Vapaaehtoisesti lapseton mies miettii: mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin siedän lapsia mutta sitä mahdottomammaksi ajatus isyydestä myös käy

Mä ihmettelen sitä miten moni aikuinen jotenkin ajattelee sen lapsirakkauden/lapsista pitämisen/lasten kanssa hyvin toimeentulemisen olevan joku ihmisen geeneissä oleva asia, joka yksilöllä joko on tai on olematta ja siihen ei voi vaikuttaa.

Henkilö, jolla on lapsuudenperheessä ollut koiria ja omaa paljon kokemuksia koirien kanssa toimimisesta, on todennäköisesti myös aikuisena koirista pitävä yksilö ja suurella todennäköisyydellä hankkii sellaisen myös itselleen.

Henkilö, joka lapsena ja nuorena on ollut paljon tekemisissä eri-ikäisten lasten kanssa, erityisesti vauvaikäisten ja itseään nuorempien, kokee myös aikuisena lasten kanssa toimimisen luonnolliseksi ja sujuvaksi. 

Sama pätee polkupyöräilyyn, uimiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen ja vaikka mihin. Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa. 

Liian moni aikuinen oleilee vaan siinä omassa turvallisessa elinkuplassaan ja menettää useita hienoja kokemuksia, koska ei vaan uskalla yrittää ja oppia uutta. Mun mielestä yksi suurimmista negapuolista "aikuisuudessa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon sinulle ja valinnallesi! Se on aivan yhtä arvokas kuin minunkin. Olen nainen ja eillä miehellä oli vauvakuume ja tarve tulla isäksi jo vuosia ennen minua. Mutta nyt meillä on sellainen perhe mitä molemmat haluttiin. a ollaan onnellisia.

Itse asiassa valintani olla hankkimatta lapsia on paljon arvokkaampi kuin sinun valintasi hankkia niitä. -ap

Voi pientä. Sili sili tapu tapu pai pai.

Tyypillinen lisääntyjän reaktio, valitettavasti. -ap

Tämä kertoo, että olet tehnyt lapsettomuudesta itseäsi määrittävän asian ja käytät sitä turvamuurina ja kilpenä pahaa maailmaa vastaan, ettei tarvitse sanoa ääneen itselleen sitä mitä oikeasti tuntee. 

Tiiän että se on paljon hankalampaa, mutta usko pois, ihminen voi parhaimmin kun hän voi olla rehellinen itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon sinulle ja valinnallesi! Se on aivan yhtä arvokas kuin minunkin. Olen nainen ja eillä miehellä oli vauvakuume ja tarve tulla isäksi jo vuosia ennen minua. Mutta nyt meillä on sellainen perhe mitä molemmat haluttiin. a ollaan onnellisia.

Itse asiassa valintani olla hankkimatta lapsia on paljon arvokkaampi kuin sinun valintasi hankkia niitä. -ap

Voi pientä. Sili sili tapu tapu pai pai.

Tyypillinen lisääntyjän reaktio, valitettavasti. -ap

Vapaaehtoisesti Lisääntyvä eli Veli.

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Vierailija kirjoitti:

Onhan se totta, että mitä vakiintuneempi on omassa elämässään, mitä enemmän menetettävää on, sitä vaikeampi on heittäytyä vanhemmuuteen ja sitä raskaampaa se tapaa olla, jos siihen kuitenkin ryhtyy.

Olipa hyvin sanottu, musta tuntuu just tuolta. Musta tuntuu, että elämässä on liian paljon kaikkea kivaa tekemistä, mun elämä on niin mun omaa ja mä nautin siitä just tällaisena. Koen oikeasti että lapsi ei vaan sopisi tähän kuvioon. En tunne minkäänlaista tarvetta hankkia lasta. Tätä on vaikea selittää, tosin ei se tämän monimutkaisempaa ole :) Olen tyytyväinen näin. Mun elämästä ei puutu mitään sellaista, mitä lapsi voisi minulle tuoda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon sinulle ja valinnallesi! Se on aivan yhtä arvokas kuin minunkin. Olen nainen ja eillä miehellä oli vauvakuume ja tarve tulla isäksi jo vuosia ennen minua. Mutta nyt meillä on sellainen perhe mitä molemmat haluttiin. a ollaan onnellisia.

Itse asiassa valintani olla hankkimatta lapsia on paljon arvokkaampi kuin sinun valintasi hankkia niitä. -ap

Voi pientä. Sili sili tapu tapu pai pai.

Tyypillinen lisääntyjän reaktio, valitettavasti. -ap

Tämä kertoo, että olet tehnyt lapsettomuudesta itseäsi määrittävän asian ja käytät sitä turvamuurina ja kilpenä pahaa maailmaa vastaan, ettei tarvitse sanoa ääneen itselleen sitä mitä oikeasti tuntee. 

Tiiän että se on paljon hankalampaa, mutta usko pois, ihminen voi parhaimmin kun hän voi olla rehellinen itselleen.

