Mikä ärsyttää lapsesi urheiluharrastuksessa? Joukkueessa, valmennuksessa, kisoissa, muissa vanhemmissa?
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksut maksetaan. Niitä voi lisätä.
Talkoisiin ei osallistuta.
Miten paljon maksuja pitää sitten lisätä? Meillä menee tonni vuodessa esikoisen koripallomaksuihin seuralle, lapsi 13 v. Nuoremman koripallo noin 750€, nelosluokkalainen. Siihen päälle molempien lisenssimaksut. Lisäksi tanssitunnit 2 kertaa viikossa 700€ vuodessa (7-vuotiaalla). Lapsilla myös toiset harrastukset, ei liikuntaa. Vanhimman koriskenkiin, vaatteisiin, turnausmatkoihin ja vastaaviin menee noin 500€ vuodessa omasta pussista. Yhteisillä talkoilla rahoitetaan peliasut, erotuomarimaksuja ja vähintään yksi vkl mittainen turnaus majoituksineen ja ruokineen joukkueen rahoista. En yhtään enempää ole valmis maksamaan.
Viimeinen lause oli olennaisin. Sinä et ole, joku muu on. Jollakulla muulla ei ole aikaa talkoisiin, sinulla on.
Elämä on valintoja.
Ei ole yksiselitteinen juttu. Seurat tarvitsevat harrastajia. Jos harrastus on eliitin saatavilla, se kuihtuu pois. Valitettavasti näin on käynyt monta kertaa. Sanoisin pitkäaikaisena seura-aktiivina, että vanhempien kipuraja menee noin 1000-1500 eurossa per vuosi. Jos harrastuksesta tulee enemmän kuluja, yksi toisensa jälkeen lopettaa. Usein ei edes kerrota syytä, kun kukaan ei halua leimautua köyhäksi tai pihiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksut maksetaan. Niitä voi lisätä.
Talkoisiin ei osallistuta.
Miten paljon maksuja pitää sitten lisätä? Meillä menee tonni vuodessa esikoisen koripallomaksuihin seuralle, lapsi 13 v. Nuoremman koripallo noin 750€, nelosluokkalainen. Siihen päälle molempien lisenssimaksut. Lisäksi tanssitunnit 2 kertaa viikossa 700€ vuodessa (7-vuotiaalla). Lapsilla myös toiset harrastukset, ei liikuntaa. Vanhimman koriskenkiin, vaatteisiin, turnausmatkoihin ja vastaaviin menee noin 500€ vuodessa omasta pussista. Yhteisillä talkoilla rahoitetaan peliasut, erotuomarimaksuja ja vähintään yksi vkl mittainen turnaus majoituksineen ja ruokineen joukkueen rahoista. En yhtään enempää ole valmis maksamaan.
Viimeinen lause oli olennaisin. Sinä et ole, joku muu on. Jollakulla muulla ei ole aikaa talkoisiin, sinulla on.
Elämä on valintoja.
Ei ole yksiselitteinen juttu. Seurat tarvitsevat harrastajia. Jos harrastus on eliitin saatavilla, se kuihtuu pois. Valitettavasti näin on käynyt monta kertaa. Sanoisin pitkäaikaisena seura-aktiivina, että vanhempien kipuraja menee noin 1000-1500 eurossa per vuosi. Jos harrastuksesta tulee enemmän kuluja, yksi toisensa jälkeen lopettaa. Usein ei edes kerrota syytä, kun kukaan ei halua leimautua köyhäksi tai pihiksi.
Meillä kävi juuri noin, että 04-joukkue loppui. 5 pelaajaa lopetti viime kesänä. Ilmeisesti maksujen nousu oli liikaa. Nyt pelaavat yhdistelmäjoukkueessa 03-04 mikä on vähän hankalaa, kun on eri tasoisia pelaajia.
Mokkapalojen tekeminen ärsytää. Voisin maksaa, jos joku tekisi meidän vuoron...
Kiitos tästä keskustelusta. Poikani haaveilee jääkiekosta, mutta saa jäädä haaveiluksi. Aivan käsittämätöntä porukkaa.
Toinen lapsista harrasti pienempänä erästä lajia, joka lopetettiin kun alkoi mennä kilpavarusteluksi ja nälvimiseksi. Lapset oppivat nopeasti vanhempien tavan toimia ja ilmapiiri muuttui nopeasti huonoksi.
