Lue keskustelun säännöt.
Miksi konmari ja ''marittaminen'' ärsyttää?
01.04.2017 |
Moni suhtautuu jopa aggressiivisesti konmari-ilmiöön, miksi? Sehän on vain positiivista, jos jokin saa ihmisen miettimään kulutuskäyttäytymistään, suhtautumistaan tavaraan ja auttaa pitämään siisteyttä yllä kodissa.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut tekevät jotain, mikä tekee heidät onnellisiksi - ja suomalaiset vihaa sen takia.
Tyypillistä.
Nojaa, itselleni on ihan sama mitä kukakin omille tavaroilleen tekee, mutta marittajat ovat vähän kuin ikuiset laihduttajat työpaikan ruokapöydässä "siis Hyi! Miten voit syödä Tota?? Tiedätkö kuinka paljon tossa on sokeria ja kaloreita?? Oikeesti kannattaisi syödä tää banaani! Voin tehdä sulle ruokalistan ens viikoksi? Oikeesti tää on tosi terveellistä, sun pitää ruveta syömään Tätä!"
Miten ne konmarittajat voi siellä työpaikan ruokapöydässä kommentoida mitään?
Eri asia jos valitat kotisi epäjärjestystä ja joku sanoo että luki sellaisen kirjan joka auttoi häntä itseään, ja siis suosittelee sinulle (eikä sun siltikään ole pakko siihen tarttua). Mutta konmaritukseen ei ollenkaan kuulu muiden kotien ja tavaroiden kommentointi. Katsos kun kukaan muu ei voi päättää sun puolesta mikä tuottaa sulle iloa ja mitä tarvitset.Sanoin "ovat VÄHÄN KUIN" lue ensin mihin vastaat.
Luin, ja olen kanssasi samaa mieltä että toisten syömisten arvostelu on huonoa käytöstä. Mutta kysyinkin miten konmarittajat voivat toimia samalla tavalla, kun ei kukaan ei varmaankaan tunge kotiisi katsomaan tavaroitasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko konmarista ärsyyntyvät ottaneet huomioon että
-läheskään kaikki jotka metodia käyttävät eivät käytä kaikkia kirjan juttuja, esim. tavaroiden kiittämistä tai käsilaukun jokapäiväistä tyhjennystä
-kaikki eivät hankkiudu eroon tavarasta ja sitten hanki tilalle uutta (osa tietysti tekee näin)
-kaikki jotka metodia käyttävät eivät ole hulluna shoppailevia, vaan tavaraa voi kertyä vuosien mittaan myös siksi että on otettu vastaan kaikki mitä joku on halunnut antaa, säästetty pahan päivän varalle, tullut perintönä jne. Osa näistä käyttäytymismalleista on voinut tulla vanhempian ja isovanhempien perintönä (pula-ajan lapset jne)
-tarkoitus ei tosiaankaan ole puuttua muihin kuin omiin tavaroihin
-ilmaisu "heitin pois" voi tarkoittaa myös kierrättämistä, ei roskikseen viemistä
-kirjassakaan ei ole tavoiteltuna päätepisteenä asketismi, vaan sielläkin puhutaan siitä miten oman kiinnostuksen mukaan voi tavaraa säilyttää enemmän kuin minimin, jollekin se on vaatettam, toiselle kirjoja jne. Ei siis ole tarkoitus heittää esim. käistyötarvikkeita pois jos harrastaa käsitöitä, vaan ainoastaan jos niitä ei oikeasti käytä vaan säilyttää vaan tavan vuoksi.
Ja joo, osa tähänkin metodiin hurahtaa ja alkaa saarnata, ihan kuten kaikissa elämäntapamuutoksissa ruokavaliosta uskontoon. Yleensä se on kuitenkin äänekäs vähemmistö, eikä sen takia kannattaisi tuomita kaikkia.
