Lue keskustelun säännöt.
Työttömille järjestettävä toiminta, onko aina näin turhaa?
29.03.2017 |
Olen tällä viikolla ollut työttömille järjestetyllä kurssilla, jossa pitää osallistua muutamiin teemaluentoihin. Ainoastaan yksi näistä teemoista oli mielestäni hyödyllinen, se oli työhaastatteluun valmistautuminen. Kaikki muut luennot olivat itsestäänselvyyksien luettelua ja kouluttajat puhuivat kuin lapsille. Millaisia muita kokemuksia teillä on työttömille järjestettävistä pakollisista tapahtumista?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Ei se sisältö ole kaikki kaikessa, tärkeetä on myös saada työttömät aktivoitua normaaliin päivärytmiin.
Ite oon vuorotöitä tehnyt koko urani. Mikä on normaalin päivärytmin funktio siinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saan kutsun mihinkään koulutukseen yms. toimintaan, haen välittömästi sairauslomaa. Onneksi 55 vuotiaalla eukolla on kremppoja mitä valitella. En enää tässä iässä suostu narriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se sisältö ole kaikki kaikessa, tärkeetä on myös saada työttömät aktivoitua normaaliin päivärytmiin.
Ite oon vuorotöitä tehnyt koko urani. Mikä on normaalin päivärytmin funktio siinä?
En mäkään tajuu.
On niin monenlaisia töitä joissa ollaan kaikkina vuorokaudenaikoina.
Ja monet ihmiset on tehokkaimmillaan illemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukaisin eka ja vika sivun, väliin jääneillä sivuilla varmaan paljolti toistoa? Se on hyvä, että tietää oman arvonsa ja vahvuutensa, mutta joissain kommenteissa aikamoista ylenkatsontaa muita työttömiä ja pilipalikurssin vetäjää kohtaan. Ehkä voisitte tarjoutua kurssin vetäjiksi itse? Olen varmastikin yksi näistä "luuserityöttömistä", koska en pidä itseäni ennakkoon ylivertaisena yhtään mihinkään hommaan. Jos niin kovasti korpeaa istua muutama päivä leikkimässä idioottia, niin ottakaa se karenssi ja heretkää ammattivalittamasta.
Et taida tietääkään, että näitä pilipalikursseja tupsahtaa kuin sieniä sateella. Niitä on päällekkäin, limittäin ja peräkkäin :) Ja joka makuun. Ja on mentävä kun kutsu kuuluu. Se on se vanha tuttu "KARENSSI", jos et ole kiinnostunut huovuttamaan possunkuvia tai kerimään lankaa. On ilmoitettava, mikä sun mieliruoka on ja perään tehtävä pari psykologista testiä...
kurssit jatkuu koko kesän, syksyn ja talven viimoihinkin löytyy paaaaljon kavereita ja mukavaa tekemistä. Ei siinä paljon töitä enää ehtisikään hakea....eli ei vapaa-ajan ongelmia. Meilläkin oli kerran vetäjänä "seikkailukouluttaja", joka tuli tunnin myöhässä paikalle uistimet kalastushaalarissa heiluen. Kertoi, että veneeseen tuli jotain ongelmaa! Mua ei ainakaan naurattanut. En ihan noin idioottia sentään halunnut leikkiä.
Kai te sitten lähditte työnhakuseikkailulle?
Kiitos kysymästä! Muut lähtivät hänen johdollaan kalliokiipeilemään, melomaan, keikkumaan yläilmoihin limsakoripinojen päälle ja huovuttamaan, minä lähdin kotiin. Ja sitä kautta etsimään töitä. Löysinkin netistä paikan, missä olin 8 vuotta. Ainoaakaan oikeaa ja kunnollista työpaikkaa en ole TE-keskuksen kautta saanut, vaan vain seikkailua, josta en niin tykännyt, kun se ei edes elätä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on ollut usein maininta siitä, miten kursseilla pitää tai on pakko kertoa henkilökohtaisia asioita (taustoistaan, työkokemuksesta) muiden tuntemattomien ihmisten keskellä. Itse sanon aina, kun vuoroni tulee: "en halua puhua omista asioistani kaikkien kuullen". Sanon sen aina napakasti, mutta asiallisesti. En agressiivisesti. Joka kerta on ohjaaja sanonut "ei tietenkään tarvitse kertoa, jos ei halua" ja on siirtynyt seuraavaan uhriin. Kyllä ihan itse saa valita mitä kertoo tai kertooko ylipäätään mitään.
