Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Millaiselta tuntuu asua Helsingissä?

Vierailija
27.03.2017 |

Asun pienellä paikkakunnalla ja elämä pyörii pienen triangelin sisällä: koti, ruokakauppa, työpaikka. Vapaa-aikana kävelen luonnossa tai käyn keskustan kirjastossa. Kaipaan enemmän aktiviteetteja ja etenkin kulttuuria elämääni. Täällä ei ole yhtäkään kunnon ravintolaa edes.

Haaveilen Helsingissä asumisesta. Museot. Teatteri. Ooppera. Konsertit. Merenranta. Puistot. Monipuolinen ravintolatarjonta. Kantakaupungin kauniit vanhat kerrostalot. *huokaus.*

Millaista on todellinen arki Helsingissä? Luen kaikenlaisia kokemuksia mielenkiinnolla. :)

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kun isosiskon ja sen poikaystävän kotikulmilla asuu aika paljon virolaisia. Kivaa kun osaan viron kieltä niin voin ymmärtää niiden puhetta jotenkin.:)

T: 22-vuotias nuori mies/poika

Missä päin Helsinkiä?

Vierailija
22/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan jees. En usko että pystyisin asumaan missään muualla Suomessa kuin Helsingissä. Jos olisi pakko lähteä pois pääkaupunkiseudulta niin vaihtoehto olisi Turku ja sen jälkeen Tampere.

Olen ollut hieman erilainen lapsesta lähtien. Nykyisin olen suht normaali. Täällä ei kukaan tuijottanut, siksi joskus tänne muutin.

Jos olisin rikas, asuisin jossain Munkkiniemessä meren äärellä. Nyt asun Etelä-Haagassa mikä on aika rauhallinen paikka. 20 min bussimatka niin pääsee mereen uimaan. Keskuspuisto on lähellä, sinne voi mennä juoksemaan. Keskuspuisto on hieno varsinkin syksyllä.

Asuminen on kallista, joka euron saa laskea. Liikkuminen on edullista Helsingin sisällä. Vitosella pääsee Tallinnaan, Turkuun ja Tampereelle. Lentokentälle kestää puoli tuntia. Julkisissa yöllä matkustaminen on seikkailu.

Ihmiset on ihan jees.

Meno on koventunut. Tai minä olen vanhentunut. Ennen kävelin Kalliosta Meilahteen öisin, eikä mitään tapahtunut. Nykyisin varon vähän enemmän.  Sekakäyttäjiä ja nistejä on enemmän.

Ruokapaikkoja on paljon. Kesäisin on ilmaisia (konsertteja, kirppareita jne) ja maksullisia tapahtumia runsaasti.

Itsellä on hyvä tuuri, kun työpaikka on lähellä. Olen myös sairastellut paljon ja Meilahteen on matkaa vartti. Terveyskeskusmaksuja ei ole. Hammaslääkärille saa jonottaa kauan. Kaupoissa on kunnon jonot klo 15-19. Sitten rauhoittuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asumme Etu-Töölössä vuokralla. Haikeaa ajatella, että omistusasunto veisi meidät täältä pois. No, joku päivä tuokin aika vielä koittaa.

Toistaiseksi vuokra ei kirpaise (1300 €), sillä asunnon myyntiarvo on yli 400 000 €.

Töölö on aivan ihana lapsiperheelle: puistoja (kesäisin puistoruokailu!), kerho, muskari, alakoulu, neuvola, terveyasema, kirjasto, useampi museo, kahvila, lounaspaikka yms.

Viihdyn niin hyvin Töölössä, että helposti voi mennä koko viikko ilman keskustassa pyörähtämistä, vaikka se ihan vieressä onkin.

Ja sitten pari miinusta:

Parkkitilanne saa välillä repimään hiuksia päästä. Talvisin tilanne on lähes surkuhupaisa ja vakio on tien varteen jäätyneet kotterot, jotka kirjaimellisesti täytyy kaivaa lumikasojen alta pois. Elämästä saa välittömästi stressittömämpää, kun luopuu autoilusta ja käyttää julkisia -tosin aina välillä kaikki vaunupaikat on täynnä ratikassa/bussissa ja ei auta muu kuin odottaa seuraavaa vuoroa.