Tässä keskustelussakinpaljon nousseita asioita esiin, on syy miks en ikinä alottanut sitä jalkapalloa tai muuta joukkuelajia (Olen nyt 16v) koska se meno on ihan paskaa. En mä tai mun vanhemmat haluta mihinkään talkoisiin osallistua, jos jalkapallo harrastuksenakin MAKSAA? Ja ehkä mulle sopii enemmän höntsäilyjalkapallo, mutta kenenpä kanssa sitä sitten pelaa?
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussakinpaljon nousseita asioita esiin, on syy miks en ikinä alottanut sitä jalkapalloa tai muuta joukkuelajia (Olen nyt 16v) koska se meno on ihan paskaa. En mä tai mun vanhemmat haluta mihinkään talkoisiin osallistua, jos jalkapallo harrastuksenakin MAKSAA? Ja ehkä mulle sopii enemmän höntsäilyjalkapallo, mutta kenenpä kanssa sitä sitten pelaa?
...No
Jos tekemisen meininki toi, voipi olla että jää ilman peliseuraa...
Vierailija kirjoitti:
Valmentajan näkökulmasta
-vanhemmat, jotka haluavat lapsen olevan edessä jokaisessa ohjelmassa ja tehdä sitä vaikeinta juttua vaikkei perustaidotkaan ole hallussa.
-lapset jotka eivät tule kisakaudelle edes katsomaan treenejä kipeänä.
Oletko ihan tosissasi, että ne SAIRAAT lapset pitää raahata katsomaan harjoituksia ja tartuttamaan muita? Ihan tärähtänyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksut maksetaan. Niitä voi lisätä.
Talkoisiin ei osallistuta.
Miten paljon maksuja pitää sitten lisätä? Meillä menee tonni vuodessa esikoisen koripallomaksuihin seuralle, lapsi 13 v. Nuoremman koripallo noin 750€, nelosluokkalainen. Siihen päälle molempien lisenssimaksut. Lisäksi tanssitunnit 2 kertaa viikossa 700€ vuodessa (7-vuotiaalla). Lapsilla myös toiset harrastukset, ei liikuntaa. Vanhimman koriskenkiin, vaatteisiin, turnausmatkoihin ja vastaaviin menee noin 500€ vuodessa omasta pussista. Yhteisillä talkoilla rahoitetaan peliasut, erotuomarimaksuja ja vähintään yksi vkl mittainen turnaus majoituksineen ja ruokineen joukkueen rahoista. En yhtään enempää ole valmis maksamaan.
Meillä kanssa korisharrastaja, ja sanoisin lajin olevan suhteellisen helpon vanhemmille. Meidän maksut hieman matalemmat, mutta pelaajakin on nuorempi (=harkkoja todennäköisesti vähemmän).
Kotipeleissä 4 perheellä on talkoovuoro, jolla hoidetaan toimitsijat ja kahvio. Pyörittelin päässäni laskutoimitusta, mitä maksaisi toimitsijoiden hommaaminen peliin ilman vanhempien osallistumista. Todennäköisesti luokkaa 80€/peli, sillä
a) jonkun pitäisi järjestää toimitsijat paikalle (ja ottaisi toki tästä työstä korvauksen)
b) sitten toimitsijoille pitäisi maksaa korvaus+matkakorvaukset.
Jos kustannus joukkueelle olisi n. 80€/peli, meidän joukkueelle tämä olisi tarkoittanut yli 500 € lisäkustannusta vain kevätkaudelta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä keskustelusta. Poikani haaveilee jääkiekosta, mutta saa jäädä haaveiluksi. Aivan käsittämätöntä porukkaa.
Toinen lapsista harrasti pienempänä erästä lajia, joka lopetettiin kun alkoi mennä kilpavarusteluksi ja nälvimiseksi. Lapset oppivat nopeasti vanhempien tavan toimia ja ilmapiiri muuttui nopeasti huonoksi.
Jaa, minun poikani halusi jalkapallojoukkueeseen pelaamaan. Kaikki sujuu hyvin, kun osallistuu joukkueen toimintaan niiltä osin kuin pystyy. Meillä on useampi lapsi, jotka harrastavat joukkuelajia, eli kiire on niin kuin muillakin. Hyvin silti kerkeämme talkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ovat vasta pieniä, mutta tätä ketjua lukiessani päätin juuri etten laita lapsiani joukkueurheiluun! Te olette kaikki ihan vinksahtaneita. Ihmeellistä piruilua ja syyllistämistä.
