Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhemmat eivät osta itse kalliita lahjoja lapsilleen?
26.03.2017 |
Miksi vanhemmat vaativat sukulaisia ostamaan kalliit lahjat lapsille tai vähintäänkin osallistumaan niihin?
Tuli vaan mieleen tuosta "jos lapsi haluaa 800 euron puhelimen, niin lapsi myös saa 800 euron puhelimen" -puolustelusta näpäyttelyketjussa.
Samassa ketjussa tuli myös ilmi, että pienikään rahasumma ei riitä, vaikka muuta kasvotusten sanottaisiinkin. Rahaa pitää siis oikeasti sijoittaa ihan tuntuvasti joulu-, synttäri- ym. lahjoihin. tai muuten arvostellaan selän takana "noloudesta".
Miksi te ihan oikeasti ette säästä, ja osta itse niitä kalliita lahjoja? Miksi te pakotatte muut tuollaiseen lahjakulttuuriin, jos he eivät sellaiseen halua osallistua?
Kommentit (43)
Minulla on ollut jo muutaman vuoden tunne että minut ja mieheni pyydettiin ystävän lapselle kummeiksi vain ja ainoastaan koska lapsen vanhemmat tietävät meidän molempien olevan hyvissä töissä ja olemme suht varakkaita. Aina tulee synttäreinä ja jouluna todella kalliita lahjatoiveita kun itse ostavat esim. synttärilahjaksi omalle lapselleen n. 20€ arvoisen lahjan. Sitten nyrpistellään jos olemme ostaneet mielestämme kohtuuhintaisen lahjan lapselle. Emme osta omillekaan lapsille mitään kalliita puhelimia kun menevät lapsilla niin herkästi rikki joten miksi ostaisimme kummilapselle eri säännöillä ja parempaa kuin omille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
800 euron puhelin lapselle? Itse en raaskisi ostaa mutta hyvä jos on varaa
Lapsen lahjarahojen kerjääminen sukulaisilta ja tuttavilta kuuluu samaan sarjaan häämatkakassaa kerjäävien kanssa. Minä väistä tuollaiset pyynnöt tyylikkäästi ilmoittamalla, etten valitettavasti voi joidenkin yhteensattumien vuoksi osallistua juhlaan. Päätelkööt siitä, että en myöskään osallistu lahjaan.
On hieman eri asia, jos vanhemmat kertovat, että lapsi säästää vähitellen rahaa uuteen puhelimeen tai urheiluvälineeseen ja toivoo pientä avustusta. Voisin osallistuakin maltillisella summalla (20 - 50 €).
Olen mietiskellyt, miksi lapselle yleensäkään pitää hankkia 800 € maksava puhelin, kun huomattavasti edullisemmalla tulee toimeen erinomaisesti. Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa - tai järkeä olla ostamatta - aivan tuhottoman kallista puhelinta lapselleen, niin minä en ainakaan halua olla tukemassa tuollaista typeryyttä. On sulaa hulluutta kuvitella, että huippukallis puhelin avaa suoran tien kultalusikka suussa syntyneiden lasten sisäpiiriin. Muuten: useimmat kultalusikka-lapset eivät saa huippukallista puhelinta, vaikka perheellä siihen varaa olisikin. Tavaran tuoma onni ei ole kestävää. Se kalliskin puhelin voi hajota tai kadota. On eri asia hankkia satasen puhelimen tilalle uusi kuin liki tonnin maksaneen tilalle.
Onhan tuo naurettavaa...Ensinnäkin se että miksi se penska tarvii 800 € puhelimen? Ihan periaatteesta en osallistuis tuollaiseen koska tuo on niin typerää ja naurettavaa...Jos jollain on rahaa niin että 800 € puhelimesta ei tunnu missään niin ok, en tuomitse. Mutta jos sitä rahaa ei ole, on tuo täysin järjetöntä kun parilla sadalla saa jo toimivan älypuhelimen, ja sekin on luksusta lapselle, koska puhelimenhan saa muutamalla kympillä jo.
