Outoja sananlaskuja jossa ei ole mitään järkeä?

Vierailija kirjoitti:

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Vähän vaikea tätä sananlaskua on ymmärtää siksi, että pihjalanmarjat ovat joka tapauksessa aina happamia. Syynä tähän outouteen on se, että kyse on vanhasta käännöstarinasta, jossa tavoitellaan alkukielisessä versiossa viinirypäleitä. Niitä kun ei Suomessa kasva, kertomuksen kääntäjä on "lokalisoinut" ne pihlajanmarjoiksi, mielestäni aika epäonnistuneesti.

Niin, ja vaikka ketulla ja pihlajanmarjoilla ei taida luonnossa paljon yhteyttä olla, niin meillähän on varsin pitkään maistunut se pihlajanmarjakarkki, jonka paperissa on ketun kuva.

Nälkäistä jututtaa. Kuka selittäisi tuon?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon aina pitänyt outona "mennä siitä, missä aita on matalin" negatiivisena juttuna. Jos tarkoitus on päästä yli, siitä matalimmasta kohdastahan just kannattaa mennä. Muutenkin soisin, että olisi enemmän sellasia "mitoita työ tavoitteisiin"-sananlaskuja. Sen sijaan meillä on "mennä siitä, mistä aita on matalin", "kärsi, kärsi, niin kirkkahamman kruunun saat" ja lukemattomia muita, joissa glorifioidaan turhaa työtä, vaivaa ja kärsimystä.

Sit meillä on esimerkiksi yliopisto pullollaan ikuisuusopiskelijoita, joille pitää takoa, että tutkinto on tärkeämpi kuin ällän gradu ja loukkaantuneita, ylikuntoisia urheilijoita, joille pitää takoa, että jos et jaksa, älä tee.

"Tyhmyydestä sakotetaan" lienee hieno vastinpari noille sanonnoille.

Mennä yli siitä missä aita on matalin, tarkoittaa sitä, että ei pyritäkään mihinkään erinomaiseen suoritukseen parhain tyylipistein, vaan etsitään keino läpäistä homma mahdollimman vähäisellä ponnistuksilla ilman korkeita tavoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Nälkäistä jututtaa. Kuka selittäisi tuon?

Tuo lausahdetaan syömisen päälle, "kyllä nyt taas kotvan nälkäistä jututtaa."

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin makaa kuin petaa. No en ole pedannut ikinä. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Kyse on ilmeisesti kehää kävelevistä?

Onko tämä jotain vitsailua vai onko joku oikeasti noin tietämätön sananlaskujen filosofiasta? Ei niitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi. Ei tuo petaaminen esimerkiksi tarkoita mitään päiväpeiton laittamista sängyn päälle vaan ylipäätään sitä, miten asiansa hoitaa. Ja sama tuon jälkimmäisen kanssa, ei siinä mitään kävelijöistä puhuta...

Vai oisko niin, että tämä edellinen kirjoittaja kyllä tietää ja ymmärtää sananlaskujen filosofian mutta ei koe vertausta loogiseksi

"Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia."

Eikö ole hyvä, että joillakin on hyötykäyttöä niille karsituille oksille? Metsurihan vie vain rungon.

Vierailija kirjoitti:

ei jymmärrä kirjoitti:

Kuka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu??????!! Mitenkä hukkuu, työnnetäänkö miekkoja suu täyteen että tukehtuu.

Ei vaan hukut siihen vereen, jonka väkivalta aiheuttaa. Tai konkreettisesti, hukut omaan vereesi, kun sinuun työnnetään miekka.

Ei se hukkuminen siinä tarkoita kirjaimellista nesteeseen tukehtumista, vaan häviämistä tai kuolemista ylipäätään.  Vrt. hukkua sodan melskeisiin.

Vierailija kirjoitti:

"Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia."

Eikö ole hyvä, että joillakin on hyötykäyttöä niille karsituille oksille? Metsurihan vie vain rungon.

Niin, tämä tietysti tarkoittaa sitä, että kun joku on tehnyt varsinaisen isoimman ja raskaan työn, niin on siitä ilmaiseksi hyötymään haluavia kyllä tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

ei jymmärrä kirjoitti:

Kuka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu??????!! Mitenkä hukkuu, työnnetäänkö miekkoja suu täyteen että tukehtuu.

Ei vaan hukut siihen vereen, jonka väkivalta aiheuttaa. Tai konkreettisesti, hukut omaan vereesi, kun sinuun työnnetään miekka.

Samaa mieltä ja hukkuu tarkoittaa tässä mielestäni katoamista, ei veteen tms uppoamista.

Kyllä lapsi leivän tuo.

