jutut? Muistot, maisemat?
Minulla vaan mustaa. Ja tuolla keskustelussa mustaa näkevät kertovat että traumaattinen lapsuus, mikä kyllä itselläkin. Muistot aina olleet todella hataria muutenkin lapsuudesta.
Tiedän että uneni kyllä on todella visuaalisia ja näen kaiken kuin oikeassa elämässä, oikeastaan yleensä paljon värikkäämpänäkin. Hyvin todentuntuisia unia. Mutta herättyäni ja silmät sulkiessa näen taas tietenin vain mustaa unta muistellessa, enkä voi enää oikeasti nähdä mitä unessa näin, voin vain muistaa faktoja kuin vaikka sitä tuolia ajatellessa. Että olen joskus nähnyt sen oikeasti.
Mutta kertokaahan miten teillä on?
Kommentit (276)
Itse en ainakaan mitään varsinaisia kuvia nää kun suljen silmät, mustasta hahmotan päässäni miltä joku näyttää. Ei ollut traumaattinen lapsuus :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englanniksi tätä kutsutaan nimellä "aphantasia". Olen aivan järkyttynyt! En tiennyt että olen poikkeava, luulin aivan normaaliksi..
Joku julkkis avautunut tajutessaan omaavansa tämän aphantasian:
"I have never visualized anything in my entire life. I can’t "see" my father's face or a bouncing blue ball, my childhood bedroom or the run I went on ten minutes ago. I thought "counting sheep" was a metaphor. I’m 30 years old and I never knew a human could do any of this."
Ap
Olen tosi mielikuvituksekas, ja voin silmät kiinni kuvitella vaikka mitä, ihan kuin katsoisin elokuvaa. Koko maiseman, rakennukset, ihmiset, keskustelut, miltä tuuli tuntuu ja linnut kuulostaa. Mulle tulee järkytyksenä, ettei kaikki voi?
Ai eikö kaikki näekään kuvittelemiaan asioita mielessään?
Kuulostaa todella ankealta. Olen pahoillani ap :(
Siis mä nään vaan mustaa enkä muuta :( ihab normaali lapsuus ollu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse näen yleensä pintoja, kuin kauniita kankaita tai abstrakteja maalauksia. Minun täytyy vaan sulkea silmäni kevyesti ja olla tarpeeksi rento. Huvittelen välillä katsellessa näitä kuvia ja miettimällä miten hienoja kankaita osisinkaan suunnitella. 😀
Minulle tuli järkytyksenä etteivät kaikki voi nähdä mielikuvia. Tai siis voin halutessani katsoa sitä mustaa taikka mielikuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä näen asioita silmät kiinni kun kuvittelen. Voin kyllä tosin vidualisoida vaikka sinisen pomppivan pallon silmieni eteen silmät aukikin, mutta se nyt on kai ihan tavallista. Koen että minulla on ollut vähän traumaattinen lapsuus. Esimerkiksi auto-onnettomuuspaikalle pääsen ihan vain silmät sulkemalla ja näen ihan kaiken niin hyvin, että voisin piirtää siitä kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi mielikuvituksekas, ja voin silmät kiinni kuvitella vaikka mitä, ihan kuin katsoisin elokuvaa. Koko maiseman, rakennukset, ihmiset, keskustelut, miltä tuuli tuntuu ja linnut kuulostaa. Mulle tulee järkytyksenä, ettei kaikki voi?
Vähän pistää sydämeen nyt lukea näitä :/ En minä pysty tuohon vaikka kuinka yritän, ja kuulostaa aika uskomattomalta.
Siis kyllä mullakin toimii silleen mielikuvitus että osaan vaikka kirjottaa mitä vaan että olipa kerran maisema, jossa oli kukkaniitty jossa kukat hulmusi tuulessa ja taustalla vuoristomaisema ja aurinko paistoi ja osaan ajatella tämän silmät auki kuin ns. vaan käsitteenä, ajatuksena, mutta en mä sitä voi nähdä. Mustaa vaan.
