Päivystysten turha kuormittaminen

..Karkasi! pontti siis oli että isäni on se toinen ääripää, tikku sormessa päivystykseen rynnivien vastakohta!

numero 101

Pitäisi lisätä lääkäreitä sekä terveyskeskuksen päiväpuolelle että sairaalaan päivystykseen.

Eivät tahallaan lisää, kun perustelevat, että kysyntä luo tarjontaa, mikä on järjetön peruste. Paljon tärkeämpää on, että muutama turha pääsee lääkärille, kuin että joku ei mene (jonon takia) tarpeessakaan tai että joutuu jonottamaan pitkään.

Ainakin sellainen muutos pitäisi tehdä heti, että työnantaja pakotettaisiin antamaan 3-5 päivää sairaslomaa ilman lääkärintodistusta. Typerää, että ihmiset, jotka eivät tarvitse lääkäriä, ovat jonossa vain saadakseen lapun työnantajalleen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä johtaa kohta siihen, että köyhät alkavat kuolla pois kun ei ole varaa yksityiseen eikä haluta turhaan kuormittaa päivystystä.. 

Tämä on varmastikin se tavoite, johon tällä nykyisellä systeemillä pyritään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Tekis mieli tehdä lasu-ilmoitus kaikista niistä vanhemmista, jotka tuo korkeakuumeisen lapsensa toppavaatteisiin puettuna (silmät näkyy vaan), ilman että ovat antaneet edes panadolia. Onkohan tarkoitus keittää lasta vaiko ollaanko oikeesti vain niin uusavuttomia...:(

Oma kokemus tästä on seuraava: annettiin lapselle sitä panadolia ennen kuin lähdettiin terveyskeskukseen jonottelemaan (täällä ei viime vuonna saanut edes terveyskeskukseen aikaa, vaan kaikki uudet sairaudet ja vaivat käytiin näyttämässä akuuttivastaanotossa  - ja siellä jonotettiin vuoroa samoin kuin päivystyksessäkin.) Sieltä lähetettiin sitten sairaalalle päivystykseen, missä jonoteltiin lisää. Lääkkeen vaikutus ehti hiipua siinä jonotellessa ja taaperon kuume nousta neljäänkymmeneen. Toinen ihan tärisi horkassa, ja ainut tapa helpottaa tätä horkkaa oli pitää lapsi lämpimänä. Ja siihen kun tuli just tuolla asenteella ja jutuilla hoitaja pätemään teki mieli purra siltä tytöltä pää irti. Nielin kiukun kun tiesin että tuollaiset kiukuttelijat voivat tehdä potilaan tilanteen hankalammaksi, jos asettuu "poikkiteloin". Lääkettä saatiin onneksi kun lääkäri sai tietää kauanko edellisestä lääkkeen antamisesta oli jo kulunut.

Kontrollikäynneillä juostiin neljänä peräkkäisenä päivänä, kun lääkärit eivät uskaltaneet kirjoittaa lääkkeitä lapsen korvatulehdukseen (jos vaikka paranisi itsestään). Lopulta kuormitettiin sairaalan päivystystä uudestaan pyhänä, kun lapsen korvista tuli mätää jo pulppuamalla: tärykalvot olivat puhjenneet, kun tulehdus oli päässyt niin pahaksi.

Tuota noin.....jos kuume on 40 astetta, niin lasta ei pidetä lämpimänä. Vaan just päinvastoin. Olet saanut oikeat ohjeet, mutta sinun tekisi mieli purra hoitajan pää irti. Mutta tätä tää just on. T. Lasten sh

Ei se ohje sinällään, kun se pitää paikkaansa. Vaan se asenne ja tiuskiminen. Itse olin ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että lapsi oli sillä tavalla kipeänä. Esikoisella aikoinaan saattoi kuume nousta korkeaksikin ja pysyi silti virkkuna ja toimintakykyisenä, pärjäsi normaalivaatetuksella. Mutta tällä kertaa kuopus oli oikeasti aika heikkona: hengitys oli kiivasta, nuokkui puoliunessa ja kun yritin riisua sisävaatteisiin alkoi vain hillitön tärinä. Mua ei neuvottu, että tärinästä huolimatta ei saa pitää lämpimänä vaan oletettiin vaan, että en ole antanut lääkettä. Mulla oli kova huoli lapsesta, kun otettiin keuhkovia keuhkokuume-epäilyn takia. Sitä paitsi se tiuskiminen alkoi jo sisäänkirjauksessa. Tultiin lääkärin lähetteellä ja tingattiin vaan, että mitä te täällä teette. Sieltä tiskin yli todettiin vaan että "ihan hyvältähän tuo näyttää" vaikka lapsi oli tosi heikkona ja tosiaan hengittäminenkin oli vaikeampaa. 