Ymmärtäisin tämän sananlaskun jos se olisi keksitty nykyisellä sossupummiaikakaudella mutta alkuperä on ilmeisesti vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Vähän vaikea tätä sananlaskua on ymmärtää siksi, että pihjalanmarjat ovat joka tapauksessa aina happamia. Syynä tähän outouteen on se, että kyse on vanhasta käännöstarinasta, jossa tavoitellaan alkukielisessä versiossa viinirypäleitä. Niitä kun ei Suomessa kasva, kertomuksen kääntäjä on "lokalisoinut" ne pihlajanmarjoiksi, mielestäni aika epäonnistuneesti.

Niin, ja vaikka ketulla ja pihlajanmarjoilla ei taida luonnossa paljon yhteyttä olla, niin meillähän on varsin pitkään maistunut se pihlajanmarjakarkki, jonka paperissa on ketun kuva.

No, se ketun kuva pihjalanmarjakarkkiin on varmaankin keksitty tämän suomalaistetun kettu- ja pihlajanmarja - tarinan pohjalta. Joka taas on perustuu muinaisen kreikkalaisen Aispoksen satuun ketusta ja viinirypäleistä. Alkuperäisessä muodossaan se olisi ymmärrettävämpi, mutta kun viinirypäleet ovat olleet täällä pohjolassa tuntemattomia, on ne käännetty pihjalanmarjoiksi, kun paljon muitakaan puussa kasvavia marjoja täällä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin makaa kuin petaa. No en ole pedannut ikinä. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Kyse on ilmeisesti kehää kävelevistä?

Onko tämä jotain vitsailua vai onko joku oikeasti noin tietämätön sananlaskujen filosofiasta? Ei niitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi. Ei tuo petaaminen esimerkiksi tarkoita mitään päiväpeiton laittamista sängyn päälle vaan ylipäätään sitä, miten asiansa hoitaa. Ja sama tuon jälkimmäisen kanssa, ei siinä mitään kävelijöistä puhuta...

Vai oisko niin, että tämä edellinen kirjoittaja kyllä tietää ja ymmärtää sananlaskujen filosofian mutta ei koe vertausta loogiseksi

Tai esittää näin. Ja tämä paistaa täällä monista kommenteista, siksi on mielenkiintoinen ketju vaihteeksi. Nykyaikaa vaivaa tällainen näsäviisastelu, ihmiset yrittävät jopa epätoivoisesti keksiä jotain näppärää ja tosi älykästä tai vaihtoehtoisesti jotain tooodella hauskaa - mutta onnistuvat paljastamaan vain oman pikkusieluisuuden. Vanhaa sanalaskua väljästi siteeraten: lillukanvarsia ... 

Sama trendi näkyy tuolla työelämässä tiimipalavereissa, kun aletaan kehittelemään ja innovoimaan. Suurin osa on oikeasti vain kysymässä niitä tyhmiä kysymyksiä, jotka ärsyttää ja siten pakottaa huolelliseen perusteluun ja paneutumiseen niitä paria tyyppiä, joilla on kykyä muuhunkin kuin pseudoälykkyyteen ja näsäviisasteluun. 

Vierailija kirjoitti:

Eteenpäin sano mummo lumes, on tsemppaava ja kehottaa sitkeyteen. Se nyt on ihan selvä. Hyvää yötä sano mummo ku silmä puhkes- ei sen sijaan oikee aukea.

No kyllähän siinä pimeys tulee, kun silmä puhkeaa...

"Ei yks akka riitele eikä yks puu pala."

Tämän lausuja ei ole tavannut vaimoani, sen enempää kuin veistänyt kiehisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tarkkaa hommaa kuin puuhevosen perseen poraaminen.

Krapulan parantaminen viinalla on yhtä tarkkaa hommaa kun ripulin parantaminen piereskelemällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkäistä jututtaa. Kuka selittäisi tuon?

Tuo lausahdetaan syömisen päälle, "kyllä nyt taas kotvan nälkäistä jututtaa."

Syäs nynni rupee naurattaan.

Ei yksi lintu vielä kesää tee. Tekeekö kaksi?

Vierailija kirjoitti:

se jol onni on se onnen kätkeköön

höpö höpö, näytä onnesi maailmalle se piristää kaikkia ja tuo lisää onnea !

Toi on Eino Leinon runosta. Voiko sitä sananlaskuksi vielä laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikkeus vahvistaa säännön.

Eikö se heikennä sitä? Voiko joku antaa esimerkin milloin poikkeus vahvistaa sääntöä?

Alapeukkuja mutta kukaan ei osaa antaa esimerkkiä?

Tarkoittaa, että jokaiseen sääntöön on yleensä olemassa jokin poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Ei mun mielestä. Linnut kuuluvat vapauteen.

Sun esi-isillä ja -äideillä pyyt on ollu safkaa.