Lue keskustelun säännöt.
90-luvun lamassa sitä vasta säästettiinkin!
01.04.2017 |
Olin silloin päiväkodissa töissä ja roudasin repussa tyhjiä maitotölkkejä, munakennoja, kaarnaa kaadetusta puusta ja itse sahaamiani puukiekkoja askarteluun. Meillä ei saanut edes piirtää A4- paperille, vaan arkit puolitettiin ja lapset piirsi molemmille puolille. Yksi autoliike lahjoitti niiden firman logolla varustettua paperia, ja yksi äiti toi lääkefirman lehtiöitä. Niihin lehtiöihin tehtiin kaikki työsuunnitelmat. Jauhelihakastikkeeseen oli säästösyistä raastettu porkkanaa joukkoon, ja kalakeiton nimi oli kalakeitto, vaikka oikeasti hyvä jos yhden tai kaksi seipalasta sattui lautaselleen saamaan.
Kommentit (33)
No mutta tuohan oli ihan järkevää. Mitä järkeä on antaa lapselle A4-paperi, johon hän piirtää yhden viivan toiselle puolelle? Sehän on tuhlausta. Porkkana jauhelihan jatkeena on terveellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipa samanlainen viesti ekan vastaajan kanssa :) t. 2
Paljon kehittävämpää noista tarvikkeista on askarrella, kuin jostain valmiista pakkauksista joissa on ohjeet mitä pitää tehdä. Vielä jos lapset pääsisivät itse luontoon keräämään kauniin värisiä lehtiä ja hassun muotoisia kuvia risuja yms. askarteluihinsa, niin olisi aivan mahtavaa. Mutta sehän vaatisi "ylimääräisten" työntekijöiden palkkaamista, jotta lapsia pystyttäisi vahtimaan...
Ja jos vielä kerrot miten eroaa nykypäivästä?
t. päikyn täti joka kylläkään vie mitään kotoaan töihin
Laman aikana tehtiin oikeasti vääränlaisia säästöjä ja leikkauksia, mutta lapsuuteni muistan yllättävän hyvänä kaikesta huolimatta. Yhteisöllisyys oli ainakin meidän asuinalueella huipussaan ja ruoka, vaikkakin usein edullista keittoa tai pataa tms., oli kuitenkin tehty itse alusta loppuun jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin tulossa kysymään samaa kuin vitonen. Me ollaan roudattu päiväkotiin (ja kouluun) mm. maitopurkkeja, vessapaperin hylsyjä ja remontista yli jääneitä tapetinpaloja.
Vierailija kirjoitti:
Olin tulossa kysymään samaa kuin vitonen. Me ollaan roudattu päiväkotiin (ja kouluun) mm. maitopurkkeja, vessapaperin hylsyjä ja remontista yli jääneitä tapetinpaloja.
Eikö vessapaperihylsyjä tule tarpeeksi päiväkodin omasta käytöstä? Ja niistä tulee oikeasti tosi rumia askarteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja jos vielä kerrot miten eroaa nykypäivästä?
t. päikyn täti joka kylläkään vie mitään kotoaan töihin
Nykyisin on kyllä päiväkodeissa ihan värillistäkin paperia, jopa hamahelmiä ja värityskuvia, joista 25 vuotta sitten vain haaveiltiin. Tein anomuksen vohvelikankaasta yhtenä vuonna, ehkä -94, mutta ei mennyt läpi. Nykypäivänä aika moni lapsi taitaa päiväkotiaikanaan vähintään yhden liinan tehdä vohvelikankaasta langoilla koristellen. Liimaa oli tapana jatkaa vedellä, ja sitä sai sivellä vain hyvin ohuelti, siksi edes paperit eivät tahtoneet pysyä toisissaan kiinni.