Se on potilaalle tai potilaan omaiselle hirveän raskasta taistella joka vaiheessa ja kuunnella tiuskimista, kun samat asiat voisi neuvoa ihan rauhallisestikin. Tai vaikka kysyä, tyyliin "oletko antanut lapselle kipulääkettä? Milloin?" Kai hyvänen aika hoitajia neuvotaan esittämään täsmentäviä kysymyksiä ennen kuin oletetaan mitään? Ja painotetaan asiallisen puheen ja äänensävyn merkitystä etenkin silloin, kun potilas/omainen käyttäytyy huolestuneisuudestaan ja kivuliaisuudestaan huolimatta itse täysin asiallisesti? Se on kurja tilanne kokea olevansa todella toisen avun varassa ja toinen käyttää asemaansa väärin purkamalla omaa kiukkuaan muutenkin jo hauraammassa asemassa olevaan ihmiseen. Kun ei se potilas/omainen oikein koe voivansa huomauttaa hoitajalle asiallisen sävyn merkityksestä (tai sen puutteesta) siinä pelossa, että tiuskija osoittautuu entistä asiattomammaksi. 

Ja minä nyt painotan sitä, että edellä mainitsemassani tilanteessa minä nielin kiukkuni ja toimin hoitajan ohjeiden mukaan. Se oli hoitaja joka ei osannut olla tiuskimatta. Ja ennen tämän hoitajan kanssa asioimista me lapsen kanssa mentiin useiden ammattilaisten (kahden lääkärin ja useamman hoitajan) käsien läpi eikä yksikään ohjeistanut minua, että lapselta pitää vähentää vaatetta. 

Suomessa on ongelmana se, että asioita ei saa hoidettua kerralla, vaan ensin tsekataan yksi asia, joka tutkitaan ja sitten vasta toinen asia, joka tutkitaan jne.

Mä vietin pari viikkoa sitten illan päivystyksessä puolisoni jalkapöydän murtumien takia. Ensin odotettiin 1.5h, jotta jalkaa päästiin näyttämään hoitajalle. Hoitaja/lääkäri epäili erittäin vahvasti, että pelkkä röntgen ei riitä murtumien paikallistamiseen vaan pitää ottaa myös jalkapöydän TT-kuva (?). Noh, odotettiin tunti vuoroa röntgeniniin, jonka jälkeen odotettiin tunti lausuntoa siitä. Noh, röntgenistä ei selvinnyt mitään, joten puoliso määrättiin tähän tietokonekuvaan. Odotettiin reilu puolisen tuntia, jotta uusi kuva otettiin ja sen jälkeen 1.5h sen diagnosoimista. Jos oli epäilys, että röntgenistä ei ole hyötyä niin miksei samalla olisi voitu ottaa ne molemmat kuvat? Me oltaisiin päästy lähes pari tuntia nopeammin päivystyksestä ulos, ja hoitohenkilökuntakin olisi päässyt vähemmällä.

Terveyskeskukset ja päivystykset pitäisi saada tehokkaammiksi. Vaihdoin itse aikoinaan e-pillerimerkkiä ja sen vaihtamisessa meni hukkaan ihan älyttömät määrät terveyskeskuksen resursseja. Jouduin ensiksi käymään hoitajalla keskustelemassa ehkäisystä, sen jälkeen kävin toisella kerralla papa-kokeessa ja sukupuolitautitesteissä ja myöhemmin sitten sain puhelinajan päivälle x. Lääkäri määräsi minulle uuden pillerireseptin, ja samalla poisti vanhan reseptini. Noh, uusi merkki oli poistumassa markkinoilta riskiensä vuoksi ja ne oli menneet poistamaan mun vanhan merkin e-reseptin. Noh, soittoa terveyskeskukseen, jossa hoitaja jätti lääkärille uusimispyynnön vanhaan reseptiini ja sain uuden soittoajan lääkärille myöhemmälle ajalle uutta reseptiä varten. Näiden kaikkien vaiheiden välillä olen joutunut tekemään soittoja terveyskeskuksiin ja tuhlaamaan hoitajien kallisarvoista aikaa. E-pillerimerkin vaihtamisessa ei pitäisi kestää 3kk, niinkuin mulla tällöin kesti. Sen ei pitäisi olla näin hidasta ja hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko kopsata tänne oma viesti tuolta toisesta keskustelusta, että sellaista hoitoa päivystyksestä:

