Olenko nalkuttava akka vai onko mieheni vain herkkis?
Mielestäni mieheni on todella jollain tapaa herkkähipiäinen, ottaa kaiken aina itseensä, ei kestä kritiikkiä, ei usein edes rakentavaa sellaista, on jollain tapaa perfektionisti, liekö sillä sitten vaikutusta. Hän valittaa aina, kuinka ärsyttävää on, jos vaikka satun neuvomaan häntä jossain, ilman että hän on pyytänyt apua. Hän ottaa neuvomisenkin kritisointina, vaikka en sano mitään huonoon sävyyn vaan usein ihan ystävällisesti sanon jostain asiasta. Esimerkki: meillä minä olen enimmäkseen hoitanut kotia, koska olen ollut äitiysvapaalla, hoidan siivouksen jne. Noh, jos mies on vaikka laittamassa tiskejä koneeseen ja latoo niitä sinne miten sattuu, saatan ystävällisesti sanoa, että nämä lautaset mahtuu tähän parhaiten ja nämä toiset tuohon. Koska olen nyt vain kokemuksesta tämän huomannut ja tahdon vain vilpittömästi auttaa, en suinkaan kritisoida (ja koska seuraavana päivänä minä kuitenkin joudun lautaset uudelleen sitten järjestämään) Tämä oli vain yksi esimerkki ja olen sanonut monesti, että useimmiten haluan vain auttaa häntä jotta asiat sujuisivat paremmin. Hänen mielestään en saisi puuttua ja että jokainen tekee asiat omalla tavallaan, eikä minun tapani ole suinkaan ainut oikea tai paras. Myönnän, että pidän kyllä siististä kodista, ja siksi olenkin sanonut että voin hoitaa siivouksen. Mies ei yksinkertaisesti osaa siivota (siis ihan oikeasti), tekee kyllä kotitöitä, kuten kerää leluja ja järjestää tavaroita. Mutta imuroimisesta, lattioiden luuttuamisesta tai vessan pesusta ei tule yhtään mitään. Vaadinko mieheltä liikaa? Olenko joku konrtollifriikki? Myönnän miettineeni käytöstäni paljon viime aikoina, olen itsekin perfektionisti tietyissä asioissa, mies taas toisenlaisissa. Entäs, jos haluan miehenikin osallistuvan esimerkiksi suursiivokseen, annanko imurin kouraan ja jälki on sitten mitä on, ja minun on se hyväksyttävä? Tosi sekavaa, toivottavasti joku jaksoi lukea.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Hmm..olen sitä mieltä, että lopeta täysin neuvominen kaikissa tiskikoneen täyttöön verrattavissa asioissa. Se on todella ärsyttävää ja turhaa.
Mutta mielestäni "oikeista asioista" pitää voida parisuhteessa keskustella, eikä ole oikein jos toinen alkaa heti mököttää tai ryhtyy marttyyriksi. Eli en alkaisi varoa toisen herkkyyttä, jos kyse olisi vaikka ajankäytöstä, lapsen asioista tai kotitöiden jakamisesta sinänsä.
Kiitos hyvästä kommentista (perustellusta). Mielestäni en kovin turhista asioista neuvo, mutta se onkin subjektiivinen näkemykseni. Aion jatkossa yrittää vieläkin vähemmän sanoa yhtään mistään "turhasta". Minunkin mielestäni ainakin tärkeistä asioista parisuhteessa tulee voida keskustella/huomauttaa ilman pelkoa siitä että mies lähtee ovet paukkuen pois. Tämä ei vain useinkaan toteudu meillä.
Ap
Tilanne voi johtaa umpikujaan. Mies alkaa jännittämään että mitä hän taas tekee mielestäsi väärin ja odottaa tätä sanomistasi.
Joku päivä sitten miehen on pakko ottaa eri kun ei enää kestä ja alkaa mielenterveys mennä.
Olet ehdottomasti nalkuttava akka.
Tottakai on sellasiakin jotka oikeesti päsmäröi turhasta ja valittaa vaikka asiat hoidettaisiin yhtä hyvin mutta eri tavalla.
Erikseen on sitten nämä kuvailemasi tilanteet ap, mielestäni esim. toi tiskikoneasia ei ole turhaa nipotusta varsinkin kun sanoo nätisti. Sähköä, vettä ja pesuainettahan siinä menee ihan turhaan hukkaan jos ei osaa täyttää tiskikonetta järkevästi ja joutuu pesemään saman määrän useammalla koneellisella - siihen ei ole montaa tapaa jotka olisivat "oikein", vaan kyllä ne syvät lautaset laitetaan syvien lautasten paikalle eikä pikkulautasten paikalle jne.
