Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä vanhempasi eivät enää elättäneet sinua?
08.04.2017 |
Milloin aloit elää vanhempien lompakon sijaan joko omilla ansioillasi tai sitten yhteiskunnan tuilla (esim. opintotuki)?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 v kun menin töihin.
Omilleni lähdin 15 vkuinka vanha olet?
itse en ole koskaan ollut omillani. joskus maksaa vanhemmat ja joskus valtio ja muutaman vuoden olin veljellä suojatöissä
Olen nyt 40.
Kävin koulun jälkeen joka päivä töissä klo 20 saakka pimeästi, sekä kaikki viikonloput sairaalassalaitoshuolttajana, samoin lomat.
Aluksi asuin muidennurkissa , lähinnä miesystävien, kunnes sain 17 v lastensuojelun avulla oman vuokra- asunnon.Vuokran maksoin palkalla, kävin myös lukion tehden kahta työtä.
Omaa omillaan asuvaa 20v tuen tarvittaessa rahallisesti kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, miten sen nyt ottaa. Kumpikaan aloituksen vaihtoehdoista ei ole toteutunut kohdallani, ja olen nelikymppinen. Kun olin 18-vuotias aloin saada vuokratulot omistamastani asunnosta. Äiti halusi siinä vaiheessa, että maksan hänelle kotona asumisestani vuokraa 500mk/kk. Mikäs siinä oli maksellessa, kun tilille tipahti joka kuukausi 2500mk. Olen hyötynyt asunnosta tavalla tai toisella siitä lähtien, eikä ole tarvinnut tulla toimeen ihan omillaan. Näin meillä parempiosaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 v kun menin töihin.
Omilleni lähdin 15 vkuinka vanha olet?
itse en ole koskaan ollut omillani. joskus maksaa vanhemmat ja joskus valtio ja muutaman vuoden olin veljellä suojatöissä
Olen nyt 40.
Kävin koulun jälkeen joka päivä töissä klo 20 saakka pimeästi, sekä kaikki viikonloput sairaalassalaitoshuolttajana, samoin lomat.
Aluksi asuin muidennurkissa , lähinnä miesystävien, kunnes sain 17 v lastensuojelun avulla oman vuokra- asunnon.Vuokran maksoin palkalla, kävin myös lukion tehden kahta työtä.
Omaa omillaan asuvaa 20v tuen tarvittaessa rahallisesti kyllä.
Todella ankeaa, että pitää kelvata miehille, voidakseen asua jossain. Ajattele, jos et ois ollut miehistä haluttava? Ja vielä noin moderniin aikaan syntynyt, ja silti noin ankeaa? Mä luulin omassa lapsiudessani, ettei Suomessa enää kellään ole tuollaista huutolaismeininkiä.
t.asunnon lahjana saanut
Suhteellista. Periaatteessa 26v kun valmistuin, mutta toisaalta sen jälkeen maksoin äidin omistamasta asunnosta jossa asuin vain yhtiövastikkeen, en vuokraa. Nyt 36v olen vakavasti sairas ja käytännössä äitini elättää minut. Tämä on toivottavasti väliaikaista ja palaan työelämään. Tunnen häpeää ja syyllisyyttä, äitini tosin puhuu verosuunnittelusta.
16 v. kun lähdin kesätöihin, ruoka ja asunto kuuluivat mukaan, osaksi urakkapalkka. Siihen asti isä antoi lapsilisät meille lapsille.
Työkyvyn ja palkan alennuttua jouduin hakemaan osittaista toimeentulotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 v kun menin töihin.
Omilleni lähdin 15 vkuinka vanha olet?
itse en ole koskaan ollut omillani. joskus maksaa vanhemmat ja joskus valtio ja muutaman vuoden olin veljellä suojatöissä
Olen nyt 40.
Kävin koulun jälkeen joka päivä töissä klo 20 saakka pimeästi, sekä kaikki viikonloput sairaalassalaitoshuolttajana, samoin lomat.
Aluksi asuin muidennurkissa , lähinnä miesystävien, kunnes sain 17 v lastensuojelun avulla oman vuokra- asunnon.Vuokran maksoin palkalla, kävin myös lukion tehden kahta työtä.
Omaa omillaan asuvaa 20v tuen tarvittaessa rahallisesti kyllä.Todella ankeaa, että pitää kelvata miehille, voidakseen asua jossain. Ajattele, jos et ois ollut miehistä haluttava? Ja vielä noin moderniin aikaan syntynyt, ja silti noin ankeaa? Mä luulin omassa lapsiudessani, ettei Suomessa enää kellään ole tuollaista huutolaismeininkiä.
t.asunnon lahjana saanut
Niin minustakin on ankeaa, mutta luuletko että valitsin vanhempani? Kotona oli kuningas alkoholi ja mielisairaus. Veli ei jaksanut, ampui itsensä parikymppisenä.
Minulla kävi siis paremmin, kun jaksoin.
Ja valitettavastiolin hyvinkin haluttava miesten mielestä, kuten 16vuotiaana 32 vuotiaan "pomoni"mielestä, se jolle tein pimeänä töitä arkisin ja jonka luona sain ilmaiseksi asua.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan paljon lapsilisä oli aikoinaan? Joku 25 vuotta sitten?