-ap
Uskon. Kouluihin ei saatu 90-luvun alkuvuosina kirjoja ollenkaan. Oli muuten moneen kertaan alleviivattua kirjaa. Meidän luokka yhtenä syksynä kumitti enkun kirjoista suomennokset pois. Edelliset kun olivat menneet suomentelemaan sanoja engl.kielisen tekstin päälle. Tehtäväkirjan vastaukset oli tapana kirjoitella ruutuvihkoon, että ne jäi seuraavalle ikäluokalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos vielä kerrot miten eroaa nykypäivästä?
t. päikyn täti joka kylläkään vie mitään kotoaan töihin
Nykyisin on kyllä päiväkodeissa ihan värillistäkin paperia, jopa hamahelmiä ja värityskuvia, joista 25 vuotta sitten vain haaveiltiin. Tein anomuksen vohvelikankaasta yhtenä vuonna, ehkä -94, mutta ei mennyt läpi. Nykypäivänä aika moni lapsi taitaa päiväkotiaikanaan vähintään yhden liinan tehdä vohvelikankaasta langoilla koristellen. Liimaa oli tapana jatkaa vedellä, ja sitä sai sivellä vain hyvin ohuelti, siksi edes paperit eivät tahtoneet pysyä toisissaan kiinni.
-ap
Ettepä liimanneet perunalla kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Uskon. Kouluihin ei saatu 90-luvun alkuvuosina kirjoja ollenkaan. Oli muuten moneen kertaan alleviivattua kirjaa. Meidän luokka yhtenä syksynä kumitti enkun kirjoista suomennokset pois. Edelliset kun olivat menneet suomentelemaan sanoja engl.kielisen tekstin päälle. Tehtäväkirjan vastaukset oli tapana kirjoitella ruutuvihkoon, että ne jäi seuraavalle ikäluokalle.
Meillä oli seinäkarttoihin piirretty tussilla uudet rajat Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen jälkeen, ei ollut varaa ostaa uusia karttoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos vielä kerrot miten eroaa nykypäivästä?
t. päikyn täti joka kylläkään vie mitään kotoaan töihin
Nykyisin on kyllä päiväkodeissa ihan värillistäkin paperia, jopa hamahelmiä ja värityskuvia, joista 25 vuotta sitten vain haaveiltiin. Tein anomuksen vohvelikankaasta yhtenä vuonna, ehkä -94, mutta ei mennyt läpi. Nykypäivänä aika moni lapsi taitaa päiväkotiaikanaan vähintään yhden liinan tehdä vohvelikankaasta langoilla koristellen. Liimaa oli tapana jatkaa vedellä, ja sitä sai sivellä vain hyvin ohuelti, siksi edes paperit eivät tahtoneet pysyä toisissaan kiinni.
-ap
Riippui varmaan paikkakunnasta. Mä muistan 90-luvun vielä sinä aikana kun päiväkodeissa oli rahaa. Palkattiin sijaisia, tehtiin retkiä, ruoka oli laadukasta. Askartelutavara oli mitä oli, siihen oli totuttu. Meilläkin oli varastossa kaksi puolta, toisella puolella ilmaismateriaali ja toisella ostettu. Ilmaismateriaalipuoli oli aina suositumpi, kehitti mielikuvitusta. Sitä soisin tapahtuvan nykypäivänäkin. Nyt materiaalihanat on nollassa, mutta eipä ole mielikuvitustakaan.
5.
Vierailija kirjoitti:
No mutta tuohan oli ihan järkevää. Mitä järkeä on antaa lapselle A4-paperi, johon hän piirtää yhden viivan toiselle puolelle? Sehän on tuhlausta. Porkkana jauhelihan jatkeena on terveellistä.
Pienten lasten motoriikka ei ole riittävän kehittynyt, että pystyisivät samaan aikaan sekä pitelemään pientä paperia että piirtämään sille (siten ettei pöytä ole täynnä viivoja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon. Kouluihin ei saatu 90-luvun alkuvuosina kirjoja ollenkaan. Oli muuten moneen kertaan alleviivattua kirjaa. Meidän luokka yhtenä syksynä kumitti enkun kirjoista suomennokset pois. Edelliset kun olivat menneet suomentelemaan sanoja engl.kielisen tekstin päälle. Tehtäväkirjan vastaukset oli tapana kirjoitella ruutuvihkoon, että ne jäi seuraavalle ikäluokalle.
Mun kolmasluokkaisella on aapinen jolla on ollut jo 6 aiempaa käyttäjää. Eka työ oli teipata aapinen kasaan että sitä pystyy käyttämään. Tää on tätä 2000-luvun joka vuosi toistuvaa koulukulttuuria eikä edes ole lamaa.