Vaikuttaa oikealta ratkaisulta sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksut maksetaan. Niitä voi lisätä.
Talkoisiin ei osallistuta.
Miten paljon maksuja pitää sitten lisätä? Meillä menee tonni vuodessa esikoisen koripallomaksuihin seuralle, lapsi 13 v. Nuoremman koripallo noin 750€, nelosluokkalainen. Siihen päälle molempien lisenssimaksut. Lisäksi tanssitunnit 2 kertaa viikossa 700€ vuodessa (7-vuotiaalla). Lapsilla myös toiset harrastukset, ei liikuntaa. Vanhimman koriskenkiin, vaatteisiin, turnausmatkoihin ja vastaaviin menee noin 500€ vuodessa omasta pussista. Yhteisillä talkoilla rahoitetaan peliasut, erotuomarimaksuja ja vähintään yksi vkl mittainen turnaus majoituksineen ja ruokineen joukkueen rahoista. En yhtään enempää ole valmis maksamaan.
Meillä kanssa korisharrastaja, ja sanoisin lajin olevan suhteellisen helpon vanhemmille. Meidän maksut hieman matalemmat, mutta pelaajakin on nuorempi (=harkkoja todennäköisesti vähemmän).
Kotipeleissä 4 perheellä on talkoovuoro, jolla hoidetaan toimitsijat ja kahvio. Pyörittelin päässäni laskutoimitusta, mitä maksaisi toimitsijoiden hommaaminen peliin ilman vanhempien osallistumista. Todennäköisesti luokkaa 80€/peli, sillä
a) jonkun pitäisi järjestää toimitsijat paikalle (ja ottaisi toki tästä työstä korvauksen)
b) sitten toimitsijoille pitäisi maksaa korvaus+matkakorvaukset.Jos kustannus joukkueelle olisi n. 80€/peli, meidän joukkueelle tämä olisi tarkoittanut yli 500 € lisäkustannusta vain kevätkaudelta.
Koriksen hinta vaihtelee paljon. Jos on vaikka a-pojilla palkattu valmentaja, kuluja on tapana jyvittää seuran kaikille junnujoukkueille. Siitä syystä, että muutoin kustannus on kohtuuton niille 10 a-pojalle. Seurassa voi olla palkattu a esim. juniorivalmennuspäällikkö, jonka palkkakuluja jyvitetään myös. Joissain seuroissa olen kuullut olevan tapana, että joukkueet itse maksavat tuomarimaksut. Joukkue saattaa jopa maksaa kalliita turnauksia pelaajille. Jos näin on, ihan pelkkä buffettimyynti ei riitä. Meillä tehdään paljon muutakin varainkeruuta. Myydään mainoksia, järjestettiin turnaus, myydään mainoksia, myydään vanhempien työpanosta esim. edustuksen kotipeleihin katsomon kokoamiseen ja lipunmyyntiin... Kun lapsi aloitti koriksen 6-vuotiaana, ei vanhempia tarvittu kuin kuljettamaan harkkoihin, ja harrastus oli halpa. En silti vaatisi lastani lopettamaan urheiluharrastustaan, vaikka se vie vanhempien aikaa ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksut maksetaan. Niitä voi lisätä.
Talkoisiin ei osallistuta.
Miten paljon maksuja pitää sitten lisätä? Meillä menee tonni vuodessa esikoisen koripallomaksuihin seuralle, lapsi 13 v. Nuoremman koripallo noin 750€, nelosluokkalainen. Siihen päälle molempien lisenssimaksut. Lisäksi tanssitunnit 2 kertaa viikossa 700€ vuodessa (7-vuotiaalla). Lapsilla myös toiset harrastukset, ei liikuntaa. Vanhimman koriskenkiin, vaatteisiin, turnausmatkoihin ja vastaaviin menee noin 500€ vuodessa omasta pussista. Yhteisillä talkoilla rahoitetaan peliasut, erotuomarimaksuja ja vähintään yksi vkl mittainen turnaus majoituksineen ja ruokineen joukkueen rahoista. En yhtään enempää ole valmis maksamaan.
Meillä kanssa korisharrastaja, ja sanoisin lajin olevan suhteellisen helpon vanhemmille. Meidän maksut hieman matalemmat, mutta pelaajakin on nuorempi (=harkkoja todennäköisesti vähemmän).