Kyllä pitää voida sanoa kohteliaasti mutta rehdisti! Ei toinen voi aina tihrustaa itkua jos häntä koitetaan auttaa, jotta hänen "yhtä hyvän" tapansa jäljiltä muille ei jäisi sama homma kuitenkin tehtäväksi uudestaan. Asiat täytyy tehdä ja esim. imurointiin ei ole kovin montaa "oikeaa" tapaa.
Meidän huushollissa toimii niin, että se, kellä on jotain naputettavaa, niin tehköön itse, jos mielestään kerran paremmin osaa.
Minä olin ennen "pyykkinatsi", vihaan silittämistä joten mielestäni mies ripusti pyykit väärin (eli silleen, että ne jäi ryppyisiksi). Yritin ensin neuvoa, mutta mies ei siitä ns. kehittynyt. Nykyisellään annan ripustaa ryppyisiksi, arvostan sitä, että mieheni kuitenkin yrittää auttaa kotitöissä enemmän kuin sitä, että kaikki pitää mennä aina sataprosenttisesti juuri silleen kuin itse haluaisin.
Enemmän duunia vaan tulee itselle, ellei hyväksy toisen toimintatapoja. Mieluummin käytän ryppyisiä vaatteita, kuin otan senkin ekstraduunin töitten päälle, että koneessa odottaa kasa ripustamista odottavia vaatteita.
Ei se maailma siihen kaadu, että tiskikone on väärin täytetty. Turhaa tuplahommaa, jos sinä täytät vielä uudelleen. Joko täytät itse sen tiskikoneen, tai et moiti sitä, joka sen parhaalla osaamisellaan täyttää ja avuksi yrittää olla.
T: Nainen
Vierailija kirjoitti:
...en minä ainakaan jaksaisi siivota jos joka kerta siivouksen jälkeen kiitoksen sijaan saisinkin huomautuksen tekotavasta...
Mies 41v
Tää on muuten jännä, että miehet jotenkin odottaa, että heitä kiitellään, kun on siivonneet. Eikö ne nyt ole ihan yhteisiä kotitöitä ja molempien vastuulla ilman, että toista pitäisi erikseen kiitellä ja ylistää, kun on oman osuutensa hoitanut.
N41 kirjoitti:
Meidän huushollissa toimii niin, että se, kellä on jotain naputettavaa, niin tehköön itse, jos mielestään kerran paremmin osaa.
Minä olin ennen "pyykkinatsi", vihaan silittämistä joten mielestäni mies ripusti pyykit väärin (eli silleen, että ne jäi ryppyisiksi). Yritin ensin neuvoa, mutta mies ei siitä ns. kehittynyt. Nykyisellään annan ripustaa ryppyisiksi, arvostan sitä, että mieheni kuitenkin yrittää auttaa kotitöissä enemmän kuin sitä, että kaikki pitää mennä aina sataprosenttisesti juuri silleen kuin itse haluaisin.
Enemmän duunia vaan tulee itselle, ellei hyväksy toisen toimintatapoja. Mieluummin käytän ryppyisiä vaatteita, kuin otan senkin ekstraduunin töitten päälle, että koneessa odottaa kasa ripustamista odottavia vaatteita.
Ei se maailma siihen kaadu, että tiskikone on väärin täytetty. Turhaa tuplahommaa, jos sinä täytät vielä uudelleen. Joko täytät itse sen tiskikoneen, tai et moiti sitä, joka sen parhaalla osaamisellaan täyttää ja avuksi yrittää olla.
T: Nainen
Olenkin yrittänyt hyväksyä hänenkin toimintatavat, mutta sitten taas mielestäni tuo kuvailemasi pyykkijuttu on sellainen, että kyllä jokainen joka viitsii, osaa ripustaa pyykit suoraan. Tottakai itsenikin tekisi mieli vain heitellä pyykit äkkiä narulle miten sattuu, mutta jos haluaa suht sileää pyykkiä niin ne nyt vain on ripustettava hyvin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...en minä ainakaan jaksaisi siivota jos joka kerta siivouksen jälkeen kiitoksen sijaan saisinkin huomautuksen tekotavasta...
Mies 41v
Tää on muuten jännä, että miehet jotenkin odottaa, että heitä kiitellään, kun on siivonneet. Eikö ne nyt ole ihan yhteisiä kotitöitä ja molempien vastuulla ilman, että toista pitäisi erikseen kiitellä ja ylistää, kun on oman osuutensa hoitanut.