Ennen lamaa ei ollut mitään soviteltua päivärahaa. Työttömänä sai työttömyyskorvauksen ja jos oli töissä välillä sai palkan tietysti. Mikää ei vähentänyt mitään. Olin viikot työttöämänä ansiosidonnaisella ja kävin pe-illasta su-iltaan töissä. Rahat riitti loistavasti!
Kunnes keksittiin että aletaan "sovittelemaan" eli huonontamaan. Lähinnä kaikkea.
Ennen lamaa oli työssäoloehto 6kk. Töitä riitti kun vaan käveli ovesta. Sitten 6kk kovasti töitä ja liiton maksut ja kas, hyvä ansiosidonnainen oli tienattu. Ja työkkäristä ei ikinä kuulunut mitään.
Ansiosidonnaiselle jääminen katottiin lähinnä lomailuksi. Aina oli töitä kuitenkin.
Sitten kaikki muuttui dramaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos vielä kerrot miten eroaa nykypäivästä?
t. päikyn täti joka kylläkään vie mitään kotoaan töihin
Nykyisin on kyllä päiväkodeissa ihan värillistäkin paperia, jopa hamahelmiä ja värityskuvia, joista 25 vuotta sitten vain haaveiltiin. Tein anomuksen vohvelikankaasta yhtenä vuonna, ehkä -94, mutta ei mennyt läpi. Nykypäivänä aika moni lapsi taitaa päiväkotiaikanaan vähintään yhden liinan tehdä vohvelikankaasta langoilla koristellen. Liimaa oli tapana jatkaa vedellä, ja sitä sai sivellä vain hyvin ohuelti, siksi edes paperit eivät tahtoneet pysyä toisissaan kiinni.
-ap
Riippui varmaan paikkakunnasta. Mä muistan 90-luvun vielä sinä aikana kun päiväkodeissa oli rahaa. Palkattiin sijaisia, tehtiin retkiä, ruoka oli laadukasta. Askartelutavara oli mitä oli, siihen oli totuttu. Meilläkin oli varastossa kaksi puolta, toisella puolella ilmaismateriaali ja toisella ostettu. Ilmaismateriaalipuoli oli aina suositumpi, kehitti mielikuvitusta. Sitä soisin tapahtuvan nykypäivänäkin. Nyt materiaalihanat on nollassa, mutta eipä ole mielikuvitustakaan.
5.
Se oli varmaan v.95 ja sen jälkeen, mitä muistelet. Lama nimittäin iski kaikkialle 90-luvun alussa, ja se vaikutti rajusti kuntien palveluihin. Kaikkialla oli pakko säästää kouluruokailusta jopa -30% vuodessa. Kun ei rahaa ollut, työttömyys kipusi ennätyslukemiin ja valtio pakotti joka sektorin säästämään. Mummoilta leikattiin eläkkeitä. Esko Aho oli aika vihattu kaveri siihen maailman aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta tuohan oli ihan järkevää. Mitä järkeä on antaa lapselle A4-paperi, johon hän piirtää yhden viivan toiselle puolelle? Sehän on tuhlausta. Porkkana jauhelihan jatkeena on terveellistä.
Pienten lasten motoriikka ei ole riittävän kehittynyt, että pystyisivät samaan aikaan sekä pitelemään pientä paperia että piirtämään sille (siten ettei pöytä ole täynnä viivoja).
Miten pienistä puhut? Ainakin 2-vuotiailta onnistuu ihan hyvin.
Jaa-a, ap luetteli kunnallisen perhepäivähoitajan normaaleja toimintatapoja.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, ap luetteli kunnallisen perhepäivähoitajan normaaleja toimintatapoja.
Meidän lapset on aina saaneet perhepäivähoidossa ihan kunnon ruokaa. Jos on kalaruokaa, siinä on kalaa. Välipalat on olleet tyyliin: pehmeä leipä juustolla ja viinirypäleitä tai jukurttia ja pakastemarjoja tai karjalanpiirakka ja mandariini. Ovat askarrelleet massapalloista ja huovasta tonttuja. Taitaa riippua perhepäivähoitajasta nuo "toimintatavat"
Tuohan olisi vieläkin järkevää, miksi pitäisi tuhlata esim. paperia.
Onhan kasvikset terveellisiä lihan jatkeena.