Taannoin hoitaja lähetti minut päivystyksestä kotiin, mulla oli todella pahaksi äitynyt hammastulehdus päällä. En pystynyt juuri puhumaan, puremaan, puoli päätä oli turvonnut muodotomaksi, kuumetta oli yli 39 astetta ja olin sekava. Olin erittäin sairas. Itkin päivystyksen hoitajalle, joka ei päästänyt minua edes lääkärille?! Käski syödä buranaa ja lähetti kotiin.

Näin jälkeenpäin mietittynä siinä olisi voinut olla hengenlähtö lähellä. Tulehdusarvot huitelivat varmasti pilvissä ja lähipiirini kuuluvan sairaanhoitajan mielestä oikea paikka minulle olisi ollut antibioottitippa, ei koti.

Ikävää. Se hammas ei kuitenkaan mennyt tuohon kuntoon tunnissa, päivässä tai edes viikossa. Mikset hakeutunut oikeaan hoitopaikkaan jo aiemmin? Eli hammaslääkäripäivystykseen. 

Hammas meni tuohon kuntoon PÄIVÄSSÄ.

Hammasta alkoi jomottaa ja vihloa perjantaina. Varasin samalle päivälle ajan hammaslääkäripäivystykseen, jossa paikattiin pieni reikä. Pari tuntia paikkauksen jälkeen hammas alkoi kipuilla enemmän kuin ennen reiän paikkausta ja lauantaina tilanne oli edellisessä viestissä kuvaamani (kuume, turvotus, sekavuus jne).

Paikkakunnallani ei ole hammaslääkäripäivystystä viikonloppuisin, joten soitin maakuntani päivystävälle hammaslääkärille. HÄN ohjeisti minua menemään keskussairaalan päivystykseen, mikäli olo käy sietämättömäksi ja niin minä menin. Ja tulin lähetetyksi takaisin kotiin. 

Ymmärrän, etteivät yleislääkärit voi hammasvaivoja hoitaa. Mutta tuossa tilanteessa oireileva hammas aiheutti merkittävää terveydentilan heikkenemistä muuallakin, kuin kipuilevassa hampaassa. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sellainen muutos pitäisi tehdä heti, että työnantaja pakotettaisiin antamaan 3-5 päivää sairaslomaa ilman lääkärintodistusta. Typerää, että ihmiset, jotka eivät tarvitse lääkäriä, ovat jonossa vain saadakseen lapun työnantajalleen.

Kuka korvaisi yrittäjille ne lisääntyneet työvoimakulut? Yhteiskuntako jolle tulee edullisemmaksi tutkituttaa sairastavatko vanhemmat? Vai saako yrittäjät yhtäkkiä jostain lisää rahaa, kun omaan sairastamiseenkaan ei saa mistään?

Tuollaisella ratkaisulla pienemmät yritykset palkkaisivat yhä harvemmin työntekijöitä, kun yrittäjä joutuu kuitenkin paikkaamaan vähän väliä sairaslomia pidentämällä omaa työpäiväänsä. Suomessa pienet yritykset on aika valtava työllistäjä. Jokaisen hallituksen työvoimapolitiikka työpaikkojen lehittämisen suhteen menisi äkkiä päälaelleen, kun yrittäjillä ei olisi rahkeita ottaa töitä joita joutuu paikkaamaan omalla työllä sairastumisten aikana.

Nytkin todistuksia edellyttäessä tammikuussa aloittanut työntekijä ehti helmikuun puoliväliin mennessä olla neljä kertaa kolmen päivän saikulla kunnes totesi, ettei työ ollut hänelle sopiva. Uutta hakiessa yksi vuokratyöntekijä olikin monta päivää sairaslomalla tehtävässä joka edellyttää perehdyttämistä. Maaliskuun puolivälissä aloittanut sairasti ensimmäisellä viikolla päivän ja seuraavalla kolme päivää. Uudella työntekijällä sairastaminen oli päivän selvä, ensimmäisestä ja vuokratyöntekijästä lääkäri arvioi sairastamiset oikeiksi, mutta varsinkin ensimmäinen ilmaisi lopettaessaan sairastamisen jo kertoneen, ettei halunnutkaan töitä. Koko aika niitä töitä on ollut, joihin työntekijä on palkattu. Lisäksi omat työt on pitänyt tehdä ja perehdyttää. Mieluusti silloin tietää, ettei työntekijälle maksa kotonaoloa ihan vain motivaation puutteesta.