No meillä sukulaislapsi sai 650 euron puhelimen kolehdilla. Kyllähän se tuntui aika mittavan hintaiselta 13-vuotiaalle. Itse en osallistunut lahjaan. Isovanhemmat ja kummit sen ilmeisesti hankkivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotkut ostaa ja jotkut ei. kai riippuu mihi pystyy. toiset maxattavat muilla. mä luen yhen blokkaajan juttuja. asustaa westendissä, vähä erilainen meno !
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Emme ole koskaan vaatineet ketään ostamaan kalliita lahjoja lapsillemme. 800 euron puhelin on naurettava ostos lapselle, kenelle tahansa! Saa sitä toivoa, mutta ei sitä tarvitse saada.
Jos joku lapsistamme on tarvinnut jotain, johon meillä ei ole ollut varaa, olemme keskustelleet asiasta kummien/ isovanhempien ja muiden sukulaisten kanssa ja he ovat muodostaneet kimppoja ja lapsi on saanut tarvitsemansa. Joskus se ei ole onnistunut ja asia on ratkaisu muuten. Kukaan lahjan antajista ei ole joutunut taloudelliseen kiipeliin sen takia. Ja kyse on ollut nimenomaan tarpeesta.
En tiedä mihin ketjuun ap viittaa, mutta avauksesta tuli vielä mieleen, että yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä. Kaikkea ei voi saada, juuri mitään ei elämässä saa HETI. Vanhempien on vaadittava lapsiltaan perusteluja, varsinkin kun on kyse tavaroista. Eikä perusteluksi riitä, että "kaikilla muillakin on". Jos vanhemmat antavat kaikille lastensa (usein nopeasti ohimeneville) mielihaluille periksi, he tietysti helpottavat omaa elämäänsä ja voivat kuvitella, että heidän lapsensa tavarat saatuaan rakastavat heitä. Oikeasti he vaikeuttavat lastensa tulevaisuutta.
Tämäkin on totta. Erittäinkin totta.
Silti en ymmärrä mikä ongelma siinä on, jos vaikka lapsi menee lukioon ja tarvitsee läppärin ja mummoille ehdotetaan että jos ette ostaisikaan niitä perinteisiä collegepaitoja ja yöpukuja (jotka jää usein käyttämättäkin) vaan osallistuisitte pienellä summalla tuohon tarpeelliseen läppäriin? Sitten ehkä vanhemmille riittää myös rahaa antaa lapselle että hän voi käydä itse ostamassa mieluisan puseron?
Ylipäätään on älytöntä vuodesta toiseen ostaa jotain, mikä jää käyttämättä. Ja harvoin edes vanhempi osaa ostaa teinille sopivia ja mieluisia vaatteita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
28 jatkaa
Toki fiksu mummo voisi todeta, että antaa lapselle vaikkapa 100€ palkkaa läppäriä varten kun tämä käy pesemässä hänen ikkunansa...
Raha ei tipu taivaalta :)
Me olimme pari vuotta sitten varaamassa perheellemme lomaa Thaimaaseen kun miehen sisko ja hänen miehensä alkoivat kyselemään voisiko heidän tyttönsä lähteä myös reissuun. Meillä on samanikäiset tytöt ja serkuksilla olisi varmasti ollut mukava loma yhdessä mutta kun olivat sitä mieltä, että meidän olisi pitänyt kustantaa myös tuo heidän lapsen matka. Teinin matka maksaa kuitenkin jo aika paljon ja päälle vielä kahden viikon eläminen ja shoppailut kohteessa. Suuttuivat kun sanoimme että heidän pitäisi maksaa lapsensa matka itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ei vähävaraiset ja pienituloiset halua elää suu säkkiä myöten, koska tavaran hankkiminen on niin helppoa, joko veronmaksajien piikkiin, osamaksuna, eikä silläkään ole väliä, jos menettää luottotietonsa. Ja luullaan tavaralla tulevan se onni ja autuus ja hyväksyntä muiden silmissä. Joka on loputon kierre, kun mitään ei ole tarpeeksi ja riittävästi.