Konmarituksessa rassaa ja ärsyttää se, että jonkun muun koti ei ole täynnä tavaroita jotka tuottavat negatiivisia tunteita ja ovat käyttökelvottomia, vaikka oma kotini on.
Vierailija kirjoitti:
Konmarituksessa rassaa ja ärsyttää se, että jonkun muun koti ei ole täynnä tavaroita jotka tuottavat negatiivisia tunteita ja ovat käyttökelvottomia, vaikka oma kotini on.
No juuri näin! Ihan kuin se olisi itseltä pois, jos joku ei halua säilyttää tavaraa vain velvollisuudentunnosta tai koska sitä voisi ehkä tarvita jos sota syttyy vuonna 2050.
Tottakai kulutuskäyttäytymisen ja länsimaisen materialistisen elämän kyseenalaistaminen on hyvä asia. Siihen ei kuitenkaan tarvita konmaritusta. Järkevä ihminen osaa kyseenalaistaa asioita luonnostaan. Marittamisessa ärsyttää se pseudofilosofia, joka on aivopessyt villityksiin taipuvaisia ihmisiä uskonnolle tyypillisellä tavalla. Eli ihmisten pitää "hurahtaa" maritukseen, ja sen jälkeen muuttuu "paremmaksi ihmiseksi". Aivan kuin jo lähtökohtaisesti ei olisi voinut miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään. Saasteet eivät tästä maailmasta häviä sillä, että olemassa olevat tavarat "hävitetään". Voisitte lähtökohtaisesti miettiä, ette osta mitään turhaa. Siinä riittävästi konmaria elämään. Jos haluaa kontrolloida asioita, niin sen voi tehdä myös vaikkapa syömällä mahdollisimman ekologista ruokaa, menemällä lenkille ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kulutuskäyttäytymisen ja länsimaisen materialistisen elämän kyseenalaistaminen on hyvä asia. Siihen ei kuitenkaan tarvita konmaritusta. Järkevä ihminen osaa kyseenalaistaa asioita luonnostaan. Marittamisessa ärsyttää se pseudofilosofia, joka on aivopessyt villityksiin taipuvaisia ihmisiä uskonnolle tyypillisellä tavalla. Eli ihmisten pitää "hurahtaa" maritukseen, ja sen jälkeen muuttuu "paremmaksi ihmiseksi". Aivan kuin jo lähtökohtaisesti ei olisi voinut miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään. Saasteet eivät tästä maailmasta häviä sillä, että olemassa olevat tavarat "hävitetään". Voisitte lähtökohtaisesti miettiä, ette osta mitään turhaa. Siinä riittävästi konmaria elämään. Jos haluaa kontrolloida asioita, niin sen voi tehdä myös vaikkapa syömällä mahdollisimman ekologista ruokaa, menemällä lenkille ym.
Onpa kummallinen ajatustapa. Kaikkien pitäisi miettiä kulutuskäyttäytymistään, mutta on väärin ja ärsyttävää jos KonMari auttaa heitä tässä.
Siis, joo... Hieno juttu, että Konmari on tarjonnut ratkaisun joillekin ja tehnyt itsestään sillä miljonäärin, mutta eivätkö nuo asiat ole sellaisia, joita ihminen alkaa pohtia luonnostaan viimeistään siinä vaiheessa, kun on yli 30? Itse hahmotin jo melko nuorena, kuinka ihmiset juoksevat aivottomien lampaiden tavoin keskiluokkaisen materialistisen elämän perässä. Mielestäni noiden asioiden oivaltamiseen ei tarvitse kirjaa tai sitä, että hysteerisesti hävitetään asioita. Itselläni ei ole yhtään tavaraa, joka pirskahtelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi tyhmyyteni mutta mitä hemmettiä tämä konmarittaminen tarkoittaa? Olen törmännyt tähän sanaan usein mutta mulle on jäänyt epäselväksi
On ehkä muitakin, jotka eivät ole vielä tutustuneet tähän ilmiöön, joten on varmaan paikallaan vastata tähän kysymykseen. Yritän ainakin, kirjat lukemallahan se selviää tarkemmin.