En nyt edelleenkään ymmärrä, miksi loistava ja toimiva terveysneuvonta puhelin pk-seudulla lopetettiin? Ihan älytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sellainen muutos pitäisi tehdä heti, että työnantaja pakotettaisiin antamaan 3-5 päivää sairaslomaa ilman lääkärintodistusta. Typerää, että ihmiset, jotka eivät tarvitse lääkäriä, ovat jonossa vain saadakseen lapun työnantajalleen.

Kuka korvaisi yrittäjille ne lisääntyneet työvoimakulut? Yhteiskuntako jolle tulee edullisemmaksi tutkituttaa sairastavatko vanhemmat? Vai saako yrittäjät yhtäkkiä jostain lisää rahaa, kun omaan sairastamiseenkaan ei saa mistään?

Tuollaisella ratkaisulla pienemmät yritykset palkkaisivat yhä harvemmin työntekijöitä, kun yrittäjä joutuu kuitenkin paikkaamaan vähän väliä sairaslomia pidentämällä omaa työpäiväänsä. Suomessa pienet yritykset on aika valtava työllistäjä. Jokaisen hallituksen työvoimapolitiikka työpaikkojen lehittämisen suhteen menisi äkkiä päälaelleen, kun yrittäjillä ei olisi rahkeita ottaa töitä joita joutuu paikkaamaan omalla työllä sairastumisten aikana.

Nytkin todistuksia edellyttäessä tammikuussa aloittanut työntekijä ehti helmikuun puoliväliin mennessä olla neljä kertaa kolmen päivän saikulla kunnes totesi, ettei työ ollut hänelle sopiva. Uutta hakiessa yksi vuokratyöntekijä olikin monta päivää sairaslomalla tehtävässä joka edellyttää perehdyttämistä. Maaliskuun puolivälissä aloittanut sairasti ensimmäisellä viikolla päivän ja seuraavalla kolme päivää. Uudella työntekijällä sairastaminen oli päivän selvä, ensimmäisestä ja vuokratyöntekijästä lääkäri arvioi sairastamiset oikeiksi, mutta varsinkin ensimmäinen ilmaisi lopettaessaan sairastamisen jo kertoneen, ettei halunnutkaan töitä. Koko aika niitä töitä on ollut, joihin työntekijä on palkattu. Lisäksi omat työt on pitänyt tehdä ja perehdyttää. Mieluusti silloin tietää, ettei työntekijälle maksa kotonaoloa ihan vain motivaation puutteesta.

Demareilla yrittäjät saavat rahaa pankista. Sama taitaa nykyään olla vähän oikeistolaisempiakin aatteita kannattavilla ihan Kokoomusta myöten. Kataisen opit rahojen kuskaamisesta Kreikkaan pitävät vahvasti. Nehän tuottavat siellä...

Minäpä kerron oman kokemukseni siitä, kun kuormitin päivystystä turhaan, tosin en omasta syystäni.

Minulla oli yksityislääkärin aika kahden viikon päästä ja kävin verikokeissa sitä varten. Sieltä selvisi, että aamukortisoliarvo oli 52 (viitearvot yleensä 150-650). Vointi sen mukainen, ihan hirveän huono ja heikko, ollut jo pidempään ja siksi olin hakeutunut yksityiselle hoitoon (julkisella väitettiin mt-ongelmaksi). En saanut omaa lääkäriä kiinni, eikä klinikalta osattu ottaa kantaa. Puoliso soitti myös useat muut yksityiset klinikat läpi, ei osattu sanoa mitään.

Soitin sitten terveyskeskukseen kun en tiennyt mitä muutakan voisi tehdä. Kysyin, että onko tämän asian kanssa turvallista odottaa sen pari viikkoa. Ei tiedetty, käskettiin tulla päivystykseen. No menin, ja esitin kysymyksen sekä hoitajalla että lääkärille, kumpikaan ei tiennyt. Syke hakkasi 130, antoivat beetasalpaajan ja rauhoittavan, mutta syke ei laskenut. Käskettiin silti kotiin ja kortisoliarvoa sanottiin labravirheeksi. No, eikun illalla soittoa yöpäivystykseen, että voiko tämän kanssa odottaa. Taaskaan ei puhelimessa tiedetty vaan käskettiin tulemaan päivystykseen. Vastaanottava hoitaja oli todella vihainen, kun tulin sinne turhaan, koska olin ollut jo tk-päivystyksessä. No enhän minä olisi tullut, jos ei olisi käsketty! Halusin vain tietää, onko oman lääkäriajan odottaminen turvallista! Otetiin verikokeita ja lääkäri oli ihan ymmällään, ei tiennyt mitä tehdä. Siirrettiin eteenpäin jollekin toiselle erittäin kyllästyneen oloiselle lääkärille, joka taas väitti arvoani virheeksi ja käski kotiin.