Olen kerran näin todennut ja johan muuttui suhtautuminen suorastaan jäätäväksi. Melkein joka kysymys oli sitten "No, sopiiko sinulle sellainen, että"? "Voidaanko tehdä näin, vai onko sulla jotain sitä vastaan"? ja yksi meni jo ihon alle: "Otahan nyt reilusti vielä jälkiruokaa" (Olen ylipainoinen).
Ei kaikille sanota mitä vaan, ne on päälliköitä, jotka pääsee työtöntä perseelle potkimaan.
Viimeksi kielsin terveysasioideni tutkimisen, ja eräs käsittelijä siirsi minut suoraan toiselle. Olin kai häirikkö tjtn? Mulla oli tälle eka tyypille aika klo 10:00 ja näin kun lähti tällä kellonlyömällä ottamaan kaapista leipää ja keittelemään kahvia :O
Kysyin toiselta käsittelijältä, että missä on, ja mulle sanottiin, että työasioilla on (vaikka näki toisen olevan keittiössä!). Just just! Kohdellaan kuin koiraa! Kerroin, että mun aika on nyt ja sillä sipuli. Laittoi leipänsä kai taskuun ja saapui paikalle ruokailutilasta, kun tämä toinen kävi hakemassa.
Kyllä nämä asenteet kertoo ihan kaiken oleellisen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on ollut usein maininta siitä, miten kursseilla pitää tai on pakko kertoa henkilökohtaisia asioita (taustoistaan, työkokemuksesta) muiden tuntemattomien ihmisten keskellä. Itse sanon aina, kun vuoroni tulee: "en halua puhua omista asioistani kaikkien kuullen". Sanon sen aina napakasti, mutta asiallisesti. En agressiivisesti. Joka kerta on ohjaaja sanonut "ei tietenkään tarvitse kertoa, jos ei halua" ja on siirtynyt seuraavaan uhriin. Kyllä ihan itse saa valita mitä kertoo tai kertooko ylipäätään mitään.
Olen kerran näin todennut ja johan muuttui suhtautuminen suorastaan jäätäväksi. Melkein joka kysymys oli sitten "No, sopiiko sinulle sellainen, että"? "Voidaanko tehdä näin, vai onko sulla jotain sitä vastaan"? ja yksi meni jo ihon alle: "Otahan nyt reilusti vielä jälkiruokaa" (Olen ylipainoinen).
Ei kaikille sanota mitä vaan, ne on päälliköitä, jotka pääsee työtöntä perseelle potkimaan.
Viimeksi kielsin terveysasioideni tutkimisen, ja eräs käsittelijä siirsi minut suoraan toiselle. Olin kai häirikkö tjtn? Mulla oli tälle eka tyypille aika klo 10:00 ja näin kun lähti tällä kellonlyömällä ottamaan kaapista leipää ja keittelemään kahvia :O
Kysyin toiselta käsittelijältä, että missä on, ja mulle sanottiin, että työasioilla on (vaikka näki toisen olevan keittiössä!). Just just! Kohdellaan kuin koiraa! Kerroin, että mun aika on nyt ja sillä sipuli. Laittoi leipänsä kai taskuun ja saapui paikalle ruokailutilasta, kun tämä toinen kävi hakemassa.
Kyllä nämä asenteet kertoo ihan kaiken oleellisen!
Ikävää, että jouduit tällaisen henkilön vetämälle kurssille. Hänen käytöksestä jo huomaa, että ei ollut kovin ammattitaitoinen. Jos olisi ollut, ei olisi noin ottanut nokkiinsa toisten sanomisista ja alkanut passiivis-aggressiviseksi pomottelijaksi.
Minäkin olen ollut työkkärissä kuuntelemassa vittuilevaa monologia. Ei siinä oikein tiedä, mitä uskaltaa sanoa, että eivät siellä ruutujensa takaa rastittele vaikka mitä leimoja toisiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi 8 viikon päästä samassa yrityksessä on seurantatapaaminen niille, jotka eivät vielä ole työllistyneet. Hauskaa. T. Ap
Villi veikkaus: 8 viikon kuluttua kaikki samat työttömät ovat seurantatapaamisessa :) [/quoteä
Tämä on niin kamalaa.
