Uutisissakin puhuttiin AMK-tutkinnosta korkeakoulututkintona!

kaikkia arvoisia akateemisia huonon itsetunnon omaaviksi idiooteiksi.



Kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?

AMMATTIKOULUN käynyt lähihoitaja.



Ylpeä AMK SAIRAANHOITAJA tutkinnostani. Miellän sen alemmaksi KORKEAKOULU tutkinnoksi. Työ haastavaa ja opetus myös. Ei ihan läpihuuto juttu, myös lääkäreiden ym. luentoja ja tiede puolen opintoja... sopivasti yhdistettynä käytäntöön.



Nyt opiskelen YLIOPISTOSSA KORKEAMPAA KORKEAKOULU tutkintoa eli maisteriksi.



Jos vertaan niin yliopistossa pääsee mieletäni helpommalla. Paljon testataan sisäluku taitoa ja opiskellaan sellaista tietoa mitä ei enää käytännön työssä välttämättä tarvita. Ja täällä sitä vasta on lukion penkiltä suoraan tulleita uusAVUTTOMIA opiskelijoita jotka osaa vain lukea eikäs oveltaa tietoa työelämään!



Mieletäni älykkyyteni ei ole sen kummempi minkä tutkinnon on käynyt. Eri elämäntilanteissa vain on halunnut opiskella eri juttuja ja sitten kaivannut lisää haasteita.

haasteita.

Sivuunmennen sanoen yliopistoihin ja varsinaisiin korkeakouluihinkin on jo aikapäivät otettu tarpeettoman paljon ja entistä enemmän opiskelijoita sisään. Kaikilla ei millään voi olla edellytyksiä akateemiselle uralle. Aivan samoin kuin kaikilla ei ole edellytyksiä esim. putkimieheksi tai muihin käytännön ammatteihin. Ja kaiken työn tekijöitä tarvitaan. Naurettavaa on venyttää tutkintoja turhaan. Ammattikorkeakouluhan on todellisuudessa yksi keino siivota nuorisotyöttömyyttä. Samoin korkeammat sisäänottomäärät muissakin opinahjoissa.

Vierailija:

Mieletäni älykkyyteni ei ole sen kummempi minkä tutkinnon on käynyt. Eri elämäntilanteissa vain on halunnut opiskella eri juttuja ja sitten kaivannut lisää haasteita.

DI:t valmistuvat joko teknillisista korkeakouluista (mm. TKK Otaniemessa) tai yliopistojen teknillisista tiedekunnista (mm. Oulussa).

Hyvin harva varmaankaan todellisuudessa dissaa ammattikorkeakoulun käyneitä tyhmiksi tai tarpeettomiksi. Emmeköhän me kaikki ymmärrä, että myös ammattikorkeatutkinnon suorittaneita tarvitaan, ja paljon. Vai mistä ne sairaanhoitajat muuten revittäisiin?



Mutta kun tässä on kyse enemmänkin siitä, että ammattikorkeakoululaisilla tuntuu olevan jatkuva tarve korostaa sitä korkeakoulu-sanaa oppilaitoksensa nimessä - ihan kuin se yksi sana tekisi oppilaitoksesta jotain erityistä. Kuitenkaan kyseessä ei ole lähellekään sama asia kuin yliopisto, ovathan yliopistot ja ammattikorkeakoulut olemassa eri tarkoituksia varten. Niissä opiskellaan eri tavoin ja eri asioita, toinen on tieteellis-teoreettisesti ja toinen käytännöllisemmin painottunut.

, oi te viisaat ja kaikkitietävät yliopistoihmiset. Totuushan on se, ettei Oikeasti fiksut ihmiset, tai edes jonkinlaisen aivotoiminnan omaavat, tällaiseen typeryyteen edes alentuis. ja vielä viikosta toiseen samat jutut... huhhuh...

Vierailija:

Mutta kun tässä on kyse enemmänkin siitä, että ammattikorkeakoululaisilla tuntuu olevan jatkuva tarve korostaa sitä korkeakoulu-sanaa oppilaitoksensa nimessä - ihan kuin se yksi sana tekisi oppilaitoksesta jotain erityistä.

Tuttavissani on 3 maisteria. Kaikki työttömiä. Teoria ei kohdannut käytäntöä. Työtä ei löytynyt. En ole vahingoniloinen vaan surullinen heidän puolestaan. 6-10 vuotta elämästä valui pois. Nyt ollaan viisaita kemistejä ja biologeja. Ylikoulutettuja. Yksi on ATK-kurssilla amiskassa! Toinen vuosi sitten valmistunut hakee kesätöihin laborantin hommiin ja kolmas tekee luokanopettajan pätkäsijaisuuksia.



On niitä tosi tarpeellisia ja elintärkeitä aloja amk puolellakin, vrt. kätilö!

Sitten on näitä turhia, kuten muotoilija amk, joka minä olen.

niin opiskelisin vähän lisää ja minusta tulisi taiteenmaisteri!!