Aivan, mutta näin se vaan menee, nainen on edelleen se, jonka oletetaan kotityö tekevän. Kun mies tekee, niin siitä on sitten annettava erityiskiitos.
Kuulostat tosi rasittavalta ämmältä. Olisit vaan kiitollinen että mies tekee, Anna tehdä omalla tavallaan niinkuin itsekin halkat tehdä.
Oi ristus että olet ärsyttävä. Ihan ihme juttu että miehellä kilisee kiinni? Älä nyt viitsi...
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat tosi rasittavalta ämmältä. Olisit vaan kiitollinen että mies tekee, Anna tehdä omalla tavallaan niinkuin itsekin halkat tehdä.
Ok, kiitos kommentistasi.
Ap
Älä mene neuvomaan, oikeasti! Todella ärsyttävää!!!
Vierailija kirjoitti:
Oi ristus että olet ärsyttävä. Ihan ihme juttu että miehellä kilisee kiinni? Älä nyt viitsi...
Voisitko ystävällisesti kertoa, millä tapaa olen ärsyttävä? Haluan tietää, koska en ilmeisesti itse tätä tajua. Mikä avun tarjoamisessa on ärsyttävää? Mitä ärsyttävää on faktassa, että mies on sormi keskellä kämmentä, mitä kotitöihin tulee? Vääntäkää nyt mulle rautalangasta.
Ap
Otanko nyt siis sen linjan, jos kerran neuvominen koetaan ärsyttäväksi, että tehköön mies miten tahtoo, vaikka sitten pestäisiin 2 koneellista tiskiä 1 sijaan, vauvalla olisi likainen body 5 päivää, koska mies ei sitä vaihda, ellen siitä sano? Tai jätänkö siivoamatta vessan, kunnes mies tajuaa siivota?
Ap
N41 kirjoitti:
Meidän huushollissa toimii niin, että se, kellä on jotain naputettavaa, niin tehköön itse, jos mielestään kerran paremmin osaa.
Minä olin ennen "pyykkinatsi", vihaan silittämistä joten mielestäni mies ripusti pyykit väärin (eli silleen, että ne jäi ryppyisiksi). Yritin ensin neuvoa, mutta mies ei siitä ns. kehittynyt. Nykyisellään annan ripustaa ryppyisiksi, arvostan sitä, että mieheni kuitenkin yrittää auttaa kotitöissä enemmän kuin sitä, että kaikki pitää mennä aina sataprosenttisesti juuri silleen kuin itse haluaisin.
Enemmän duunia vaan tulee itselle, ellei hyväksy toisen toimintatapoja. Mieluummin käytän ryppyisiä vaatteita, kuin otan senkin ekstraduunin töitten päälle, että koneessa odottaa kasa ripustamista odottavia vaatteita.
Ei se maailma siihen kaadu, että tiskikone on väärin täytetty. Turhaa tuplahommaa, jos sinä täytät vielä uudelleen. Joko täytät itse sen tiskikoneen, tai et moiti sitä, joka sen parhaalla osaamisellaan täyttää ja avuksi yrittää olla.
T: Nainen
Tämä on hyvän parisuhteen ehto. Ei neuvota. Se joka tekee, saa päättää miten tekee.
Ei puututa tiskeihin. Kone päälle ja se siitä. Imurointi väärin. No ensikerralla paremmin.
Mikään ei tähän kaadu.
Meillä toimii. Myös lasten kanssa. Kukaan ei tykkää neuvomisesta!
Koita opetella kunnioitusta. Hillitse itsesi, jos haluat tasapainoisen perheen
N47, 20 v naimisissa. Kukaan ei nalkuta, eikä päätä toisen puolesta miten askareet tehdään
Tuo on kyllä niin yleinen naisten ongelma. Mitä hemmetin väliä sillä on että onko ne kupit siellä pesukoneessa justiinsa sun mielen mukaan, tai että se lattia pitää luututa justiin niinkuin sinä olet sen päättänyt? Omasta mielestä tuollainen on pelkkää passiivis-agressiivista simputtamista.
Ne on hemmetti vieköön kuppeja pesukoneessa, ei rajan vetämistä palestiinan ja israelin väliin. Vähemmälläkin pingottamisella selviää.
Täh? Mä mottaisin jos joku koittaa tulla sanomaan kuinka lautaset järkätään, kun sellaista ei tehdä jos haluaa säilyttää sovun.