Kamppia kohden mentäessä ilma on välillä sakeana tupakansavusta. Inhoan sitä. Tähän päälle Runebergin kadun vilkas liikenne ja pakokaasut, köh köh.

Onneksi ilmanlaatua kompensoi upeat puistoalueet. Rakastan kävelyä Taka-Töölössä, kirjaston kulmilta kohti merenrantaa.

Häh, ei kai sentään sakeana tupakansavusta?? En ole koskaan haistanut sellaista ja asuin Töölössä sentään 8 vuotta.

Vierailija
24/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asumme Etu-Töölössä vuokralla. Haikeaa ajatella, että omistusasunto veisi meidät täältä pois. No, joku päivä tuokin aika vielä koittaa.

Toistaiseksi vuokra ei kirpaise (1300 €), sillä asunnon myyntiarvo on yli 400 000 €.

Töölö on aivan ihana lapsiperheelle: puistoja (kesäisin puistoruokailu!), kerho, muskari, alakoulu, neuvola, terveyasema, kirjasto, useampi museo, kahvila, lounaspaikka yms.

Viihdyn niin hyvin Töölössä, että helposti voi mennä koko viikko ilman keskustassa pyörähtämistä, vaikka se ihan vieressä onkin.

Ja sitten pari miinusta:

Parkkitilanne saa välillä repimään hiuksia päästä. Talvisin tilanne on lähes surkuhupaisa ja vakio on tien varteen jäätyneet kotterot, jotka kirjaimellisesti täytyy kaivaa lumikasojen alta pois. Elämästä saa välittömästi stressittömämpää, kun luopuu autoilusta ja käyttää julkisia -tosin aina välillä kaikki vaunupaikat on täynnä ratikassa/bussissa ja ei auta muu kuin odottaa seuraavaa vuoroa.

Kamppia kohden mentäessä ilma on välillä sakeana tupakansavusta. Inhoan sitä. Tähän päälle Runebergin kadun vilkas liikenne ja pakokaasut, köh köh.

Onneksi ilmanlaatua kompensoi upeat puistoalueet. Rakastan kävelyä Taka-Töölössä, kirjaston kulmilta kohti merenrantaa.

Jos asut vuokralla niin miten asunnon myyntiarvo siihen liittyy?

Vierailija
25/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakastan toki edelleen kotikaupunkiani, mutta nykyään tuntuu, ettei minulla ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Ympäristö on muuttunut paikoin epämiellyttäväksi. Täällä ajetaan tietynlaista utopia-ajattelua, joka ei käytännössä toimi. Näillä mennään, en ole kuitenkaan pois muuttamassa.

Vierailija
26/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitin sitä, että yli 400 000 euron asunnosta 1300 euron vuokra ei tunnu kalliilta. Asunto on remontoitu, avara ja vanhat yksityiskohdat kauniisti säilytetty. Sijainti todella mieleinen.

Koen, että meillä on hyvä diili.

Jos asunnon markkina-arvo olisi vaikkapa 150 000 €, kokisin 1300 € vuokran turhan korkeana.

Ymmärsitkö paremmin? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumme Etu-Töölössä vuokralla. Haikeaa ajatella, että omistusasunto veisi meidät täältä pois. No, joku päivä tuokin aika vielä koittaa.

Toistaiseksi vuokra ei kirpaise (1300 €), sillä asunnon myyntiarvo on yli 400 000 €.

Töölö on aivan ihana lapsiperheelle: puistoja (kesäisin puistoruokailu!), kerho, muskari, alakoulu, neuvola, terveyasema, kirjasto, useampi museo, kahvila, lounaspaikka yms.

Viihdyn niin hyvin Töölössä, että helposti voi mennä koko viikko ilman keskustassa pyörähtämistä, vaikka se ihan vieressä onkin.