...ja en silti olisi yhtään sen parempi ihminen tai ylempiarvoinen kuin ennenkään.

jotka suoritin osin päällekkäin. Yliopistosta valmistuin ensin. Ihan keskinkertaisella järjellä varustettuna selviydyin molemmista. Mielestäni opinnoissa menetymistä ohjaa ennen kaikkea oma motivaatio, eikä yliopisto mitään erityislahjakkuutta vaadi. Perslihaksia tarvitaan molemmisssa.



Ei yliopisto-opetuskaan mielstäni ole aivan vertailukelpoista keskenään. Minulla on perus- ja aineopinnot suoritettu kemiasta, matematiikasta, kasvatustieteistä ja ruotsista. Sanoisin, että kasvatustiede oli ihan läpihuutojuttu verrattuna muihin opintoihin. Siis työmäärässä mitattuna opintoviikkoja tuli melkein ilmaiseksi. Muissa aineissa työtä piti tehdä tuplasti.



En osaa laittaa tutkintojani paremmuusjärjestykseen. Työssäni hyödynnän molempia. AMK-tutkintoni on kuitenkin työnsaannin kannalta satavarma toisin kuin yo-tutkintoni. Eli jos jompikumpi pitäisi valita, niin valitsisin AMK-tutkintoni.

Vierailija:

niin opiskelisin vähän lisää ja minusta tulisi taiteenmaisteri!!

...ja en silti olisi yhtään sen parempi ihminen tai ylempiarvoinen kuin ennenkään.

voisi yhdistää :) Osalla opettajista vaatimukset ovat alakanttiin, osalla yläkanttiin. Osa opiskelijoista haluaa päästä läpi, toiset haluavat oppia, kolmannet ehkä molempia ja neljännet eivät oikein tiedä itsekään mitä haluavat.



Kenties tulevaisuudessa AMK-opetus asettuu paremmin uomiinsa, olen ymmärtänyt, että ainakin sisäänpääsypaikkoja yritetään rajoittaa, mikä ei ole huono asia. Ilmeisesti ainakin vielä pari-kolme vuotta sitten keskeytysprosentti ammattikorkeakouluissa oli 60. Osa jättää kaikki opintonsa kesken (ns. työelämän imu) ja osa siirtyy yliopistoon.



Yliopisto/AMK -jaottelu ei taida olla kovin ainutlaatuinen ilmiö. Samanlaista taitaa olla olla vallan yliopistoissakin. Olen käsittänyt niin, että joidenkin tiedekuntien välillä on suuriakin erimielisyyksiä siitä, mikä on sitä oikeaa tiedettä ja mikä ei. Kuulemma sosiologit ja teologit ovat tyhmiä ja yksinkertaisia ja pääsevät akateemisesta tutkinnostaan läpi " vain lukemalla" . Kansantaloustieteilijät ja psykologit taas ovat todella älykkäitä, koska heidän on osattava mm. laskea ja heiltä vaaditaan tilastomatemaattista menetelmäosaamista.



Ei sitten ollut oma mielipiteeni ;) opiskelen itse AMK:ssa.

skentelen vaativassa asiantuntijatehtävässä ja ansaitsen oikein mukavasti. Mitäs tästä olet mieltä, akateeminen? ;-)

Keskellä päivää valtava määrä akateemisesti koulutettuja naisia istuu AV-palstalla kohottamassa olematonta itsetuntoaan haukkumalla muiden koulutuksen laatua.



Aika noloa...

Työskentelen keskososastolla. Pidän työstäni valtavasti. En koe ajauteeni alalle, koska en muuhunkaan pystynyt. Minulle on ihan yksi lysti olenko ns. korkeakoulutettu vai en, tärkeintä on, että viihdýn työssäni. Olen aika yllättynyt kuinka paljon ammattikuntaamme on väheksytty täällä av-palstalla. Parjauksista huolimatta kuitenkin arvostan ammattiani, niin kuin myös muitakin ammattiryhmiä.

Älykkyyttä on kuitenkin niin monenlaista, matemaattinen vain yhdenlaista. Rohkenen epäillä, että monikaan matikan tai vaikkapa teknillisten aineiden opiskelija ei pitkään jaksaisi sellaisten opintojen parissa, jotka vaativat paljon teoreettisen tiedon omaksumista lukemalla.



Kun tentteihin tulee tuhat sivua tekstiä, pelkät istumalihakset eivät enää riitä. Esimerkiksi mainitsemiltasi teologian ja sosiologian opiskelijoilta edellytetään myös omaa, teoreettista ajattelua ja suurten asiakokonaisuuksien hallintaa sekä ymmärtämistä, ei vain ulkoaopettelua. Lisäksi odotetaan tutkimuksen tekoon liittyvien taitojen omaksumista ja niiden soveltamista käytäntöön opinnäytetöissä (myös muissa kuin graduissa) eli teorian ja empiirisen tutkimustiedon yhdistämistä. Sitä paitsi esimerkiksi yhteiskuntatieteissä tilastollinen tutkimus on hyvin yleistä, ja siinähän niitä matemaattisiakin taitoja tarvitaan.

- edelleenkään siis EI ole oma mielipiteeni, huom!

Uskokaa jo, ihminen voi opiskella niin eri kriteerein, kouluja ja laitoksia on monen tasoisia jne.



Opiskelun ja työn iloa kaikille!

ja niistä esitellään, miten SPSS laskee chin neliötestin