Mitä siellä seurantatapaamisessa tehdään?
Yritetäänkö sielläkin syyllistää työtöntä tiukkaamalla että " kyllä sinun nyt pitää tietää, miksi työnantaja ei valinnut juuri sinua" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut työttömänä kuin yhden kesän kymmenisen vuotta sitten, kun ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkani esimies päätti katkaista sopimukseni kesäksi. Olen siis opettaja, ja tämä käytäntö on laittomuudestaan huolimatta yleinen alalla. Työkkäristä ei edes yritetty työntää minua minnekään kursseille, kun kerroin, että minulla on työ odottamassa elokuun alusta. Aloin nyt kuitenkin miettiä, että koskevatko nämä "näin valmistaudut työhaastatteluun" -kurssit kaikkia työttömiä alasta ja taustasta riippumatta? Työhöni äidinkielen ja viestinnän opettajana kuuluu myös työhakemusten kirjoittamisen ja työhaastatteluun valmistautumisen opettamista. Uskon kymmenen vuoden kokemuksen myötä hallitsevani nämä asiat paremmin kuin joku työkkärin palkkaama konsultti. Miten on, jos jäisin työttömäksi, pistettäisiinkö minut työpajaan harjoittelemaan cv:n laatimista ja itsensä esittelyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi 8 viikon päästä samassa yrityksessä on seurantatapaaminen niille, jotka eivät vielä ole työllistyneet. Hauskaa. T. Ap
Villi veikkaus: 8 viikon kuluttua kaikki samat työttömät ovat seurantatapaamisessa :) [/quoteä
Tämä on niin kamalaa.
Mitä siellä seurantatapaamisessa tehdään?
Yritetäänkö sielläkin syyllistää työtöntä tiukkaamalla että " kyllä sinun nyt pitää tietää, miksi työnantaja ei valinnut juuri sinua" ?
Ilmeisesti keskustellaan tilanteesta ja mietitään jatkotoimenpiteitä. En tarkemmin tiedä, kun en ole vielä ollut. Toivottavasti saan töitä sitä ennen, niin ei tarvitse mennäkään. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut työttömänä kuin yhden kesän kymmenisen vuotta sitten, kun ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkani esimies päätti katkaista sopimukseni kesäksi. Olen siis opettaja, ja tämä käytäntö on laittomuudestaan huolimatta yleinen alalla. Työkkäristä ei edes yritetty työntää minua minnekään kursseille, kun kerroin, että minulla on työ odottamassa elokuun alusta. Aloin nyt kuitenkin miettiä, että koskevatko nämä "näin valmistaudut työhaastatteluun" -kurssit kaikkia työttömiä alasta ja taustasta riippumatta? Työhöni äidinkielen ja viestinnän opettajana kuuluu myös työhakemusten kirjoittamisen ja työhaastatteluun valmistautumisen opettamista. Uskon kymmenen vuoden kokemuksen myötä hallitsevani nämä asiat paremmin kuin joku työkkärin palkkaama konsultti. Miten on, jos jäisin työttömäksi, pistettäisiinkö minut työpajaan harjoittelemaan cv:n laatimista ja itsensä esittelyä?
Uskon, että pistettäisiin, oli siellä tosiaan todella kokeneitakin henkilöitä. Yli 30-v tosiaan ei kyllä sitten tarvinnut osallistua kuin yhdelle luennolle. Nuorempien piti valita kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on ollut usein maininta siitä, miten kursseilla pitää tai on pakko kertoa henkilökohtaisia asioita (taustoistaan, työkokemuksesta) muiden tuntemattomien ihmisten keskellä. Itse sanon aina, kun vuoroni tulee: "en halua puhua omista asioistani kaikkien kuullen". Sanon sen aina napakasti, mutta asiallisesti. En agressiivisesti. Joka kerta on ohjaaja sanonut "ei tietenkään tarvitse kertoa, jos ei halua" ja on siirtynyt seuraavaan uhriin. Kyllä ihan itse saa valita mitä kertoo tai kertooko ylipäätään mitään.
Olen kerran näin todennut ja johan muuttui suhtautuminen suorastaan jäätäväksi. Melkein joka kysymys oli sitten "No, sopiiko sinulle sellainen, että"? "Voidaanko tehdä näin, vai onko sulla jotain sitä vastaan"? ja yksi meni jo ihon alle: "Otahan nyt reilusti vielä jälkiruokaa" (Olen ylipainoinen).