Koko tähän härdelliin meni aivan turhaan n. 12 tuntia. No tämä ainakin nostaa kynnystä lähteä päivystykseen vaikka olisi mikä hätä. Matala kortisolini ei ollut virheellinen arvo, vaan minulla diagnosoitiin myöhemmin lisämunuaisen vajaatoiminta. Noin matalat arvot voivat olla pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Jotenkin en ihmettele, että miten maassamme tapahtuu niin paljon räikeitäkin hoitovirheitä. Arvelen kohtelun olleen noin välinpitämätöntä, koska olin alunperin yksityisen potilas. Mutta jos en saa lääkäriä kiinni (on vain kerran kuukaudessa klinikalla), niin mitä sitten olisi pitänyt tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sellainen muutos pitäisi tehdä heti, että työnantaja pakotettaisiin antamaan 3-5 päivää sairaslomaa ilman lääkärintodistusta. Typerää, että ihmiset, jotka eivät tarvitse lääkäriä, ovat jonossa vain saadakseen lapun työnantajalleen.

Aivan kuten joku ehdotti jo keskustelun alkumetreillä, niin Suomeen tarvitaan pikalääkäri pikkujuttuja varten. Siis samaan tyyliin kuin autoliikkeillä on pikahuolto, tuonne lääkäriin voisi mennä ilman ajanvarausta ja sairaanhoitajien esikarsintaa. Oikein organisoituna tuollainen lääkäri kirjoittaa 50-60 sairauslomatodistusta tunnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sellainen muutos pitäisi tehdä heti, että työnantaja pakotettaisiin antamaan 3-5 päivää sairaslomaa ilman lääkärintodistusta. Typerää, että ihmiset, jotka eivät tarvitse lääkäriä, ovat jonossa vain saadakseen lapun työnantajalleen.

Kuka korvaisi yrittäjille ne lisääntyneet työvoimakulut? Yhteiskuntako jolle tulee edullisemmaksi tutkituttaa sairastavatko vanhemmat? Vai saako yrittäjät yhtäkkiä jostain lisää rahaa, kun omaan sairastamiseenkaan ei saa mistään?

Tuollaisella ratkaisulla pienemmät yritykset palkkaisivat yhä harvemmin työntekijöitä, kun yrittäjä joutuu kuitenkin paikkaamaan vähän väliä sairaslomia pidentämällä omaa työpäiväänsä. Suomessa pienet yritykset on aika valtava työllistäjä. Jokaisen hallituksen työvoimapolitiikka työpaikkojen lehittämisen suhteen menisi äkkiä päälaelleen, kun yrittäjillä ei olisi rahkeita ottaa töitä joita joutuu paikkaamaan omalla työllä sairastumisten aikana.

Nytkin todistuksia edellyttäessä tammikuussa aloittanut työntekijä ehti helmikuun puoliväliin mennessä olla neljä kertaa kolmen päivän saikulla kunnes totesi, ettei työ ollut hänelle sopiva. Uutta hakiessa yksi vuokratyöntekijä olikin monta päivää sairaslomalla tehtävässä joka edellyttää perehdyttämistä. Maaliskuun puolivälissä aloittanut sairasti ensimmäisellä viikolla päivän ja seuraavalla kolme päivää. Uudella työntekijällä sairastaminen oli päivän selvä, ensimmäisestä ja vuokratyöntekijästä lääkäri arvioi sairastamiset oikeiksi, mutta varsinkin ensimmäinen ilmaisi lopettaessaan sairastamisen jo kertoneen, ettei halunnutkaan töitä. Koko aika niitä töitä on ollut, joihin työntekijä on palkattu. Lisäksi omat työt on pitänyt tehdä ja perehdyttää. Mieluusti silloin tietää, ettei työntekijälle maksa kotonaoloa ihan vain motivaation puutteesta.