Japanilainen Marie Kondo on kirjoittanut (ainakin) kaksi kirjaa, suomeksi ne ovat:
KonMari - siivouksen elämän mullistava taika
ja
KonMari - iloa säkenöivä järjestys
Kirjojen nimet kertovat jo paljon. Marie Kondo on koulutytöstä saakka järjestellyt tavaroitaan ja luonut tapoja, miten esim. vaatteet saadaan mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan oikealla tavalla viikkaamalla ja rullaamalla. Samalla kaikki vaatteet ovat yhdellä vilkaisulla näkyvillä ja järjestys säilyy. Konmaritukseen kuuluu myös, että kaikesta turhasta tavarasta tulisi luopua. Turhaa tavaraa on kaikki sellainen, joka ei enää tuota omistajalleen iloa. Tavarasta luopuminen taas johtaa helpompaan ja seesteisempään elämään.
Kirjoja on myyty valtavat määrät maailmanlaajuisesti ja kirjastoissa niistä on edelleen satoja varauksia. Katsoin Varsinais-Suomen tilanteen juuri äsken Vaski-järjestelmästä: ensimmäisestä kirjasta on 108 ja toisesta 272 varausta. Lisäksi niitä on englannin- ja ruotsinkielisinä kirjastoissa. Netistä löytyy lisäksi videoita.
Mainittakoon, että itse en konmarita, en ole nähnyt tarvetta sille. Karsin kyllä tavaroitani silloin tällöin, mutta omaan tahtiini vähitellen, en valtavia määriä yhdellä kertaa. Ehkä tavarani sitten tuottavat myös jossain määrin iloa, kuten kirjat, kauniit astiat, mieluisat vaatteet jne. Pidän myös väreistä ja lämpimästä kodikkaasta sisustuksesta, johon kuuluu myös jonkin verran tavaraa, en paljaasta musta-valkoisesta minimalismista. Mutta kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis, joo... Hieno juttu, että Konmari on tarjonnut ratkaisun joillekin ja tehnyt itsestään sillä miljonäärin, mutta eivätkö nuo asiat ole sellaisia, joita ihminen alkaa pohtia luonnostaan viimeistään siinä vaiheessa, kun on yli 30? Itse hahmotin jo melko nuorena, kuinka ihmiset juoksevat aivottomien lampaiden tavoin keskiluokkaisen materialistisen elämän perässä. Mielestäni noiden asioiden oivaltamiseen ei tarvitse kirjaa tai sitä, että hysteerisesti hävitetään asioita. Itselläni ei ole yhtään tavaraa, joka pirskahtelisi.
Onko sulle, ilmeisesti yli kolmekymppiselle ihmiselle, todella yllätys että kaikki länsimaiset ihmiset eivät pohdi kulutustaan kriittisesti tai luonnostaan? Ainakaan niin, ettei olisi parantamisen varaa tai pieni herätys olisi paikallaan? Aika yllättävää. Jotenkin viestistäsi huokuu sellainen mieleltään ikääntynyt änkyrä, joka halua vastustaa kaikkea. Koska hyvätkin asiat ovat väärin, ellei tehdä niinkuin minä teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi tyhmyyteni mutta mitä hemmettiä tämä konmarittaminen tarkoittaa? Olen törmännyt tähän sanaan usein mutta mulle on jäänyt epäselväksi
On ehkä muitakin, jotka eivät ole vielä tutustuneet tähän ilmiöön, joten on varmaan paikallaan vastata tähän kysymykseen. Yritän ainakin, kirjat lukemallahan se selviää tarkemmin.