Ja sitten pari miinusta:

Parkkitilanne saa välillä repimään hiuksia päästä. Talvisin tilanne on lähes surkuhupaisa ja vakio on tien varteen jäätyneet kotterot, jotka kirjaimellisesti täytyy kaivaa lumikasojen alta pois. Elämästä saa välittömästi stressittömämpää, kun luopuu autoilusta ja käyttää julkisia -tosin aina välillä kaikki vaunupaikat on täynnä ratikassa/bussissa ja ei auta muu kuin odottaa seuraavaa vuoroa.

Kamppia kohden mentäessä ilma on välillä sakeana tupakansavusta. Inhoan sitä. Tähän päälle Runebergin kadun vilkas liikenne ja pakokaasut, köh köh.

Onneksi ilmanlaatua kompensoi upeat puistoalueet. Rakastan kävelyä Taka-Töölössä, kirjaston kulmilta kohti merenrantaa.

Jos asut vuokralla niin miten asunnon myyntiarvo siihen liittyy?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Normaalilta kun on aina asunut. En kyllä pysty kuvittelemaan, millaista olisi asua pienellä paikkakunnalla.

Ihmiset ovat erilaisia. Itse olen asunut monella eri paikkakunnalla Suomessa ja lisäksi ulkomailla monessa eri maassa, paikkakunnat ovat vaihdelleet monen miljoonan suurkaupungeista muutaman tuhannen ihmisen pikkukaupunkeihin. Kaikissa on oma viehätyksensä. Enkä voisi kuvitellakaan, että olisin asunut yhdessä paikassa koko ikääni. Eikö koskaan ole veri vetänyt näkemään vähän maailmaa eri perspektiivistä?

Vierailija
28/29 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuin omasta suustani!

Olen asunut 2 000 asukkaan kylässä ja 15 miljoonan asukkaan metropolissa.

Ensin mainittu ei tuntunut liian pieneltä ja jälkimmäinen ei liian isolta.

Kaikki riippuu olosuhteista, fokuksesta ja motiivista.

Silti, yksi asuinpaikka on erityisen lähellä sydäntä ja jollakin tapaa "ylitse muiden" -ja se on Helsinki. Niin tuttu, niin rakas ja aina jotakin kivaa meneillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalilta kun on aina asunut. En kyllä pysty kuvittelemaan, millaista olisi asua pienellä paikkakunnalla.

Ihmiset ovat erilaisia. Itse olen asunut monella eri paikkakunnalla Suomessa ja lisäksi ulkomailla monessa eri maassa, paikkakunnat ovat vaihdelleet monen miljoonan suurkaupungeista muutaman tuhannen ihmisen pikkukaupunkeihin. Kaikissa on oma viehätyksensä. Enkä voisi kuvitellakaan, että olisin asunut yhdessä paikassa koko ikääni. Eikö koskaan ole veri vetänyt näkemään vähän maailmaa eri perspektiivistä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
28.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helsingissä tuulee aina. Meren tuoma kostea kylmyys saa luutkin tärisemään. Pahimpina talvina lunta ei paljoa näy, vain pimeää ja harmaata.

Hyvälumisina talvina lunta on paksuina kasoina ja menemme pulkkailemaan. Taapero haluaisi leikkiä likaisissakin lumikasoissa Runebergin kadun varrella, saan koko ajan olla kantamassa pois.

Vanhojen ja korkeiden kerrostalojen katoilta irvistelee lumimassa ja valtavat jääpuikot. Valveutuneet taloyhtiöt varoittavat jalankulkijoita tästä ja kaduilla on varoitusmerkkejä. Pahimmissa kohdissa menen autotien puolelle rattaiden kanssa. Mieleen on jäänyt uutinen naisesta, joka kuoli keskellä päivää Töölössä katolta tulleen lumen ja jään alle.

Viihdyn Töölössä. Puistoissa on paljon lapsia. Perheet tekevät asioita yhdessä. Mulla on fiilis, että lapsiin panostetaan täällä. Snobeihin en ole törmännyt. Täällä saa rauhassa pitää vaikka kulahtaneita puistovaatteita ja kukaan ei katso pitkään. Rappukäytävässä naapurit tervehtii ja enemmistö katsoo ystävällisesti lastamme, vaikka meistä lähtee välillä ääntä ja äänieristys surkea. Rentoa menoa. Tykkään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi yhdeksän