Minusta tyhmintä on, että niistä sairastamisestakin maksettavista palkoista joutuu maksamaan ihan normaalit työnantajakulut. Kun yrittäjä tukee yhteiskuntaa maksamalla sairasajasta Kelan sijaan, olisi vähintä, että Kela ainakin palauttaisi poissaoloista maksettavien päivien työnantajamaksut työnantajalle. Samoin voisi niistä sairaspäivien palkoista maksettavista veroista palauttaa ainakin osa suoraan yrittäjälle joka kustantaa ne työntekijän sairaspäivät. Nyt työnantaja ei saa mitään etua maksamistaan työntekijöiden tyelleistä tai vastaavista. Vaikka ei se raha korvaa tekemätöntä työtä, olisi se ainakin jonkinlainen yhteiskunnan signaali, ettei kaikki sairastaminen ole yrittäjän vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sellainen muutos pitäisi tehdä heti, että työnantaja pakotettaisiin antamaan 3-5 päivää sairaslomaa ilman lääkärintodistusta. Typerää, että ihmiset, jotka eivät tarvitse lääkäriä, ovat jonossa vain saadakseen lapun työnantajalleen.

Aivan kuten joku ehdotti jo keskustelun alkumetreillä, niin Suomeen tarvitaan pikalääkäri pikkujuttuja varten. Siis samaan tyyliin kuin autoliikkeillä on pikahuolto, tuonne lääkäriin voisi mennä ilman ajanvarausta ja sairaanhoitajien esikarsintaa. Oikein organisoituna tuollainen lääkäri kirjoittaa 50-60 sairauslomatodistusta tunnissa.

Periaatteessa hyvä idea, mutta sitten kun se ensimmäinen väärä pikadiagnoosi vie hengen tai teho-osastolle, niin lääkärihän katsotaan syylliseksi. Mutta tuota voisi kokeilla 3 tiimiä, hoitava sairaanhoitaja, tietokoneella kirjoittava sairaanhoitaja ja esitietojen saannin jälkeen lääkäri sitten tulisi ja tutkisi ja selvissä tapauksissa se kirjoittava sairaanhoitaja sanelusta tekisi lomalaput.

Mutta kun se pitää tehdä niin, että helvetillisen jonottamisen jälkeen lääkäri tutkii, näpelöi tietokonetta ja tekee ne "sihteerityötkin".

Minusta kalliisyi koulutettua lääkäriä ei tarvita sen arvioimiseen, että henkilöllä on flunssa ja sen pitää olla kotona 3 päivää.

Ja vielä älyttömämpää on viedä lasta lääkärille vain siksi, että vanhempi saa jäädä kotiin. Haaskausta.

Oli muuten lähellä muutama kuukausi sitten "turha" päivystyskäynti.

Viikonloppuna närästi niin perusteellisesti että tunsi "kuolevansa". Sydärit voi tuntua närästyksiltä.

Onneksi meni ohi, mutta voihan se olla että oli pieni sydäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Flunssat ja vatsataudit menee kotona sairastamalla, ei tarvita lääkäriä, kun ei niille viruksille lääkäri mitään voi... Mutta kun työnantaja vaatii lääkärintodistuksen, niin mentävä noroviruksessa oksentavan tai ihan perus flunssasta kuumeisen lapsen kanssa terveyskeskukseen kasvattamaan jonoja ja tartuttamaan muita. Maksaisi sitten edes työteveysläkärillä käynnin lapsellekin, kun todistuksen vaatii!

Siis minkä ihmeen takia työnantaja ei pyytäisi lapsen sairastamisesta todistusta? On kokemusta, että silloin useat työntekijät olisivat vähän väliä hoitamassa väsynyttä lastaan. On tullut vastaan tapaus, jossa molemmat vanhemmat ovat toimittaneet samasta lapsesta lääkärintodistuksen työnantajilleen, silloin tilanne tuli ihan sattumalta puheeksi kollegan kanssa ja tilanne selvisi. Sen jälkeen ohjeissa ilmoitustaululla lukee, että puolison työnantajalta on oltava todistus työssäolosta.

Ja jos sitä lasta pitää jäädä itse hoitamaan ja haluaa siitä ajasta vielä palkan, miksi ihmeessä työnantaja maksaisi vielä lapsen hoitamisen todistamisesta? Jos se päivän palkka joka työnantaja maksaa vastikkeetta ei riitä lääkäriin, mistä hyvästä jotain lääkärimaksuja pitäisi korvata? Maksaako asiakas enemmän, kun työntekijät on pois?

