Outoja sananlaskuja jossa ei ole mitään järkeä?

se jol onni on se onnen kätkeköön

höpö höpö, näytä onnesi maailmalle se piristää kaikkia ja tuo lisää onnea !

Oi mitä pikku filosofin alkuja täällä, aww :)

Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. :)

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Pihlajanmarjat ovat happamia, vaikka kuinka niitä ei saisi.

Haisevaa, sanoi mies paskasta on aivan yhtä järkevä.

Vierailija kirjoitti:

Suu säkkiä myöten. Että niin kuin mitenkä?!?

No se suu tarkoitta sen säkin suuta. Tuota voi soveltaa sitten niin että jos on pieni maha (säkki), ei pidä syödä suuremman säkin suulla.

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Itseasiassa taitaa alkujaan olla Aisopoksen tarinoista ja pihlaja ei ollut alkujaan pihlaja.

Pihlajanmarjat ovat suomalaistettu versio, "alkuperäisessä" tarinassa puhuttiin viinirypäileistä (eng. "sour grapes").

Vierailija kirjoitti:

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Pihlajanmarjat ovat happamia, vaikka kuinka niitä ei saisi.

Haisevaa, sanoi mies paskasta on aivan yhtä järkevä.

Jonnet ei tajuu.

Kerta kiellon päälle. Missä moinen mahdollisuus?!

Vierailija kirjoitti:

Älä nuolase ennen kuin tipahtaa. Toi on musta järjettömin. Totta kai nuolasen ennen kun tipahtaa (esim sulava tötterö).

Et ole tajunnut mistä on kyse. Tipahtaa tarkoitta tippuvan tipan putoamista. Tarkoittaa sitä että kun tippa tippuu jostakin ja haluat sen suuhusi, pitää nuolaista silloin kun tipahtaa, ei ennen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Mun mielestä tämäkin on jotenkin ymmärretty väärin nykyään. Itse ajattelen, että se tarkoittaa ettei voi edetä nopeammin kuin omat kyvyt kasvavat. Ei voi suoraan koulun penkiltä hypätä johtajan saappaisiin, jos ei ole vielä sillä tasolla. Tai voi, mutta se tie on hyvin raskas usein. Yleensä se katajaan kapsahtaminen tulee jossain vaiheessa, jos yrittää mennä hissillä suoraan huipulle. Yleensä sinne pitää kiivetä ihan omin ponnistuksin askel askeleelta. Kuuseen kurkottaminen tarkoittaa, että yrittää mennä korkeammalle, kuin omat kyvyt vielä antavat myöten. Kunnon perustukset pitää rakentaa ensin, niin yltää ilman kurkottamista. Mielestäni tämä sananlasku ei siis tarkoita sitä, ettei saisi olla suuria tavoitteita ja päämääriä, vaan sitä että niiden eteen pitää tehdä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

No kettu kuitenkin halusi niitä pihlajanmarjoja happamuudesta huolimatta. Vasta kun se ei niitä saanut, se käänsi happamuuden huonoksi asiaksi.

Hullu tykkää puurosta kun ei ymmärrä paremman päälle, sitä se tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suu säkkiä myöten. Että niin kuin mitenkä?!?

No se suu tarkoitta sen säkin suuta. Tuota voi soveltaa sitten niin että jos on pieni maha (säkki), ei pidä syödä suuremman säkin suulla.

Oikeasti tuo tarkoittaa sitä, että jos ruokasäkki on täynnä, voi syödä paljon, ja jos säkki alkaa olla tyhjä, on syötävä niukasti. Sanontaa ei enää käytetä ruokavarastojen arviointiin, vaan varallisuuden, ei voi tuhlata jos rahat on vähissä.

ei jymmärrä kirjoitti:

Kuka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu??????!! Mitenkä hukkuu, työnnetäänkö miekkoja suu täyteen että tukehtuu.

Ei vaan hukut siihen vereen, jonka väkivalta aiheuttaa. Tai konkreettisesti, hukut omaan vereesi, kun sinuun työnnetään miekka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nuolase ennen kuin tipahtaa. Toi on musta järjettömin. Totta kai nuolasen ennen kun tipahtaa (esim sulava tötterö).