Ei kaikille sanota mitä vaan, ne on päälliköitä, jotka pääsee työtöntä perseelle potkimaan.
Viimeksi kielsin terveysasioideni tutkimisen, ja eräs käsittelijä siirsi minut suoraan toiselle. Olin kai häirikkö tjtn? Mulla oli tälle eka tyypille aika klo 10:00 ja näin kun lähti tällä kellonlyömällä ottamaan kaapista leipää ja keittelemään kahvia :O
Kysyin toiselta käsittelijältä, että missä on, ja mulle sanottiin, että työasioilla on (vaikka näki toisen olevan keittiössä!). Just just! Kohdellaan kuin koiraa! Kerroin, että mun aika on nyt ja sillä sipuli. Laittoi leipänsä kai taskuun ja saapui paikalle ruokailutilasta, kun tämä toinen kävi hakemassa.
Kyllä nämä asenteet kertoo ihan kaiken oleellisen!
Voisihan tässä ottaa vaihtoehtoisen lähestymistavan ja päättää kertoa itsestään aivan kaiken: "Siis kaikkihan lähtee jo siitä kun vuonna -38 tuleva vaarini huomasi nurkasta vienon ja ujon tulevan mummini...no vaarihan oli aikamoinen pelimies ja siitä sitten sikisi toista tusinaa täti- ja setäpuolta ympäri Suomen niemeä...älä nyt keskeytä...(ja puoli tuntia myöhemmin)...ja sitten me käytiin 16-vuotiaina kesätyöpaikassa otettiin kavereiden kanssa kopiokoneella pimpeistä kuvia ja herpeshän siitä kopiokoneen lasilta tarttui ja..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan käsitä. Miksei sillä samalla rahalla mitä nämä konsulttien humpuukikurssit maksavat osteta vaikka avoimen yliopiston kursseja?? Tai anneta opiskella vapaammin tutkintoon johtavaan koulutukseen? Nythän te-toimisto arvioi työllistävätkö ne.
Pahinta on ollut varmaan se, että jopa kaikki mua lukuunottamatta on ollut noissa pakkokurseissa tosissaan. Muistiinpanot ja omat kannettavat jopa mukana. Sitten heitelty lankakerää, ja ytitetty keksiä ventovierasista jotain positiivista sanottavaa. Todella noloa, jos tajuaa hävetä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vaan käsitä. Miksei sillä samalla rahalla mitä nämä konsulttien humpuukikurssit maksavat osteta vaikka avoimen yliopiston kursseja?? Tai anneta opiskella vapaammin tutkintoon johtavaan koulutukseen? Nythän te-toimisto arvioi työllistävätkö ne.
Myös kansanopiston kurssit olisivat hyvä vaihtoehto edellisten lisäksi. Työkkäri voisi kustantaa niitä halukkaille. Mutta siinä se ongelma onkin: halukkaat. Työttömiä pitää rangaista heidän työttömyydestään, pakottamalla heitä karenssin uhalla ties mihin nöyryyttäviin aktivointitoimiin, joista ei ole työllistymisen kannalta mitään hyötyä. Ei se tietenkään sopisi, että työtön menisi motivoituneena, omasta halustaan ja mielellään kursseille tai opintoihin, joista olisi kiinnostunut ja joista arvioisi itselleen olevan hyötyä. Eihän työtön voi mitenkään itse tietää, mikä hänelle on hyödyksi. Sen tietää ja määrää vain TE-toimiston virkailija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan käsitä. Miksei sillä samalla rahalla mitä nämä konsulttien humpuukikurssit maksavat osteta vaikka avoimen yliopiston kursseja?? Tai anneta opiskella vapaammin tutkintoon johtavaan koulutukseen? Nythän te-toimisto arvioi työllistävätkö ne.
Myös kansanopiston kurssit olisivat hyvä vaihtoehto edellisten lisäksi. Työkkäri voisi kustantaa niitä halukkaille. Mutta siinä se ongelma onkin: halukkaat. Työttömiä pitää rangaista heidän työttömyydestään, pakottamalla heitä karenssin uhalla ties mihin nöyryyttäviin aktivointitoimiin, joista ei ole työllistymisen kannalta mitään hyötyä. Ei se tietenkään sopisi, että työtön menisi motivoituneena, omasta halustaan ja mielellään kursseille tai opintoihin, joista olisi kiinnostunut ja joista arvioisi itselleen olevan hyötyä. Eihän työtön voi mitenkään itse tietää, mikä hänelle on hyödyksi. Sen tietää ja määrää vain TE-toimiston virkailija.