Yhdenkään vanhemman ei tarvitse jäädä kotiin lapsen sairastaessa. Alunperin lapsen sairastamisen vapaat oli tessissäkin ihan kirjoitettu siihen saakka kunnes vanhempi saa järjestettyä sairaalle lapselleen muun hoidon. En ole varma lukeeko se edelleen siellä jossain muodossa. Mikään ei pakota menemään yksityiselle tai tk:n jonoon, kun järjestää lapsen sukulaisille, kummeille tai muulle tuttavalle hoitoon. Jotkut abit hoitavat lasta paljon yksityislääkäriä edullisemmin.

On vanhempien oma valinta säästää lapsen hoidosta, kun menee päivystykseen hakemaan todistuksen. Miksi vanhempien säästellessä yksityisestä tai lapsen hoitokuluista työnantaja ei saisi varmistaa todistusta pyytämällä, että rahat menevät oikein?

Pienipalkkaisilla aloilla ei noin vain mennä yksityiselle maksamaan pelkästä todistuksesta (Itselläni oli vielä aikaisemmassa työpaikassa ensimmäinen sairauspäivä palkaton!) tai palkata hoitajaa, jonka palkkaan menee oma päivän palkka tai enemmänkin.

Ja kaikilla ei todellakaan ole tuttavia ja tukiverkkoja, jotka voi ottaa lasta hoitoon. Tai saati että joku kummi/täti/mummo/serkun kaima HALUAA ottaa itselleenkin noroviruksen tulemalla hoitamaan toisen lasta!

Silloin mennään hakemaan todistusta terveyskeskukseen, jossa se oksentavan noroviruslapsi ehtii parissa tunnissa tartuttaa ties kuinka monta muuta.

Mielestäni norovirus-potilaat saisi pysyä kotona sairastamassa.

Ja ne lusmuvanhemmat jotka haluaa kotiin jäädä lapsen sairauden varjolla, ne menee keksitystä sairaudesta hakemaan sen lääkärintodistuksen ja jäävät kotiin. Eli lusmuavat joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Minäpä kerron oman kokemukseni siitä, kun kuormitin päivystystä turhaan, tosin en omasta syystäni.

Minulla oli yksityislääkärin aika kahden viikon päästä ja kävin verikokeissa sitä varten. Sieltä selvisi, että aamukortisoliarvo oli 52 (viitearvot yleensä 150-650). Vointi sen mukainen, ihan hirveän huono ja heikko, ollut jo pidempään ja siksi olin hakeutunut yksityiselle hoitoon (julkisella väitettiin mt-ongelmaksi). En saanut omaa lääkäriä kiinni, eikä klinikalta osattu ottaa kantaa. Puoliso soitti myös useat muut yksityiset klinikat läpi, ei osattu sanoa mitään.

Soitin sitten terveyskeskukseen kun en tiennyt mitä muutakan voisi tehdä. Kysyin, että onko tämän asian kanssa turvallista odottaa sen pari viikkoa. Ei tiedetty, käskettiin tulla päivystykseen. No menin, ja esitin kysymyksen sekä hoitajalla että lääkärille, kumpikaan ei tiennyt. Syke hakkasi 130, antoivat beetasalpaajan ja rauhoittavan, mutta syke ei laskenut. Käskettiin silti kotiin ja kortisoliarvoa sanottiin labravirheeksi. No, eikun illalla soittoa yöpäivystykseen, että voiko tämän kanssa odottaa. Taaskaan ei puhelimessa tiedetty vaan käskettiin tulemaan päivystykseen. Vastaanottava hoitaja oli todella vihainen, kun tulin sinne turhaan, koska olin ollut jo tk-päivystyksessä. No enhän minä olisi tullut, jos ei olisi käsketty! Halusin vain tietää, onko oman lääkäriajan odottaminen turvallista! Otetiin verikokeita ja lääkäri oli ihan ymmällään, ei tiennyt mitä tehdä. Siirrettiin eteenpäin jollekin toiselle erittäin kyllästyneen oloiselle lääkärille, joka taas väitti arvoani virheeksi ja käski kotiin.