Mun on hankala myös kuvitella ees oman äitini kasvoja nyt. Käsite niistä on, mutta enpä osaisi yksityiskohtaisesti alkaa silmät kiinni niitä miettimään. Tein netissä joskus kasvomuistitestin ja sain täydet pisteet. Eli muistan kyllä kasvot mutta en pysty näkemään niitä kuvittelemalla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho. Tätä oon miettinyt pitkää, kun käyn nukkumaan voin kuvitella itseni mihin tilanteeseen vaa kuin unta näkisin, mutta vaa itse sen kuvittelen. Joskus yöllä kuuntelen musaa kuulokkeilla katson silmät auki kuvittelen olisin jossakin mistä musiikki tulee. Itse oon pienestä asti mielikuvitusrikas että valehtelin paljon äidille, kun kuvittelin kaikki olisivat totta. Muistan lapsena olin ahdistunut ja peloissani auttoi kun ajattelin muuta kuten mielikuvitus ystävää tai muuta vastaavaa, siksi pienenä en nukkunut yhtään kaikki oli jännempää yöllä pääsin sellaiseen omaan maailmaan 😂 muistan lauloin hiljaa ennen nukkuman menoa mun isoveli nukkui samassa huoneessa kysyi "mitä sä kuiskaat?" Olin hiljaa ja esitin nukkuvaa... Silloin vähä hävetti..
Siis mitä? Mustaa mäkin vaan nään. Luulin, että niin on kaikilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottaa joskus kun käy nukkumaan ja näkee irvistävän pellen. Lisäksi juuri ennen nukahtamista näen ns päiväunia sellaisia lyhyitä pätkäunia enkä edes vielä nuku kunnolla.
Aika mielenkiintoista. Siis sanoillako te sitten ajattelette, jos ette voi nähdä mielessä mitään? Mutta jos voitte nähdä unia, niin eikö se ole merkki siitä, että kenties voisi nähdä omia mielikuviakin? Onko sitten vaikea muistaa asioita, jos niitä ei näe mielessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittelen todella paljo asioita mielessäni, mutta en näe niitä niin tarkasti, että pystyisin kuvailemaan tai piirtämään niitä mallista. Näen siis enemmän hahmoja.
Viihdytän usein itseäni esim pitkillä bussimatkoilla uppoutumalla mielikuvitusmaailmaan. Vähän kuin katsoisi elokuvaa. Ikävää ajatella etteivät kaikki voi:( mutta ehkä sellaista ei sitten osaa kaivatakaan
Kokeile ap silmät auki kuvittelua. Pystyn esim. piirtämään mielestäni kuvittelemiani asioita, mutta en näe mitään silmät kiinni.
Poikaystävällä sama.
En tiedä onko tämä asia minkä ihmiset ymmärtää eri tavalla vai onko oikeasti eroa siinä miten eri ihmiset näkee asioita mielessään. Itse näen mustaa, kun laitan silmät kiinni, mutta pystyn kyllä kuvittelemaan ja näkemään asioita mielessä, yhtälailla silmät kiinni kuin auki olevina. Ikäänkuin aivot vaipuu eri moodille ja näen muuta, kuin mitä oikeasti on silmieni edessä. Tuo kolmannen viestin kirjoittajan kuvailema aphantazia kuulostaa siltä, ettei tosiaan pysty kuvittelemaan mielessään mitään kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Ai eikö kaikki näekään kuvittelemiaan asioita mielessään?
Kuulostaa todella ankealta. Olen pahoillani ap :(
Ei tarvi olla pahoillaan puolestani, vaikka oonki järkyttynyt oon myös hyvällä tavalla hämmentynyt ja innoissani että JOTKUT voi oikeasti nähdä noin! Siis kuulostaa todella kauniilta, elämä on aika ihmeellistä. Ja voinhan mä alkaa treenata nyt kun tiedän ees että se olis mahdollista :) Ja lapsuusen traumoista on selvitty, olen todella tyytyväinen nykyhetkeen. Jos siis sen mainitsemisen takia joku oli pahoillaan.
Tosiaan nyt ymmärrän monta asiaa paljon paremmin. Vaikka tuo lampaiden laskeminen kuulostaa nyt järkevältä, jos ne lampaat oikeasti "näkee". Huh huh :D
Ap
Ei tarvitse olla edes silmät kiinni. Näen sen mielessäni.
Osa tuolla säälii niitä jotka näkevät vain mustaa. Osalla kuulemma saattaa pää täyttyä haaveilemalla kirkkaista selkeistä kuvista ja niihin voi uppoutua.
Kuulemma tätä mielikuvitussilmää voi treenata tuijottamalla pitkään kynttilää ja sulkemalla sitteb silmät, ja yrittää muodostaa siitä pienestä valosta jotain muotoja jne.
Ap