Ja vauvan tahraiset vaatteet laitan heti likoamaan tai ruittaan tahranpoistoainetta.
Aika lapsellinen olet. Juuri sinun standardilla ja tavallasi pitää kaikki tehdä. Koska sinähän se sitä taloutta loppupeleissä pyörität. Ja tiskikoneen ihan päälle napautat, tyhjennät ja vastaat siitä, että neljän hengen tiskit tulevat ajoissa pestyksi. Että tajuammeko nyt varmasti, mitä epäjärjestystä ja turhuutta seuraa siitä, että osa tiskeistä ei jäisi ulkopuolelle. Sinä osaat paremmin. Mami järjestää!
Onko kiva olla miehesi pikku-mami? Voitko edes aavistaa miten typerää on mitätöidä toisen työpanos purkamalla toisen latomat tiskit TEHOSTAMISEN nimissä? Missä aikuisen ihmisen kunnioitus? Teetkö lapsillesi näin tai suunnitteletko tekeväsi, kun he opettelevat kotitöitä? Kun jälki ei ole hyvää, niin heidän tietäen menet korjaamaan. Mikä se viestisi oikein on? Onko mitään mahdollisuutta siihen, että osaisit keksiä jonkun muun tavan hoidella ne tiskit? Vaikka ongelman pääsi sisällä tai sitten vaikka tiskaat käsin..tulee näin heti mielen.
Lasten kannalta voisit vielä miettiä sen, että minkä vinksahtaneen mallin välitätte heille parisuhteen ja sukupuolten välisestä dynamiikasta, jos junnaatte tollaseen kuvioon.
Opin jo aikaisessa vaiheessa sen että jos haluan että mies tekee kotitöitä, minun on lopetettava neuvominen. Eli mieheni täyttää astia pesukoneen juuri sillen kuin Ap selitti. Mutta sekin täytö on apu nyt kun olen töissä.
Imurointi, anna imuroida sillä putkella jos se haluaa tehdä asian hankalaksi. Sehän sen työn tekee. Onpa sinulla sitten seuraavana päivänä vähempi imuroitavana. Jos pyykit on ripustettu väärin, käy korjaamassa niin että se ei huomaa. Ne on kuitenkin sinnepäin.
Miltä se tuntuisi jos miehesi olisi koko ajan neuvomassa, miten pyyhkiä pölyjä. Aika nopeasti heittäisit rätin lattialle ja sanoisit pyyhi ite.....
Itse olen aika pedanttinen ja haluaisin että asiat tehdään minun tavalla, mutta kun on perhe ja kaikki asuu samassa kodissa, niin minun oli pakko hellittää. Ei ne kiittänyt minua täydellisesti täytetystä astianpesukoneesta, mutta enemmän kiitos sain kun istuin lasten kanssa lukemassa ja vietin aikaa heidän kanssa. Jos mies laittoi väärin astiat koneeseen niin meille jäi yhteistä aikaa. Huomasin että hänkin oli paremmalla tuulella kun sai tehdä itse ilman minun nalkuttamista.
Yritä löytää miehesi avusta jotain positiivista, eikä niinkään etsimällä virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi ristus että olet ärsyttävä. Ihan ihme juttu että miehellä kilisee kiinni? Älä nyt viitsi...
Voisitko ystävällisesti kertoa, millä tapaa olen ärsyttävä? Haluan tietää, koska en ilmeisesti itse tätä tajua. Mikä avun tarjoamisessa on ärsyttävää? Mitä ärsyttävää on faktassa, että mies on sormi keskellä kämmentä, mitä kotitöihin tulee? Vääntäkää nyt mulle rautalangasta.
Ap
Olet kontrollifriikki. Kukaan ei tykkää neuvomisesta. Se joka tekee, saa rauhan tehdä.
Maailmassa ei mikään romahda, jos on huonosti imuroitu tai tiskikone väärin täytetty. Kone päälle eikä korjata toisen jälkiä! Se on alentavaa ja pikkumaista
Tämä palta on kyllä niin hupaisa joskus, millä perusteella nyt sait päähäsi tuon, että minulle ei kuulu mitkään työt? Olen kyllä ihan palkkatyössä, nyt vain hoidan lastamme kotona tällä hetkellä. Lisäksi teen lähes kaikki kotityöt, etenkin nyt kun kerran kotona olen. Mies ei osaa edes uutta kaksi vuotta sitten hankittua pesukonetta käyttää, siinä osviittaa.
Ap