Japanilainen Marie Kondo on kirjoittanut (ainakin) kaksi kirjaa, suomeksi ne ovat:
KonMari - siivouksen elämän mullistava taika
ja
KonMari - iloa säkenöivä järjestys
Kirjojen nimet kertovat jo paljon. Marie Kondo on koulutytöstä saakka järjestellyt tavaroitaan ja luonut tapoja, miten esim. vaatteet saadaan mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan oikealla tavalla viikkaamalla ja rullaamalla. Samalla kaikki vaatteet ovat yhdellä vilkaisulla näkyvillä ja järjestys säilyy. Konmaritukseen kuuluu myös, että kaikesta turhasta tavarasta tulisi luopua. Turhaa tavaraa on kaikki sellainen, joka ei enää tuota omistajalleen iloa. Tavarasta luopuminen taas johtaa helpompaan ja seesteisempään elämään.
Kirjoja on myyty valtavat määrät maailmanlaajuisesti ja kirjastoissa niistä on edelleen satoja varauksia. Katsoin Varsinais-Suomen tilanteen juuri äsken Vaski-järjestelmästä: ensimmäisestä kirjasta on 108 ja toisesta 272 varausta. Lisäksi niitä on englannin- ja ruotsinkielisinä kirjastoissa. Netistä löytyy lisäksi videoita.
Mainittakoon, että itse en konmarita, en ole nähnyt tarvetta sille. Karsin kyllä tavaroitani silloin tällöin, mutta omaan tahtiini vähitellen, en valtavia määriä yhdellä kertaa. Ehkä tavarani sitten tuottavat myös jossain määrin iloa, kuten kirjat, kauniit astiat, mieluisat vaatteet jne. Pidän myös väreistä ja lämpimästä kodikkaasta sisustuksesta, johon kuuluu myös jonkin verran tavaraa, en paljaasta musta-valkoisesta minimalismista. Mutta kukin tavallaan.
KonMariin ei kuulu mikään mustavalkoinen minimalismi. Konmarittajan koti voi olla täynnä tavaroita ja värejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kulutuskäyttäytymisen ja länsimaisen materialistisen elämän kyseenalaistaminen on hyvä asia. Siihen ei kuitenkaan tarvita konmaritusta. Järkevä ihminen osaa kyseenalaistaa asioita luonnostaan. Marittamisessa ärsyttää se pseudofilosofia, joka on aivopessyt villityksiin taipuvaisia ihmisiä uskonnolle tyypillisellä tavalla. Eli ihmisten pitää "hurahtaa" maritukseen, ja sen jälkeen muuttuu "paremmaksi ihmiseksi". Aivan kuin jo lähtökohtaisesti ei olisi voinut miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään. Saasteet eivät tästä maailmasta häviä sillä, että olemassa olevat tavarat "hävitetään". Voisitte lähtökohtaisesti miettiä, ette osta mitään turhaa. Siinä riittävästi konmaria elämään. Jos haluaa kontrolloida asioita, niin sen voi tehdä myös vaikkapa syömällä mahdollisimman ekologista ruokaa, menemällä lenkille ym.
Onpa kummallinen ajatustapa. Kaikkien pitäisi miettiä kulutuskäyttäytymistään, mutta on väärin ja ärsyttävää jos KonMari auttaa heitä tässä.
No ihan oikeasti,konkreettisesti ja realistisesti ei kyllä auta ketään lukijaansa missään siivoamisessa
(... varsinkaan ketään lukijaa mahdollisesti sen oman ja itse henkilökohtaisesti tuntemansa piirin ulkopuolella) .
Meille muille,jotka emme ole kyseistä rouvaa missään henkilökohtaisesti livenä nähneetkään, kyseessä on vain eräs opaskirja markkinoilla muiden joukossa ja se olisi jokaisen aikaihmisen jo oikeasti kyettävä myös sellaisena näkemään ja sellaisena myös sitä arvostelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kulutuskäyttäytymisen ja länsimaisen materialistisen elämän kyseenalaistaminen on hyvä asia. Siihen ei kuitenkaan tarvita konmaritusta. Järkevä ihminen osaa kyseenalaistaa asioita luonnostaan. Marittamisessa ärsyttää se pseudofilosofia, joka on aivopessyt villityksiin taipuvaisia ihmisiä uskonnolle tyypillisellä tavalla. Eli ihmisten pitää "hurahtaa" maritukseen, ja sen jälkeen muuttuu "paremmaksi ihmiseksi". Aivan kuin jo lähtökohtaisesti ei olisi voinut miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään. Saasteet eivät tästä maailmasta häviä sillä, että olemassa olevat tavarat "hävitetään". Voisitte lähtökohtaisesti miettiä, ette osta mitään turhaa. Siinä riittävästi konmaria elämään. Jos haluaa kontrolloida asioita, niin sen voi tehdä myös vaikkapa syömällä mahdollisimman ekologista ruokaa, menemällä lenkille ym.
Ei siihen tarvitse hurahtaa. Itse olen hyvinkin kulutuskriittinen enkä ole shoppaillut turhan päiten edes nuorena. Ylimääräinen kama on kertynyt vuosien myötä perinteisellä "mitä jos tätä vielä tarvii"-tyylillä, ja sillä että vähävaraisena olen säästänyt kaiken mahdollisen ettei tarvitse ostaa uutta jos joku juttu hajoaa. Lisätään tähän vielä erinäiset sukulaiset jotka paheksuvat jos heidän antamansa lahja ei olekaan tallella eli syyllistäminen (jo silloin kun olin lapsi) siitä että et säilytä kaikkea mitä olet saanut niin johan sitä tavaraa tulee säilöttyä vuosien vieriessä. Lopputulos oli se että kaapit pullistelivat kamaa jota en oikeasti koskaan tarvinnut, mikä teki elämästä hankalaa ihan senkin takia että järjestyksen ylläpito oli vaikeampaa.
Enkö osannut vähentää tavaraa ilman konmaria? Joo, aloitin vähennyksen jo vuosia ennen kirjan ilmestymistä, mutta se ei ollut kovin tehokasta vaan pientä hienosäätöä. Kirja inspiroi katsomaan tavaroita eri tavalla ja auttoi pääsemään eroon aiemmista orava-taipumuksista. Hienoa jos sinä olet aina osannut toimia oikein etkä koskaan, missään asiassa ole tarvinnut ketään muuta muuttaaksesi huonoja tapoja tai oivaltamaan uusia asioita ja näkökulmia.
Vierailija kirjoitti:
Moni suhtautuu jopa aggressiivisesti konmari-ilmiöön, miksi? Sehän on vain positiivista, jos jokin saa ihmisen miettimään kulutuskäyttäytymistään, suhtautumistaan tavaraan ja auttaa pitämään siisteyttä yllä kodissa.
Ärsyttää että kyseenalaistetaan ihmisten omat kyvyt ja sanellaan miten pitäisi koti järjestää ja miten elää. Ärsyttää myös se miten fanaattisesti ihmiset tuohon menevät ja asiasta saarnaavat niillekin jotka ovat osanneet "konmmarittaa" jo ennen kuin Marie Kondo päätti lyödä rahoiksi ihan itsestäänselvyydellä.
Yleensäkin olen aina vastustanut moisia massasopulijuttuja, koska osaan ajatella ihan omilla aivoilla. Mitään uuttahan tuo Kondo ei ole keksinyt eivätkö myöskään ammattijärjestäjät. Pula-ajan sukupolvi eli just noin. Osa nuoremmista ihmisistä on vaan niin avuttomia että tarvitsevat jonkun auktoriteetin opastamaan ihan päivänselviä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei varsinaisesti ärsytä, mutta ihmetyttää, miten tavarat, ja turhasta tavarasta luopuminen herättää niin voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Tosin en tunne ketään marittajaa, eikä kukaan ole minulle sitä aatetta tyrkyttänyt.
Mua ärsyttää eniten se, että monet hurahtaneet käyttävät sitä synonymina minimalismille.
Se ärsyttää kun heittävät roskiin hyvää tavaraa!
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää kun heittävät roskiin hyvää tavaraa!
Ei KonMari käske mitään roskiin heittämään. Minä myyn kirpputorilla ja Facebookissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni suhtautuu jopa aggressiivisesti konmari-ilmiöön, miksi? Sehän on vain positiivista, jos jokin saa ihmisen miettimään kulutuskäyttäytymistään, suhtautumistaan tavaraan ja auttaa pitämään siisteyttä yllä kodissa.
Ärsyttää että kyseenalaistetaan ihmisten omat kyvyt ja sanellaan miten pitäisi koti järjestää ja miten elää. Ärsyttää myös se miten fanaattisesti ihmiset tuohon menevät ja asiasta saarnaavat niillekin jotka ovat osanneet "konmmarittaa" jo ennen kuin Marie Kondo päätti lyödä rahoiksi ihan itsestäänselvyydellä.
Yleensäkin olen aina vastustanut moisia massasopulijuttuja, koska osaan ajatella ihan omilla aivoilla. Mitään uuttahan tuo Kondo ei ole keksinyt eivätkö myöskään ammattijärjestäjät. Pula-ajan sukupolvi eli just noin. Osa nuoremmista ihmisistä on vaan niin avuttomia että tarvitsevat jonkun auktoriteetin opastamaan ihan päivänselviä juttuja.
Pula-ajan sukupolvi säilöi pakettinarut ja vanhat naulatkin pahan päivän varalle, ei todellakaan vähentänyt tavaraa vaan piti siitä tiuksti kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko konmarista ärsyyntyvät ottaneet huomioon että
-läheskään kaikki jotka metodia käyttävät eivät käytä kaikkia kirjan juttuja, esim. tavaroiden kiittämistä tai käsilaukun jokapäiväistä tyhjennystä
-kaikki eivät hankkiudu eroon tavarasta ja sitten hanki tilalle uutta (osa tietysti tekee näin)
-kaikki jotka metodia käyttävät eivät ole hulluna shoppailevia, vaan tavaraa voi kertyä vuosien mittaan myös siksi että on otettu vastaan kaikki mitä joku on halunnut antaa, säästetty pahan päivän varalle, tullut perintönä jne. Osa näistä käyttäytymismalleista on voinut tulla vanhempian ja isovanhempien perintönä (pula-ajan lapset jne)
-tarkoitus ei tosiaankaan ole puuttua muihin kuin omiin tavaroihin
-ilmaisu "heitin pois" voi tarkoittaa myös kierrättämistä, ei roskikseen viemistä
-kirjassakaan ei ole tavoiteltuna päätepisteenä asketismi, vaan sielläkin puhutaan siitä miten oman kiinnostuksen mukaan voi tavaraa säilyttää enemmän kuin minimin, jollekin se on vaatettam, toiselle kirjoja jne. Ei siis ole tarkoitus heittää esim. käistyötarvikkeita pois jos harrastaa käsitöitä, vaan ainoastaan jos niitä ei oikeasti käytä vaan säilyttää vaan tavan vuoksi.
Ja joo, osa tähänkin metodiin hurahtaa ja alkaa saarnata, ihan kuten kaikissa elämäntapamuutoksissa ruokavaliosta uskontoon. Yleensä se on kuitenkin äänekäs vähemmistö, eikä sen takia kannattaisi tuomita kaikkia.
Siis mikä siitä sitten tekee jotain "Konmaritusta". "Laita turhat tavarat pois" on joidenkin mielestä joku täysin uusi ja enenkuulumaton ajatus, niinkö? Täytyyhän tuolla asialla olla joku omaperäisempikin leima, jos siihen kerran "hurahdetaan"?
Tahdon sinut illallispöytäämme. Mitä oivaltavaa, syväluotaavaa ja teräväsanaista pohdintaa. Oikea ajattelija!