Mä kävin työttömille järjestettävillä kursseilla, jotka olivat vapaaehtoisia ja tosi hyviä eikä edes työkkäri ohjannut sinne, mutta joita sai käydä luvallisesti. Ekana siellä kerrottiin, että he eivät ilmoita työkkärille siellä ketkä kursseilla käyvät. Se oli kuulemma ihmisten yleinen huoli. Eli ihmiset tulivat tosi motivoituneesti kursseilla ja ne olivat aina täynnä, kun kukaan ei pakottanut, vahtinut tai edes palkinnut ja saivat vain kehittää itseään rauhassa kenenkään kyttäämättä.
Koutsi kirjoitti:
Olen ollut kouluttajana / valmentajana työuraa ohjaavissa koulutuksissa. Ainakin ex-työnantajani järjestämissä valmennuksissa asiakaspalaute oli poikkeuksetta lähelle 5 / 5 (keskiarvoisesti noin 4,7) . Palaute otettiin täysin anonyyminä, eikä kellään ollut syytä antaa parempaa palautetta kuin ajatteli oikeasti.
Nämä koulutukset koettiin erittäin hyödyllisiksi - myös korkeasti koulutettujen asiakkaiden mielestä. Työllistymistulokset olivat myös erittäin hyviä. Olin mukana rakentamassa monia menestyksellisiä työuria.
Sain työstäni myös osaamiseni ja koulutukseni mukaista palkkaa (30 euroa tunnissa).
Toki tiedossa oli ja on, että alalla on monenlaista tarjoajaa.
Aaahahahaa...Ja sitten mä heräsin?
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut työttömänä kuin yhden kesän kymmenisen vuotta sitten, kun ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkani esimies päätti katkaista sopimukseni kesäksi. Olen siis opettaja, ja tämä käytäntö on laittomuudestaan huolimatta yleinen alalla. Työkkäristä ei edes yritetty työntää minua minnekään kursseille, kun kerroin, että minulla on työ odottamassa elokuun alusta. Aloin nyt kuitenkin miettiä, että koskevatko nämä "näin valmistaudut työhaastatteluun" -kurssit kaikkia työttömiä alasta ja taustasta riippumatta? Työhöni äidinkielen ja viestinnän opettajana kuuluu myös työhakemusten kirjoittamisen ja työhaastatteluun valmistautumisen opettamista. Uskon kymmenen vuoden kokemuksen myötä hallitsevani nämä asiat paremmin kuin joku työkkärin palkkaama konsultti. Miten on, jos jäisin työttömäksi, pistettäisiinkö minut työpajaan harjoittelemaan cv:n laatimista ja itsensä esittelyä?
Onneksi kaikki te-toimiston väki ei kuitenkaan ole ihan ääliöitä, joten et välttämättä joutuisi. Esim itselläni on yliopistokoulutus, mutta koska tarvitsin kuntoutusta ennen töihinpaluuta minut laitettiin tälle "toivottomat tapaukset"-palvelulinjalle. Virkailija kun kerran esitteli näitä kaikkia aktivointi-kursseja, niin kerroin ihan ystävällisesti, mutta päättäväisesti millaista apua tarvitsen ja millaista en. Hän ymmärsi yskän ja kertoi että toisella palvululinjalla on myös jotain akateemisille suunnattuja palveluita ja voin kysyä sieltä jos tarvetta. Sen jälkeen ei ole tarvinnut näistä puhua.
Ei se kai silti tarkoita sitä, että pitäisi odotella hakujen välissä. Lähinnä ymmärtäisin, että pitäisi rauhassa ja yksi kerrallaan tehdä hakemukset niin, että hakemus on suunnattu kullekin työnantajalle, eikä kaikille lähetetä samaa hakemusta. Tehdään siis personoitu hakemus kullekin työnantajalle, niin että tulee vaikutelma siitä, että olet kiinnostunut juuri siitä työpaikasta. Kunkin vastauksen odottelussa ei mielestäni ole mitään järkeä, uutta hakemusta vain kehiin niin usein kuin pystyy.