Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuskallinen ja pakkomielteinen rakastuminen - miten jaksan enää elää?
04.04.2017 |
Olen yksipuolisesti rakastunut yhteen ihanaan ihmiseen ja tämä alkaa tuntua jo niin piinaavalta, että jopa absolutistina tekisi mieli juoda itseni tainnoksiin tai satuttaa itseäni niin pahasti, että pystyisin ajattelemaan jotain muuta kuin sitä ihastukseni kohdetta. Olen ihan melko "viehättävä" (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan?) nainen ja ihastukseni kohde on varattu. Lisäksi on pari muutakin syytä, joiden vuoksi hän ei voi alkaa suhteeseen kanssani.
Siis mitä ****** mä teen, että unohtaisin hänet? Olen ihan asiallinen, fiksu ja kiltti, mut mun aivoissani on joku ihme jumitus päällä. Mä en vain kykene unohtamaan häntä, vaan kaipaan koko ajan hänen lähelleen, syliinsä jne. En ole edes nähnyt häntä useaan kuukauteen tai jutellut tai muutenkaan kommunikoinut hänen kanssaan.
Mikä tähän auttaa? Oisko joku lääke? Meenkö lääkärille vai nauravatko ne mut ulos, jos kerron tällaisesta vaivasta?
Kommentit (52)
1/52
|
04.04.2017 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Aluksi auttoi kirjoittaminen, piirtäminen, musiikin kuuntelukin liikunnan ohella, mutta nyt kolme ensinmainittuakin kääntyvät itseään vastaan tässä asiassa. Alan kirjoitella häneen liittyviä tarinoita tai fantasioita, alan piirtää hänestä kuvia ja alan kuunnella musiikkia, joka muistuttaisi hänestä. Juostessani juoksumatollakin mietin samalla häntä. Siis oikeasti...mitvit...ei oo todellista. Olen ihan reilusti aikuinenkin arkisine velvoitteineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haha, tuo oli hauska. Unohdin söpikseni hetkeksi. Kiitos tästä. :) t. Ap
Voisit mennä lääkärille, ja lukea kirjoja (muuta täytettä päähän) ja ennen kaikkea sun pitäisi tavata uusia ihmisiä. Ehkä jotain lääkitystäkin, vaikka ei ensisijaisesti, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että tuota voi muuten jatkua vuosikausia.
Onko mies osoittanut kiinnostusta? Mulla sama tilanne ja mies teki aloitteen. Nykyään emme törmää ikinä. Nolottaa tämä tilanne ennen kaikkea. Miten tästä pääsee yli?
Käske ihastuksesi hommata horokarkoitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoja kuvia laitat rakkaallesi, jos ei niistä innostu, niin sitten ei mistään.
Minä kärsin tällaisesta noin vuoden verran, ja tunteet tyrehtyivät vasta kun mies osoittautui petolliseksi. Emme siis olleet suhteessa, vaan tapailimme ihan kiltisti muuten vain, mutta kuvittelin kuitenkin että välillämme olisi ollut täysi luottamus, ja mieskin näin erikseen minulle puhui. Sitten kävi kuitenkin ilmi, että oli valehdellut minulle koko ajan ja esittänyt olevansa aika erilainen kuin oikeasti oli. Kai hänestä tuntui kivalta kun olin häneen niin lääpälläni, ettei hän halunnut rikkoa illuusiotani vaan mieluummin nautiskeli saamastaan huomiosta lämpimistä tunteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä taas se sama lesbotarina.
Ota oppia Ovidiuksen "Rakastamisen taidosta". Ensimmäisessä osassa on ohjeita rakkausjutun aloittamiseen, toisessa rakkauden sammuttamiseen. Antiikin skandaalirunoilija suosittaa mm. pois matkustamista tai ainakin ihastuksen kohteen välttelyä, "yhteisillä muistoilla" ladattujen paikkojen välttämistä, uusia harrastuksia ja puuhia ja kiireisenä pysymistä, uusien ihmisten tapaamista ja epäkohtien etsimistä ihastuksen persoonasta. Heh, ihan käypiä neuvoja nykyihmisenkin tarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ymmärsin että olin kärsinyt limerenssistä, niin se helpotti. Paras on varmaan tavata uusia miehiä niin saa uusia haaveita.
