Outoja sananlaskuja jossa ei ole mitään järkeä?

Vain nopeat elävät.

Hauskaa kuin anopin hautajaisissa.

Harva se päivä, vaikka ko. asia tapahtuu kuitenkin usein.

Vierailija kirjoitti:

Poikkeus vahvistaa säännön.

Eikö se heikennä sitä? Voiko joku antaa esimerkin milloin poikkeus vahvistaa sääntöä?

Alapeukkuja mutta kukaan ei osaa antaa esimerkkiä?

up

Ei hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.

Vierailija kirjoitti:

Niin makaa kuin petaa. No en ole pedannut ikinä. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Kyse on ilmeisesti kehää kävelevistä?

Et ole vaihtanut lakanoita? Oikeesti? En haluakaan tietää

Tuo "poikkeus vahvistaa säännön" on käännösvirhe. Oikea suomennos olisi "Poikkeus testaa/haastaa säännön"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suu säkkiä myöten. Että niin kuin mitenkä?!?

No se suu tarkoitta sen säkin suuta. Tuota voi soveltaa sitten niin että jos on pieni maha (säkki), ei pidä syödä suuremman säkin suulla.

Sanonta lähtee alunperin maataloudesta ja viljasadosta, joka puitiin ja säkitettiin. Ei saanut käyttää enempää kuin mitä säkissä oli syötäväksi, tai velkaantui. Suu säkkiä myöten tiukkoinakin aikoina.

Lapsi ruuan pöytään tuo.

Mitä toi tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Tuo "poikkeus vahvistaa säännön" on käännösvirhe. Oikea suomennos olisi "Poikkeus testaa/haastaa säännön"

Minä olen kuullut, että se tulee lainsäädännöstä, eli jos jollain pykälällä on poikkeus, lisämääre, niin se vahvistaa alkuperäistä sääntöä.

Se mikä ei tapa, vahvistaa. Ei kyllä sydänkohtauksen tms. saaneen mielestä mitenkään todrnperäinen tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "poikkeus vahvistaa säännön" on käännösvirhe. Oikea suomennos olisi "Poikkeus testaa/haastaa säännön"

Minä olen kuullut, että se tulee lainsäädännöstä, eli jos jollain pykälällä on poikkeus, lisämääre, niin se vahvistaa alkuperäistä sääntöä.

Juuri näin, alkuperäinen sääntö on voimassa kaikissa niissä tapauksissa, joita ei ole erikseen määritelty poikkeuksiksi.

Vierailija kirjoitti:

Harva se päivä, vaikka ko. asia tapahtuu kuitenkin usein.

Alunperin: harva se päivä, jona ko. asiaa ei tapahdu. Siitä sitten lyhentynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nuolase ennen kuin tipahtaa. Toi on musta järjettömin. Totta kai nuolasen ennen kun tipahtaa (esim sulava tötterö).

Et ole tajunnut mistä on kyse. Tipahtaa tarkoitta tippuvan tipan putoamista. Tarkoittaa sitä että kun tippa tippuu jostakin ja haluat sen suuhusi, pitää nuolaista silloin kun tipahtaa, ei ennen sitä.

Sananlaskut eivät koskaan ole kirjaimellisia vaan aina vertauskuvallisia. "Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa" tarkoittaa, että ei saa mennä asioiden edelle.

Ja tässäkin on taustalla kansansatu. Siinä ystävämme kettu jäi odottelemaan kypsän hedelmän tipahtamista puusta, ja odotellessaan jo vesi kielellä hehkutti, kuinka herkulliselta se maistuisikaan. Mutta sitten tuli korppi ja nappasi hedelmän suoraan puusta, jättäen ketun nuolemaan huuliaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo "poikkeus vahvistaa säännön" on käännösvirhe. Oikea suomennos olisi "Poikkeus testaa/haastaa säännön"

Jaa. Noin yleisellä tasolla: juuri se poikkeus, poikkeama jostain yleisestä säännöstä, käytännöstä, tuo näkyväksi sen itse säännön. Ja näin se poikkeama vain vahvistaa/testaa? sitä itse sääntöä. Otetaan vaikka sellainen tuttu poikkeama kuin homoseksuaalisuus. Homoseksualismi (näkyväksi tullessaan) vahvistaa/testaa? sitä sääntöä, että suurin osa ihmisistä on heteroseksuaaleja. Koko yhteiskunta perustuu heteronormatiivisuuteen, se on se pääoletus, vaikkei sitä ihmiset tule aina ajatelleeksi. Sitä ehkä ajatellaan vasta silloin, kun joku läheinen poikkeaa tästä säännöstä ja tekee sen näkyväksi.

Ei tässä olla pappia kyydissä.

Mitä ihmettä??

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ruuan pöytään tuo.

Mitä toi tarkoittaa?

Tai "poika syntyy leipä kainalossa."

Nämä sanonnat ovat peräisin ajalta, jolloin ihminen oli vielä tarpeellinen resurssi, eikä pelkkä yhteiskunnallinen kuluerä ja riesa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä olla pappia kyydissä.

Mitä ihmettä??

Ei tässä olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä ( =kyyditsemässä).

Eli ollaan tekemässä jotakin josta on aikaisempaa kokemusta, eikä sitä turhaan jännitä.

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Vähän vaikea tätä sananlaskua on ymmärtää siksi, että pihjalanmarjat ovat joka tapauksessa aina happamia. Syynä tähän outouteen on se, että kyse on vanhasta käännöstarinasta, jossa tavoitellaan alkukielisessä versiossa viinirypäleitä. Niitä kun ei Suomessa kasva, kertomuksen kääntäjä on "lokalisoinut" ne pihlajanmarjoiksi, mielestäni aika epäonnistuneesti.