Mikä turvamuuri tässä on kyseessä? Tai siis että kuinka pitäisi olla rehellinen itselleen? Kiinnostaa oikeasti, kerro :)

Ap hakemalla hakee riitaa, joten turha lähteä mukaan. Ap:n valinta olla tekemättä lapsia on hyvä. Jonkun muun päätös tehdä lapsia on ihan yhtä hyvä.

En jaksa tätä jatkuvaa väittelyä velojen ja lapsellisten välillä. Molemmat on yhtä pahoja näkemään toisten elämässä vain ne huonot puolet. Jos asiaa tarkastelee toisella tapaa, niin se on elämänasenne, joka määrittelee, miten onnellinen ihminen on eikä lapset tai lapsettomuus. Elämä on yhtä hyvää molemmilla tavoilla JOS vain itse omalla asenteella siitä sellaisen tekee.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon sinulle ja valinnallesi! Se on aivan yhtä arvokas kuin minunkin. Olen nainen ja eillä miehellä oli vauvakuume ja tarve tulla isäksi jo vuosia ennen minua. Mutta nyt meillä on sellainen perhe mitä molemmat haluttiin. a ollaan onnellisia.

Itse asiassa valintani olla hankkimatta lapsia on paljon arvokkaampi kuin sinun valintasi hankkia niitä. -ap

Voi pientä. Sili sili tapu tapu pai pai.

Tyypillinen lisääntyjän reaktio, valitettavasti. -ap

Tämä kertoo, että olet tehnyt lapsettomuudesta itseäsi määrittävän asian ja käytät sitä turvamuurina ja kilpenä pahaa maailmaa vastaan, ettei tarvitse sanoa ääneen itselleen sitä mitä oikeasti tuntee. 

Tiiän että se on paljon hankalampaa, mutta usko pois, ihminen voi parhaimmin kun hän voi olla rehellinen itselleen.

Heh. Koeta löytää toinen ketju, jossa trollailla. -ap

Vierailija kirjoitti:

Jonkun muun päätös tehdä lapsia on ihan yhtä hyvä.

Paitsi eettisesti, ekologisesti jne. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

Mutta siinä olet oikeassa, että ihminen ei voi tietää tietää pitääkö jostain asiasta, jos ei kokeile sitä. Sinäkin puhut että nykyään siedät lapsia, eli et pidä lapsista. Toivoisin että kertoisit rehellisesti, paljonko olet lasten kanssa ollut tekemisissä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

Mutta siinä olet oikeassa, että ihminen ei voi tietää tietää pitääkö jostain asiasta, jos ei kokeile sitä. Sinäkin puhut että nykyään siedät lapsia, eli et pidä lapsista. Toivoisin että kertoisit rehellisesti, paljonko olet lasten kanssa ollut tekemisissä? 

Huomaat kuinka naurettava väitteesi on kun mietit, kuinka voit tietää että et pitäisi lastesi tappamisesta, vaikka et ole sitä kokeillut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkun muun päätös tehdä lapsia on ihan yhtä hyvä.

Paitsi eettisesti, ekologisesti jne. -ap

Ryhdytään kaikki eettisiksi ja ekologisiksi, lopetetaan lisääntyminen kokonaan!

Ap:han ei kaipaa 20-30 vuoden kuluttua minkäänlaisia palveluja, missä ihmisiä tarvitaan tekemään töitä. Nuorta p*ua ap varmaan kaipaa, mutta voi voi.

Onhan ne robotit tietty, mutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

 

Siinä tapauksessa pyydän sinua ilmaisemaan kantasi selvemmin. Mikä sinun mielestäsi on sopiva määrä kokeilua, jotta voi sanoa, ettei erityisemmin välitä persepanoista tai alle kouluikäisten lasten seurasta? -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni mies lapsia kuitenkin haluaa, ei sun geenejä kaipaamaan jäädä.

Kuinkahan iso osa näistä haluaa lapsia, koska vaimokin haluaa?

Tämä on hyvä pointti. Kuinka moni mies ihan oikeasti haluaa ITSE lapsia? Ja kuinka moni tekee niitä vain koska on tapana ja muija vinkuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

Mutta siinä olet oikeassa, että ihminen ei voi tietää tietää pitääkö jostain asiasta, jos ei kokeile sitä. Sinäkin puhut että nykyään siedät lapsia, eli et pidä lapsista. Toivoisin että kertoisit rehellisesti, paljonko olet lasten kanssa ollut tekemisissä? 

Huomaat kuinka naurettava väitteesi on kun mietit, kuinka voit tietää että et pitäisi lastesi tappamisesta, vaikka et ole sitä kokeillut...

:D

Tämähän on vakioväite, että ei voi tietää miten antoisaa ja parempaa elämä olisi, jos sulla olisi lapsia. En vaan oo koskaan ymmärtänyt tätä väitettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkun muun päätös tehdä lapsia on ihan yhtä hyvä.