Koko tähän härdelliin meni aivan turhaan n. 12 tuntia. No tämä ainakin nostaa kynnystä lähteä päivystykseen vaikka olisi mikä hätä. Matala kortisolini ei ollut virheellinen arvo, vaan minulla diagnosoitiin myöhemmin lisämunuaisen vajaatoiminta. Noin matalat arvot voivat olla pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Jotenkin en ihmettele, että miten maassamme tapahtuu niin paljon räikeitäkin hoitovirheitä. Arvelen kohtelun olleen noin välinpitämätöntä, koska olin alunperin yksityisen potilas. Mutta jos en saa lääkäriä kiinni (on vain kerran kuukaudessa klinikalla), niin mitä sitten olisi pitänyt tehdä?

 Lisämunuaisen vajaatoiminta on harvinainen sairaus, mutta miten sinulla oli edes otettu kortisoliarvoja laboratoriossa alunperin? Ei nääs varmasti ole mikään vakiolabra. Pikku tietopaketti myös muille http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… "Jos itsellä herää epäily Addisonin taudista esimerkiksi tämän artikkelin lukemisen jälkeen, siitä kannattaa kertoa lääkärissä käydessä." lainaus duodecim terveyskirjastosta eli itse täytyy nämä harvinaiset sairaudet tunnistaa, ei taida lekurit kaikkea muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kun siellä ollaan asian takia, hoitajat vain vittuilevat vaikka itse yrittää olla ystävällinen huonosta olosta huolimatta. Itselle vittuiltiin yöllä päivystyksessä, hoitaja huusi todella vihaisena että miksi tulin sinne, ota vain buranaa ja panadolia (olin jo ottanut sallitut rajat, tätä ei suostunut kuuntelemaan) ja lähde pois. Haukkui lisäksi tyhmäksi kun mulla oli ohut takki päällä (olin juuri tullut -20 asteen pakkasesta ulkoa siihen tiskille enkä vielä ollut kerennyt ottaa sitä pois). Ja kuumetta itsellä tosiaan 42,1 astetta, missä alkaa jo solut tuhoutua. Tärisin sitten vielä siinä kuumessa puolialastomana lattialla se viisi tuntia ennen kuin pääsin hoitoon. No, onneksi lääkäri ja muu henkilökunta olivat ystävällisiä, se sairaanhoitajien huono käytös vain ärsyttää.

Oliko kuume mitattu triagen mittarilla, ilman toppatakkia? Vähän epäilyttää, että olisivat antaneet sun odottaa viittä tuntia jonossa noilla lukemilla.

Ensinnäki, tk-vo:n muuttaminen kaksivuoroiseksi ei ratkaise ongelmia päivystykseen. Pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla on ongelma se, että saattaa olla viisikin lääkärivakanssia täyttämättä kun ei kunnalla ole varaa, tai, että paikkoihin ei ole ollut hakijoita. Ongelma ei ratkea jos muutama töitä tekevä lääkäri tekee vuoroa, potilasaikoja se ei tuo lisää, jos lääkäreiden määrää ei lisätä.

Lisäksi ns "pikavastaanotot" täyttyisi aika nopeasti myös, ja odotusajat pitkittyisi siihenkin. On vaikea arvioida ihmisen itse tai edes puhelimessa ammattihenkilökunnan näkemättä, minkälainen ongelma todellisuudessa asiakkaalla on. Toisella "kädessä iso haava" tarkoittaa pientä pintanaarmua, toisella puoliksi irtonaista sormea. Pikavastaanotolla ei siis koskaan tietäisi miten pitkiä aikoja varata yhdelle potilaalle, ja tulisi ruuhkaa ja ihmiset valittaisi. Narkit ja muut lääkkeidenväärinkäyttäjät myös kuormittaisi tälläisia vastaanottoja. Joten mikään ei ole hyvä.

Omasta kokemuksesta voin todeta, että melko paljon ihmisiä on ns ammattivalittajia joille lohjennut hammas tai kipu olkapäässä on heidän mielestään uniikkeja tapauksia joten apua on saatava HETI. He eivät ymmärrä että kaikkiin vaivoihin ei kuole vaikka joutuisikin odottamaan. Särkylääkkeet on keksitty ja niitä voi syödä huoletta suuriakin annoksia väliaikaisesti.

Ja sitten vielä nämä lapset, lapset eivät ole terveydenhuollossa missään erityisasemassa, tapaukset otetaan kiirellisyys eikä ikäjärjestyksessä. Monilla vanhemmilla on tästäkin joku harhaluulo.

Jos ihminen on todella kipeä ja sairas, se ei jaksa huutaa ja kiroilla ja haukkua henkilökuntaa. Jos ääntä lähtee enemmän kuin rokkikonsertissa, voin todeta että hänellä ei vielä ole hengenhätää.