Mietin, että taisi minut elättää aika hyvin sillä? Olin aika vähään tyytyväinen lapsi. Minulla oli esim. 1 barbi ja muutamia muita leluja. Osa sisarusten vanhoja.
En ole juurikaan vanhemmiltani 17 ikävuoden jälkeen saanut rahaa. Enkä sitäkään ennen koe saaneeni suuria summia verrattuna kavereihini joilla oli kaikki merkkivaatteet, mopoja ym.
Tosin auttoivat asunnon ostossa aikoinaan noin 20 000€. Olisin voinut ostaa asunnon lainarahallakin, mutta he halusivat etten ota lainaa... nyt tuntuu, että olisi pitänyt ostaa ettei tarvitsisi kuulla sitä kuinka asuntoni on heidän ansiotaan. Jos olisin ottanut oman lainan olisin saanut paremmat tuet. Olisin saanut sen lainan tuloillani..
Tuo oli vanhemmiltani aika iso menoerä minuun.
Muistan noin 40 vuotta sitten saaneeni isältä hiukan yli 100 markkaa lapsilisää, on siinä voinut olla muutakin rahaa, saimme puoliorvon eläkettä äidin kuoltua. Se oli 60 markkaa /kk. Jäi mieleen ostin farkut ja jonkun paidan niillä rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 v kun menin töihin.
Omilleni lähdin 15 vKuka maksoi asumisesi ja ruokasi?
Tiedätkö mitä tarkoittaa työ.
Työstä saa palkkaa jolla maksetaan elämisen kustannuksia.
Tyhmä kysymys.
Minkälaisesta työstä 14-vuotias tienaa elantonsa? Koirien ulkoiluttamisestako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15-16-vuotiaana aloin maksaa omat menot (-asuminen ja ruoka) itse, 18v kaiken.
Omia lapsiani aion avustaa taloudellisesti valmistumiseen asti (ainakin pienesti) jos ei mitään yllättävää (kuten työttömyys) tapahdu.
Olin 2kk kun vanhempani eivät enää huolentineet minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
17-vuotiaana. Kävin iltatöissä lukio-opintojen ohella.
Minua elättää vanhemmat vieläkin, vaik olen jo reilut 40 v. ikää. Ovat anteliaita, kun olen työtön. Reilu tonnin saan kuussa, kysymättä. Joskus häveliäisyyssyistä sanon, että en tarvi nyt, kun kysyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja kaksossisko asutaan , siis erillään, vanhempien omistamissa asunnoissa ilmaiseksi. Lisäksi saadaan noin 200 e kk rahaa. Sisko valmistuu lääkäriksi ja mä juristiksi keväällä.sit ollaa vasta omillaan 27 vuotiaana.
Muutin 16- vuotiaan pois kotoa, ja noin 18- vuotiaasta saakka olen elättänyt itseni. Vanhemmat on toki välillä tukeneet minua rahallisesti. Ovat rikkaita, itsellä on vaan ollut pirunmoinen ylpeys selviytyä omillani.
20v kun muutin pois kotoa. Siskoani nyt 23v elätetään edelleen ei ole asunut kotona useampaan vuoteen. Äitini käy hänen kanssaan kaupassa päivittäin ostamassa siskolleni ruuat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 v kun menin töihin.
Omilleni lähdin 15 vKuka maksoi asumisesi ja ruokasi?
Tiedätkö mitä tarkoittaa työ.
Työstä saa palkkaa jolla maksetaan elämisen kustannuksia.
Tyhmä kysymys.Minkälaisesta työstä 14-vuotias tienaa elantonsa? Koirien ulkoiluttamisestako?
Tuo välikommentti- tiedätkö mitä on työ- ei ole minun mutta vastaan tähän koska on selkeästi osoitettu minulle.
Menin 14- vuotiaana sairaalaan laitoshuoltajaksi. Ja tämää vuonna 1990, ihan Vantaan kaupungille siis työskentelin. Töitä oli niin paljon kuin jaksoi tehdä, kaikki viikonloput, pääsiäiset, hiihtolomat kesät, joulut jne.
Lisäksi tein pimeänä myyjän töitä Helsingissä.
Minun rikas isäni kuoli kun olin 1-vuotias. Äitini elätti meitä lapsia ilman tukia. Tultiin alkuhässäkän jälkeen ihan hyvin toimeen. Käytiin kallista yksityiskoulua ja pyörittiin lomat ympäri maailmaa. Meidän lasten piti lähteä kotoa yo- juhlien jälkeen, näin äiti halusi. Hän sanoi olevansa aivan väsynyt meihin ja haluaa asua yksin. Lähdin sitten samana kesänä 18- vuotiaana ja menin naimisiin poikaystäväni kanssa . vuoden kuluttua olin jo äiti. Kun mieheni meni armeijaan oli äiti kuitenkin meillä joka päivä. Siskoni muutti Ranskaan ja menin naimisiin. Omillani olin siis heti mennessäni töihin 18- vuotiaana. Valmistuin 23-vuotiaana. Omaan asuntoon muutimme jo 25- vuotiaina. Tämä siis Helsingin keskustassa. Sukulaiset ovat tukeneet meitä paljon, ilmaiset kesät ja ruokailut äidin sukukartanoissa. Isän suvusta en tiedä mitään. Eivät edes soita koskaan. Perintö "huijattiin".