Et ole tajunnut mistä on kyse. Tipahtaa tarkoitta tippuvan tipan putoamista. Tarkoittaa sitä että kun tippa tippuu jostakin ja haluat sen suuhusi, pitää nuolaista silloin kun tipahtaa, ei ennen sitä.

Näin, ja laajentaen tarkoittaa, ettei pidä kuvitella tai pitää asiaa saatuna tai saavutettuna, ennen kuin on sen saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

rekisteröity kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Nehän ovat happamia. Ja toinen älytön on tykkää tykkää kuin hullu puurosta.

Et ole tainnut tuota kettu-satua koskaan kuulla? Kettu ei yltänyt ottamaan marjoja puusta vaikka kuinka yritti, ja totesi lopulta närkästyneenä, että happamia ne olisi kuitenkin olleet, ja siitä tulee tämä sanonta.

Pihlajanmarjat ovat happamia, vaikka kuinka niitä ei saisi.

Haisevaa, sanoi mies paskasta on aivan yhtä järkevä.

Jonnet ei tajuu.

Huonosti suomalaistettu versio. Mitä Jonnet ei tajuu? Jonne ei tiedä edes, mikä on pihlajanmarja ja onko se hapan vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nuolase ennen kuin tipahtaa. Toi on musta järjettömin. Totta kai nuolasen ennen kun tipahtaa (esim sulava tötterö).

Et ole tajunnut mistä on kyse. Tipahtaa tarkoitta tippuvan tipan putoamista. Tarkoittaa sitä että kun tippa tippuu jostakin ja haluat sen suuhusi, pitää nuolaista silloin kun tipahtaa, ei ennen sitä.

Itse taas käsitän ton niin että ei saa innostua jostain asiasta liikaa ettei tule pettymksiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville. Nykyään kumminkin partaäijät ovat aina asialla, kun jotain ikävää tapahtuu.

Tässä sananlaskussa paha ja joutava tarkoittavat pientä, poikaa, ja alaikäistä. Sananlaskun tarkoitus on velvoittaa aikuiset = parrakkaat miehet toimimaan harkitsevasti, ja nuoret olemaan isottelematta.

Vierailija kirjoitti:

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Niin, kun kuljet nokka pystyssä pää pilvissä sinne kuuseen kurkottaen, niin aivan varmasti kompastut johonkin. Jos et katajaa, niinkiveen tai juureen.

Ja niinhän se on että ei pidä tähdätä liian korkealle silmiään muulta ummistaen

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se siihen itse lankeaa.

Kyllä sika syitä löytää, jos ei ole maa jäässä, niin on kärsä kipiä. Tämän voisi monesti sanoa sen yleisen "seli, seli" tilalla, mutta kukapa uskaltaa toista siaksi kutsua! Mutta toisaalta: Rohkea rokan syö.

Ei oppi ojaan kaada eikä taito tieltä työnnä. Sen sijaan: Harjoitus tekee mestarin.

Kommenteista näkyy selvästi, että kielen historia ei ole monellakaan hallussa. Ajan kuluessa sanojen merkitykset ovat muuttuneet, mikä tekee osaltaan vanhojen viisauksien ymmärtämisen vaikeaksi. Joku tuolla aikaisemmin ei ymmärtänyt viisautta Suu säkkiä myöten. Konkreettisesti: ennen eväät olivat usein säkissä ja sen mukaan piti syödä kuin evästä oli. Vähän filosofisemmin voisi ehkä sanoa, että on elettävä kukin resurssiensa mukaan.

Vieläkö nuori polvi "kehittelee" vanhoista sananlaskuista uusia kuten me vanhat aikanaan teimme. Esim.

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.

Rohkea rokan syö, uhkarohkea Porthanian hernekeiton.

Ahnella on paskanen loppu, perse pystyssä maantienojassa.

Äänellään se lintukin laulaa ja variskin on lintu.