Köyhäilyä harrastavat usein vain hyvä- ja suurituloiset ja varakkaat, kun heidän ei tarvitse pönkittää omaa egoa tai hakea muilta hyväksyntää, joka on kasvatuksen tulos, kun on ymmärretty rahan ja tavaran arvo pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
28 jatkaa
Toki fiksu mummo voisi todeta, että antaa lapselle vaikkapa 100€ palkkaa läppäriä varten kun tämä käy pesemässä hänen ikkunansa...
Raha ei tipu taivaalta :)
Näinpä. Jos vaaditaan suureellisia lahjoja, niin sitten pitää itsekin olla valmis tekemään sen eteen jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei vähävaraiset ja pienituloiset halua elää suu säkkiä myöten, koska tavaran hankkiminen on niin helppoa, joko veronmaksajien piikkiin, osamaksuna, eikä silläkään ole väliä, jos menettää luottotietonsa. Ja luullaan tavaralla tulevan se onni ja autuus ja hyväksyntä muiden silmissä. Joka on loputon kierre, kun mitään ei ole tarpeeksi ja riittävästi.
Köyhäilyä harrastavat usein vain hyvä- ja suurituloiset ja varakkaat, kun heidän ei tarvitse pönkittää omaa egoa tai hakea muilta hyväksyntää, joka on kasvatuksen tulos, kun on ymmärretty rahan ja tavaran arvo pienestä pitäen.
Eipäs yleistetä. Itse olen vähävaraisesta perheestä ja olen myös aikuisena ollut säästäväinen. Kalliiseen lahjaan en osallistuisi ellei se tosiaan ole esim. opiskeluja varten tärkeä läppäri. Mutta silloinkin vain itselle sopivalla summalla. Systerillä raha polttaa hieman enemmän näpeissä, kun lapsena ei saanut haluamiaan juttuja. Nyt sitten tykkää hemmotella lapsiaan mielestäni jopa turhuuksilla (vauvalle tietyn merkkiset vaatteet, vaikkei napero itse edes tajua, mitä päällään pitää). Kyllä nämä ovat yksilöllisiä juttuja, että miten sitä rahaa kulutetaan ja arvostetaan eivätkä tuloista tai taustasta riippuvaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen myös miksi joku ei voi osallistua lahjaan rahana? Mä olen hemmetin huono keksimään lahjoja ihmisille, joskus tressaan sitä päiväkausia etä mitä sille appiukolle nyt keksisi, oon aina todella tyytyväinen jos hääkutsussa on tilinumero tai pyydetään osallistumaan kimppalahjaan, ei tarvi kierrellä kaupassa etsimässä sopivaa ja paketoida, vaan raha tilille ja juhlimaan:)
Raha ei ole lahja, vaan taloudellinen etu ja hyöty, joka on veronalaista tuloa, jos määrä ylittyy esim. isovanhemmilta yli 1700€/v tai
jos työnantaja antaa työntekijälle vaikka joululahjaksi 50€, niin siitäkin pitää maksaa vero. Sama koskee lahjakortteja.
Miksi ihmeessä perheet, usein äidit, odottavat vain rahaa, eikä lahjoja. Vai onko heillä itsellään niin ylivoimainen maku ja tyylitaju, kuin lahjanantajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä pistäisi muiden maksettavaksi kalliita lahjoja. Joskus lapsen isovanhemmat ovat tarjoutuneet ostamaan lapselle lahjaksi uuden puhelimen, mutta se on tietenkin eri asia, sillä itse haluavat niin tehdä. Törkeää ja noloa on pyytää muilta kalliita lahjoja.
Oikeastiko joku vanhempi ajattelee että oli puhelin miten kallis tahansa, lapsi saa sen? Mä en ostaisi 800€ puhelinta edes itselle, saati LAPSELLE. Enkä osallistuisi lahjaan muutenkaan jos tietäisin että raha menee lähes tonnin luuriin. Lapsi ei sellaista tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen myös miksi joku ei voi osallistua lahjaan rahana? Mä olen hemmetin huono keksimään lahjoja ihmisille, joskus tressaan sitä päiväkausia etä mitä sille appiukolle nyt keksisi, oon aina todella tyytyväinen jos hääkutsussa on tilinumero tai pyydetään osallistumaan kimppalahjaan, ei tarvi kierrellä kaupassa etsimässä sopivaa ja paketoida, vaan raha tilille ja juhlimaan:)
Raha ei ole lahja, vaan taloudellinen etu ja hyöty, joka on veronalaista tuloa, jos määrä ylittyy esim. isovanhemmilta yli 1700€/v tai
jos työnantaja antaa työntekijälle vaikka joululahjaksi 50€, niin siitäkin pitää maksaa vero. Sama koskee lahjakortteja.Miksi ihmeessä perheet, usein äidit, odottavat vain rahaa, eikä lahjoja. Vai onko heillä itsellään niin ylivoimainen maku ja tyylitaju, kuin lahjanantajalla.
4999€/3v * 2...
Mutta monta kertaa ne lahjat ostetaan sillä periaatteella mitä jostain -70% alelaarista sattuu löytymään... ei sillä ajatuksella mikä oikeasti ilahduttavia ja sopisi lahjan saajalle (esim Pekka 10v pelaa futista 6*vko niin ostetaanpa sille tästä tällänen kympin alepallo kun se kerran tykkää potkia palloa - eiköhän sillä Pekalla ole jo ainakin 10 palloa kertynyt ja se ehkä voisi toivoa jotain mm-kisapaikkoa mutta sehän on sitten jo ihan eri hintainen...)
Ai, joku saa lapsilleen lahjoja muilta.... Ite ollaan ostettu kaikki penskan lahjat ja muut varusteet :(
En nyt laskenut jotain kaverisynttäritilpehööriä tähän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Me olimme pari vuotta sitten varaamassa perheellemme lomaa Thaimaaseen kun miehen sisko ja hänen miehensä alkoivat kyselemään voisiko heidän tyttönsä lähteä myös reissuun. Meillä on samanikäiset tytöt ja serkuksilla olisi varmasti ollut mukava loma yhdessä mutta kun olivat sitä mieltä, että meidän olisi pitänyt kustantaa myös tuo heidän lapsen matka. Teinin matka maksaa kuitenkin jo aika paljon ja päälle vielä kahden viikon eläminen ja shoppailut kohteessa. Suuttuivat kun sanoimme että heidän pitäisi maksaa lapsensa matka itse.
Siskon perheessä kävi köpelösti kun suostuivat ottamaan tytön kaverin mukaan. Olivat siinä uskossa, että kaverin äiti maksaisi lapsensa muut kulut, jos he maksavat kaverin majoituksen. Mutta kaverin äitipä olikin lähettänyt lapsen ilman rahaa matkaan ja siskon perhe joutui maksamaan kaiken! Eihän sitä lasta voinut ruokkimattakaan jättää. Mutta reissun jälkeen välit menivät poikki kyseiseen perheeseen.
Minulla on kuusi kouluikäistä lastenlasta, ja osallistun aina samalla summalla kaikkien lasten lahjoihin. Joskus se raha on osa jotain isompaa hankintaa, joskus menee lapsen tilille tai joskus setelinä käteen, ihan miten kukin haluaa. Vain silloin annan muuta kuin rahaa, jos ihan tarkkaan tiedän, mitä on toivottu.
Tämä on muuten totta.