Outoja sananlaskuja jossa ei ole mitään järkeä?

Joka kuuseen kurkottaa se Katajaan kapsahtaa.. nopeat syövät hitaat.. Parempi pyy pivossa kun kolme oksalla.

Vierailija kirjoitti:

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Vähän vaikea tätä sananlaskua on ymmärtää siksi, että pihjalanmarjat ovat joka tapauksessa aina happamia. Syynä tähän outouteen on se, että kyse on vanhasta käännöstarinasta, jossa tavoitellaan alkukielisessä versiossa viinirypäleitä. Niitä kun ei Suomessa kasva, kertomuksen kääntäjä on "lokalisoinut" ne pihlajanmarjoiksi, mielestäni aika epäonnistuneesti.

Minusta pihlajanmarjat on tuossa mainio lokalisointi.

Kettu tavoitteli alunperin viinirypäleitä niihin ylettymättä. Turhautuneena luopui ja lohdutti itseään, että eipä väliä, kun kuitenkin olisivat olleet happamia eli raakoja.

Lokalisoinnissa kettu tavoitteli kauniita pihlajanmarjoja ja totesi sitten, että happamia ne kuitenkin olisi olleet (on myös makeita pihlajanmarjoja), joten eipä väliä.

"Rakko laiskan kämmenessä." Työtä tekemällähän niitä rakkoja kuitenkin tulee?

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Alkuperäisessä Aisopoksen faabelissa kyse olikin viinimarjoista.

siis rypäleistä! Ylpeys käy lankeemuksen edellä. t. 106

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikkeus vahvistaa säännön.

Eikö se heikennä sitä? Voiko joku antaa esimerkin milloin poikkeus vahvistaa sääntöä?

Alapeukkuja mutta kukaan ei osaa antaa esimerkkiä?

Tarkoittaa, että jokaiseen sääntöön on yleensä olemassa jokin poikkeus.

Kyse on siitä, että säännön olemassaolo konkretisoituu kun joskus harvoin siihen tuleekin poikkeus. Tämä on varmaan yksi väärinymmärretyistä sananlaskuista. Ei säännön olemassaolo edellytä poikkeusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei yksi lintu vielä kesää tee. Tekeekö kaksi?

Sanonta kuuluu: Ei yksi pääsky kesää tee. Viittaa tähän vanhaan loruun: Kuu kiurusta kesään... pääskysestä ei päivääkään. Ja kyllä, tarkoittaa nimen omaan sitä, että yksi satunnainen havainto ei vielä vahvista ilmiön olemassaoloa.

Vierailija kirjoitti:

"Rakko laiskan kämmenessä." Työtä tekemällähän niitä rakkoja kuitenkin tulee?

En ole koskaan tuota kuullut, mutta veikkaisin siinä tarkoitettavan jotakin, mikä ei ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rakko laiskan kämmenessä." Työtä tekemällähän niitä rakkoja kuitenkin tulee?

En ole koskaan tuota kuullut, mutta veikkaisin siinä tarkoitettavan jotakin, mikä ei ole olemassa.

"Rakko laiskan kämmenessä, känsä työtä tekevän." Eli työtä tekemään tottuneella kädet ovat jo sen verran kovettuneet, ettei rakkoja enää tule.

Vierailija kirjoitti:

Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Entäs jos tykkää mustikoista enemmän?

Itsekin mustikkafanina olen aina ihmetellyt tätä, kunnes kävi ilmi että kyseessä ei alunperin ole mikään "oma koti kullan kallis" -tarkoitus.  Sanonnalla viitataan  kaskenpolttoon liittyvään kiertokulkuun - jos maalla kasvoi mansikkaa, se oli melko hiljattain kaskettu ja siten vielä jonkun "omaa", kun taas kiertoon palaavilla mailla alkoi tulla takaisin kasvillisuus, jonka kanssa mustikka viihtyi. Eli kyse ei ole preferenssistä vaan ns. luonnon rajapyykeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei jymmärrä kirjoitti:

Kuka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu??????!! Mitenkä hukkuu, työnnetäänkö miekkoja suu täyteen että tukehtuu.

Ei vaan hukut siihen vereen, jonka väkivalta aiheuttaa. Tai konkreettisesti, hukut omaan vereesi, kun sinuun työnnetään miekka.

Samaa mieltä ja hukkuu tarkoittaa tässä mielestäni katoamista, ei veteen tms uppoamista.

Tämäkin on tietysti käännetty päin mäntyä.

Vanhat Aku Ankat oli täynnä näitä sananparsia. Vasta joskus muutettuani pari kertaa eri puolille Suomea kuulin ensimmäisen kerran jonkun lausahduksen, joka ei vielä ollut lapsuudesta tuttu.

Tämä poikkeus vahvistaa säännön tarkoittaa sitä että sääntö on asia joka on todettu hyväksi ja se poikkeus mikä tapahtuu näyttää että se sääntö todellakin on hyvä. Sanottaisiinko vaikka että sääntö on että keitto on hyvä syödä lusikalla ja sitten joku menee ja poikkeuksena kokeilee haarukkaa ja huomaa että sillä ei olekaan hyvä syödä sitä keittoa ja lusikalla onnistuu paremmin eli poikkeus vahvisti säännön.

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.

Ilmankos oon unholaan jääny 

t. 85v

Vanhuus ei tule yksin

Kovin on silti raehnane olo yksinäesellä

t. 85v

Oppia ikä kaikki.

What???

Oletteko te tyhmiä, kun  vanhat sanonnat pitää oikein erikseen selittää? Huoh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei jymmärrä kirjoitti:

Kuka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu??????!! Mitenkä hukkuu, työnnetäänkö miekkoja suu täyteen että tukehtuu.

Ei vaan hukut siihen vereen, jonka väkivalta aiheuttaa. Tai konkreettisesti, hukut omaan vereesi, kun sinuun työnnetään miekka.

Samaa mieltä ja hukkuu tarkoittaa tässä mielestäni katoamista, ei veteen tms uppoamista.

Tämäkin on tietysti käännetty päin mäntyä.

Kai tuo on sanonta on kehitettty ihan kokemukseen perustuen, ei varsinaiseen oikeaan tapahtumaan. Väkivallasta seuraa yleensä kostonhimoa ja kun sen kerran aloittaa niin väkivallan tai pahan jatkamisen kierrettä on erittäin vaikea katkaista, mikäli ymmärrystä tekojen seurauksista ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Mun mielestä tämäkin on jotenkin ymmärretty väärin nykyään. Itse ajattelen, että se tarkoittaa ettei voi edetä nopeammin kuin omat kyvyt kasvavat. Ei voi suoraan koulun penkiltä hypätä johtajan saappaisiin, jos ei ole vielä sillä tasolla. Tai voi, mutta se tie on hyvin raskas usein. Yleensä se katajaan kapsahtaminen tulee jossain vaiheessa, jos yrittää mennä hissillä suoraan huipulle. Yleensä sinne pitää kiivetä ihan omin ponnistuksin askel askeleelta. Kuuseen kurkottaminen tarkoittaa, että yrittää mennä korkeammalle, kuin omat kyvyt vielä antavat myöten. Kunnon perustukset pitää rakentaa ensin, niin yltää ilman kurkottamista. Mielestäni tämä sananlasku ei siis tarkoita sitä, ettei saisi olla suuria tavoitteita ja päämääriä, vaan sitä että niiden eteen pitää tehdä töitä.

Kuuseen kurkottelun ja katajaan kapsahtamisen voisi suomentaa nykyisin näin: ahneella on paskanen loppu.

Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa.