Lapsiperhe pienessä asunnossa

http://www.mutsiavautuu.com/2014/06/nelihenkinen-perhe-kaksiossa.html?m…

No asunnlapsen kanssa 42 neliön kaksiossa. Asunut runsaat 10v. Ahdasta.

Nykyisin on täysin tavallista että on kaksi lasta ja asutaan kolmiossa. Sitten aika isojakin perheitä asuu neliöissä, esim. kaverilla 4 lasta ja 100 neliön rivari. Yhdet tuttavat osti 150 neliön talon, josta ajateltiin että aika iso, mutta niinpä olikin jo viides lapsi tulossa.:-)

Mutta faktahan on se, että meidän ikäisten lapsiperheet elää usein paljon vaatimattomammin kuin meidän omien vanhempien.

Meillä 4 lasta ja 80 neliötä. Mahdumme hyvin. Isompaa emme toistaiseksi tarvitse.

Asunnossa on sauna, portaikko ja kaksi käytävää viemässä neliöitä. Periaatteessa voisimme siis mahtua jopa 70 neliöön (yhdessä tasossa).

Näin nyt kun lapset vielä pieniä (=neljä lasta kuudessa vuodessa). Jokusen vuoden kuluttua tilantarve on akuutti, kun kasvavat koululaiset todennäköisesti haluavat omaa rauhaa.

Meillä kolme lasta ja kaksi aikuista, asutaan 75 neliön kolmiossa. Hyvin mahdutaan. 

Minulla on neljä lasta ja meillä 76:n neliön neliö.

Jos asutte pienessä asunnossa keskusta-alueella ilman parveketta ja sisäpihalla vain parkkipaikka plus koulumatka vilkkaan liikenteen seassa, miltä se tuntuu lasten kannalta? Onko tämä mielestänne edelleen lastenne kannalta parempi kuin rauhallinen pientaloalue?

Näitä asioita pohdin ja kysyn itseltäni. Haluaisin takaisin Helsingin kantakaupunkiin, mutta olisiko se itsekästä. Kyllä se taitaa olla. Ei me keskustaa kohden mentäisi, koska "lapset tarvitsee sitä." Kyse on puhtaasti mun omista haaveista asua ihan liki palveluita (tosiasiassa suuri osa palveluista löytyy ihan täältä lähiöstäkin, kuten koulu, kirjasto ja neuvola) ja nauttia kauniista vanhasta rakennusympäristöstä.

Lapsille voisi olla kivempaa isompi asunto, jotta lelutkin voisi vapaasti levittää, mutta vuokralla en haluaisi asua (isompien asuntojen vuokrat 1 500-2 000 €) ja omistusasunnon budjetti ei riitä kovin isoon.

Me asutaan kaksiossa jo yli 10v lapsen kanssa. Ahtaalta tuntuu mutta ei varaa muuhun.

45 m2/4-5 hlöä (yksi lapsi vain viikonloppuja), hyvin mahdutaan ja lasten kavereita käy paljon.

Me asuttiin 4v 65 neliön kaksiossa (joka muuten on isompi kuin monet uusien talojen kolmiot). 4 ihmistä ja 25 kiloinen koira, hyvin mahduttiin vaikka ahdasta oli. Jos säilytysratkaisut olis olleet fiksummat (tuolla oli todella typerät kaapit) ei olis ollut mitään ongelmaa.

Toki pohjaratkaisu vaikutti tosi paljon, olkkarin jaettiin vaatekaapilla niin saatiin meidän vanhempien sänky sen taakse

Meillä neljä lasta ja 100 neliöö. 4 h ja keittiö. Pelivaraa on vielä vaatehuoneessa ja rakentamattomassa kissanvintissä. Hyvä ja edullinen asua tämä vanha röttelö.

Toisaalta tuntuu, että mitä sillä tilalla kun kaikki on kuitenkin samassa kasassa, yölläkin muksut tunkee meidän sänkyyn.

Mut mahkut omaan rauhaan täytyy minusta tarjota.

Kolmio 79m2 minä ja kaksi lasta (13 ja 15v). Lapsilla on nyt yhteinen huone, mutta muutetaan ens kuussa 74,5 neliöiseen kolmioon jossa lapset saa omat huoneet. Uudessa asunnossa on järkevämpi pohjaratkaisu, joten minä voin nukkua olohuoneessa.

Meillä oli tarkoitus vaihtaa isompaan asuntoon jossain vaiheessa, mutta minun työpaikan menetys muutti suunnitelmat. Asuntona meillä on kaksio, jossa on neliöitä vähän päälle 60 ja hyvä pohja. Lapset ovat samaa sukupuolta ja tulivat hyvin toimeen keskenään, joten yhteinen makuuhuone toimi hyvin. Aikuisilla on sänky olohuoneessa.

Lapset olivat teinejä, kun he saivat päättää, hankitaanko isompi asunto vai matkustellaan ja säästetään heille opiskelurahat. Jälkimmäinen vaihtoehto oli mieluisampi ja se oli näin jälkeenpäinkin ajatellen kaikista hyvä päätös.

Minä uskon, että meillä sopeutumista auttoi se, että sekä mies että minä olemme asuneet ahtaasti lapsena. Isoon tilaan tottuneena olisi varmasti ollut hankalaa.

Miten seksiasiat teillä jotka nukutte olkkarissa? meillä mies ei halua kun lapsi kotona ja tosi ohut seinä. Seksielämä kärsinyt kovasti.

Kannattaa ottaa huomioon myös, että kerrostaloasunnoissa yleensä lämmintä varastotilaa sekä ullakolla että kellarissa.

Vanhemmissa asunnoissa myös yleensä tavallista korkeammat huoneet, jolloin asunto näyttää jo valmiiksi isommalta kuin mitä se oikeasti on ja huonekorkeus mahdollistaa kiinteän asuinparven rakennuttamisen.

Tällä tavalla neliöitä voi "pelata" vaikkapa 10 lisää.

Kylpyhuone -saa oven lukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Miten seksiasiat teillä jotka nukutte olkkarissa? meillä mies ei halua kun lapsi kotona ja tosi ohut seinä. Seksielämä kärsinyt kovasti.

Me ei asuta edes omassa vaan vuokra rivarissa, 4h,k ja sauna, 88neliöö. Kolme lasta, kaksi kouluikäistä ja yksi alle kouluikäinen.

Tällä hetkellä just mahdutaan tähän, kouluikäiset tarvii omat huoneet ja kolmevuotias nukkuu vielä meidän huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Kylpyhuone -saa oven lukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Miten seksiasiat teillä jotka nukutte olkkarissa? meillä mies ei halua kun lapsi kotona ja tosi ohut seinä. Seksielämä kärsinyt kovasti.

Meillä sauna yhdistettynä suihkulla alakerrassa ja se ei oikein onnistu. wc tosi pieni sinne mahtuu vain yksi ihminen.

No, itse olin koko ikäni ennen aikuisuutta asunut ahtaissa vuokrakämpissä, ja oli uskomaton fiilis rakennuttaa 250 neliön talo ensimmäiseksi omistusasunnoksi nelihenkiselle perheellemme. Ei ole kaduttanut tippaakaan, ja on ihanaa, kun on avara, tilava koti. Itse en siis missään kopissa halua enää asua sekuntiakaan. Ja lapsena minua kyllä harmitti olla luokan ainut, joka jakoi makuuhuoneensa äitinsä kanssa. Varsinkin teini-ikäisenä se oli aivan kamalaa.

Ystävä asui kahden sisaruksensa ja vanhempiensa kanssa ihan aikuisuuteen asti 60 neliöisessä kaksiossa Helsingin keskustassa.

Kysyin joskus tilan riittävyydestä ja hän totesi rakastavansa kotiaan. Nukkumistilaa oli olohuoneessa, makuuhuoneessa ja keittiön yläpuolella olevalla parvella. Muistaakseni parvi oli hänen "oma soppensa."