Oletko yksipuolisesti rakastunut vai estääkö henkilön tilanne suhteen muodostumisen? Jos tiedät varmasti että toisella ei ole tunteita sinua kohtaan, olet pakkomielteinen. Tuolloin voisi terapia auttaa asiaan. Jos taas kyseessä on ns. käytännön syyt, voi olla vaikea elää asian kanssa ellet löydä jotain toista henkilöä johon tunteet siirtyisivät. Joudut vain päästämään henkilöstä irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapia tai lääkitys jos tieto siitä ettei toinen ole kiinnostunut. Ensisijaisesti pitäisi varmaan hoitaa ongelmaa joka liittyy kyvyttömyyteen hyväksyä toisen kieltävää vastausta. Se kuvastaa jotain syvempiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Onko mies osoittanut kiinnostusta? Mulla sama tilanne ja mies teki aloitteen. Nykyään emme törmää ikinä. Nolottaa tämä tilanne ennen kaikkea. Miten tästä pääsee yli?
Annoit pakit ja nyt suret sitä?! Mitä logiikkaa tämä nyt muka on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö sä jaksat? Koita nyt keksiä joku muu pakkomielle tai palaa todellisuuteen ja hoida kuuppasi kuntoon jossain muualla.
Sähän olet se joka kuvittelee että plastiikkakirurgia muuttaa sun elämäsi täydelliseksi ja että vääntymällä mihin asentoon vaan joku haluaa susta tulee pidetty.
Mikset vaan keskity lapseesi ja perheeseesi.Tajuan kyllä että elämäsi on nykyisellään tylsää ja tuo on vain todellisuuspakoa mutta siitä pääsee yli kunhan ei jää lätäkköön vaikeroimaan.
Sori avautuminen mutten jaksa tukea sun harhojasi. Neuvoja sulle annettiin jo ennen kuin menit aukomaan päätäsi sille naiselle.
Ihan yksinkertainen oivallus, että mies on toisen oma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies osoittanut kiinnostusta? Mulla sama tilanne ja mies teki aloitteen. Nykyään emme törmää ikinä. Nolottaa tämä tilanne ennen kaikkea. Miten tästä pääsee yli?
Annoit pakit ja nyt suret sitä?! Mitä logiikkaa tämä nyt muka on?
Mä mietin ihan samaa. Sinua siis nolottaa se että annoit pakit, vaikka et oikeasti olisi halunnut antaa pakkeja tälle miehelle? Joo, voihan tuo olla noloa, mutta mulle tulee joku ihan toinen sana mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko yksipuolisesti rakastunut vai estääkö henkilön tilanne suhteen muodostumisen? Jos tiedät varmasti että toisella ei ole tunteita sinua kohtaan, olet pakkomielteinen. Tuolloin voisi terapia auttaa asiaan. Jos taas kyseessä on ns. käytännön syyt, voi olla vaikea elää asian kanssa ellet löydä jotain toista henkilöä johon tunteet siirtyisivät. Joudut vain päästämään henkilöstä irti.
Tilanne on siinäkin mielessä jotenkin absurdi, että en ollut hänestä edes kiinnostunut "siinä mielessä" aluksi, mutta hän käyttäytyi tosi aloitteellisesti ja jopa flirttailevasti, tosin se on ilmeisesti hänen tyylinsä muutenkin. En oikein tiedä, mitä tapahtui loppujen lopuksi ja miksi edes ihastuin...se "kemia" tai mikälie välillämme alkoi jotenkin elää omaa elämäänsä. Ja kun tajusin ihastuneeni, se tunne vain vahvistui koko ajan lisää. Jotenkin ihan outo tämä tilanne on muutenkin; ei minulle ole ennen käynyt näin.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä taas se sama lesbotarina.
valitettavasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko yksipuolisesti rakastunut vai estääkö henkilön tilanne suhteen muodostumisen? Jos tiedät varmasti että toisella ei ole tunteita sinua kohtaan, olet pakkomielteinen. Tuolloin voisi terapia auttaa asiaan. Jos taas kyseessä on ns. käytännön syyt, voi olla vaikea elää asian kanssa ellet löydä jotain toista henkilöä johon tunteet siirtyisivät. Joudut vain päästämään henkilöstä irti.
Tilanne on siinäkin mielessä jotenkin absurdi, että en ollut hänestä edes kiinnostunut "siinä mielessä" aluksi, mutta hän käyttäytyi tosi aloitteellisesti ja jopa flirttailevasti, tosin se on ilmeisesti hänen tyylinsä muutenkin. En oikein tiedä, mitä tapahtui loppujen lopuksi ja miksi edes ihastuin...se "kemia" tai mikälie välillämme alkoi jotenkin elää omaa elämäänsä. Ja kun tajusin ihastuneeni, se tunne vain vahvistui koko ajan lisää. Jotenkin ihan outo tämä tilanne on muutenkin; ei minulle ole ennen käynyt näin.
Toihan on ihan perus. Toinen esittää taitojaan ja jos sä pidät siitä mitä näet, sä ihastut. Harvinaisempaa kai se ensisilmäyksellä ihastuminen on, jolloin ei edes tiedä mikä se toinen oikeasti on!
Alue: Aihe vapaa