Paitsi eettisesti, ekologisesti jne. -ap

Niin, tällä toki voidaan perustella monia valintoja arvottomimmaksi kuin omat valinnat. Argumenttisi olisi ehkä paremmin hyväksyttävissä, jos se olisi ollut sinun tärkein syy jäädä velaksi sen tilalta, ettet siedä lapsia. Nyt lähinnä heität tuon muiden kasvoilla ylentääksesi itseäsi ja tehdäksesi valinnastasi arvokkaamman kuin muiden valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

Mutta siinä olet oikeassa, että ihminen ei voi tietää tietää pitääkö jostain asiasta, jos ei kokeile sitä. Sinäkin puhut että nykyään siedät lapsia, eli et pidä lapsista. Toivoisin että kertoisit rehellisesti, paljonko olet lasten kanssa ollut tekemisissä? 

Huomaat kuinka naurettava väitteesi on kun mietit, kuinka voit tietää että et pitäisi lastesi tappamisesta, vaikka et ole sitä kokeillut...

:D

Tämähän on vakioväite, että ei voi tietää miten antoisaa ja parempaa elämä olisi, jos sulla olisi lapsia. En vaan oo koskaan ymmärtänyt tätä väitettä.

Tuo väite kertoo vain siitä, että sen esittäjän mielestä ihminen ei voi ollenkaan tietää, minkälainen persoona hän on ja mitä hän haluaa ja tarvitsee elämältä. Joillekin lapset ja vanhemmuus eivät sovi, ja sen todellakin voi tietää itse ennakolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

 

Siinä tapauksessa pyydän sinua ilmaisemaan kantasi selvemmin. Mikä sinun mielestäsi on sopiva määrä kokeilua, jotta voi sanoa, ettei erityisemmin välitä persepanoista tai alle kouluikäisten lasten seurasta? -ap

Voisitko ystävällisesti vastata aiempaan kysymykseen kokemuksestasi lasten kanssa ja paljonko olet viettänyt aikaa lasten kanssa? En haluaisi keskustella tuollaisella tasolla että vedetään persepanoja ja lapsentappamisia mukaan, eiköhän me aikuiset pystytä hieman parempaankin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tarkoittaako se, että aikuinen joka ei lapsena oppinut uimaan, ei voisi ikinä oppia uimaan ja kokea sitä mieluisaksi harrastukseksi itselleen? Ei tarkoita, paitsi jos itselleen sen vääntää päässään niin että uiminen on pelottavaa ja epämukavaa.

Ymmärsinkö siis oikein, että sinun mielestäsi ihmisen ei voi olla mahdollista pitää uimista (tai mitä tahansa muuta asiaa) oikeasti epämiellyttävänä, vaan se on aina vain jokin harhaluulo? Että kaikki kyllä pitäisivät uimisesta, laskuvarjohypyistä, anaaliseksistä tai lapsista, jos vain antaisivat niille mahdollisuuden? Jos todella uskot näin, miksi? -ap

Ymmärsit väärin.

Mutta siinä olet oikeassa, että ihminen ei voi tietää tietää pitääkö jostain asiasta, jos ei kokeile sitä. Sinäkin puhut että nykyään siedät lapsia, eli et pidä lapsista. Toivoisin että kertoisit rehellisesti, paljonko olet lasten kanssa ollut tekemisissä? 

Huomaat kuinka naurettava väitteesi on kun mietit, kuinka voit tietää että et pitäisi lastesi tappamisesta, vaikka et ole sitä kokeillut...

:D

Tämähän on vakioväite, että ei voi tietää miten antoisaa ja parempaa elämä olisi, jos sulla olisi lapsia. En vaan oo koskaan ymmärtänyt tätä väitettä.

Kukaan ei väittänyt tuollaista. Sinua lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Henkilö, jolla on lapsuudenperheessä ollut koiria ja omaa paljon kokemuksia koirien kanssa toimimisesta, on todennäköisesti myös aikuisena koirista pitävä yksilö ja suurella todennäköisyydellä hankkii sellaisen myös itselleen.

Ei mitenkään välttämättä. Mieheni ei ollut koskaan koirien kanssa tekemisissä ennen kuin tapasi minut ja on nyt muuttunut koiraihmiseksi ihan täysin. Minun lapsuudessani taas oli koiria, minulla on koira ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän pidän muista koirista. Siis tietysti on koirayksilöitä jotka ovat huippuja, mutta geneerinen käsite "koirat" ei nyt vaan ole minulle se juttu. Johtuu siitä, että olen nähnyt liikaa huonosti koulutettuja ja raivohulluja fifipuudeleita.

Sama juttu lasten kanssa. Mitä enemmän olen niitä nähnyt, sitä vähemmän niistä pidän. Koska, kuten fifipuudelit, ne ovat aivan liian usein luonnevikaisia ja huonosti koulutettuja.