Kotipeleissä 4 perheellä on talkoovuoro, jolla hoidetaan toimitsijat ja kahvio. Pyörittelin päässäni laskutoimitusta, mitä maksaisi toimitsijoiden hommaaminen peliin ilman vanhempien osallistumista. Todennäköisesti luokkaa 80€/peli, sillä
a) jonkun pitäisi järjestää toimitsijat paikalle (ja ottaisi toki tästä työstä korvauksen)
b) sitten toimitsijoille pitäisi maksaa korvaus+matkakorvaukset.Jos kustannus joukkueelle olisi n. 80€/peli, meidän joukkueelle tämä olisi tarkoittanut yli 500 € lisäkustannusta vain kevätkaudelta.
Koriksen hinta vaihtelee paljon. Jos on vaikka a-pojilla palkattu valmentaja, kuluja on tapana jyvittää seuran kaikille junnujoukkueille. Siitä syystä, että muutoin kustannus on kohtuuton niille 10 a-pojalle. Seurassa voi olla palkattu a esim. juniorivalmennuspäällikkö, jonka palkkakuluja jyvitetään myös. Joissain seuroissa olen kuullut olevan tapana, että joukkueet itse maksavat tuomarimaksut. Joukkue saattaa jopa maksaa kalliita turnauksia pelaajille. Jos näin on, ihan pelkkä buffettimyynti ei riitä. Meillä tehdään paljon muutakin varainkeruuta. Myydään mainoksia, järjestettiin turnaus, myydään mainoksia, myydään vanhempien työpanosta esim. edustuksen kotipeleihin katsomon kokoamiseen ja lipunmyyntiin... Kun lapsi aloitti koriksen 6-vuotiaana, ei vanhempia tarvittu kuin kuljettamaan harkkoihin, ja harrastus oli halpa. En silti vaatisi lastani lopettamaan urheiluharrastustaan, vaikka se vie vanhempien aikaa ja rahaa.
Tuo kulujen jyvittäminen muille on kanssa semisti kyseenalaista. Ymmärrän, että a-pojat tai tytöt tarvitsevat jo todella osaavaa valemmusta, mutta miksi pikkujunnuryhmien pitäisi tätä kustantaa? Tietenkin sillä periaatteella pitäisi jos heistä joskus tuleee itse a-junnuja, jotka siitä hyötyvät. Mutta jos ei tule niin sitten ikäänkuin rahoitetaan muiden harrastamista. Toki kyseessä on kysynnän ja tarjonnan lait. Nuorisopäällikkön yms kulujen jyvittäminen sen sijaan on ymmärrettävää.
Pojat pelasivat tennistä ikänsä pienen ikänsä. Sinne hallille pääsi polkupyörällä tai kävellen. Valmennus maksoi, turnauksiin osallistuminen maksoi, pelivehkeet maksoivat jne. Kallis harrastus, mutta mielestäni jokaisen euron arvoinen. Tingin mielummin omista menoistani noina vuosina.
Jalkapalloa ja jäkistä he pelasivat kavereiden kanssa ihan huvikseen aina silloin, kun jollekin kentälle pääsivät. Koululla sählyä. En olisi ruvennut kuskailemaan enkä talkoilemaan. Liian paljon jalis-/jäkisharkkoja oli jo ala-asteikäisille.
Valmentajana joskus ihmettelen joidenkin perheiden kuplaa, jossa elävät. Kupla ilmenee usealla tapaa, tässä pari esimerkkiä:
- Junnutoiminta on jaettu syntymävuosien mukaan. Kuhunkin ikäryhmään kuuluu 20-50 lasta. Aina joku vanhempi hoksaa, että heillä on eri ikäinen sisar (tai lapsen kaveri), joka harrastaisi kanssa, mutta olisi niin kiva kun lapsi saisi sisaren/kaverin samaan ryhmään ja kuljetuskin hoituisi helpommin. Kai tällaisessa poikkeustapauksessa voi joustaa. Ja siis uskovat oikeasti, että nyt on kyse poikkeustapauksesta; kenelläkään muullahan ei ole sisarta tai kaveria. Joo, lähes jokaisella junnulla on sisar tai pari, joillakin jopa 7. Ja lähes jokaisella on myös eri ikäinen kaveri, joka harrastaisi kanssa, mutta aina joku perhe kuvittelee, että juuri heidän tilanne on poikkeuksellinen.
- Oman lapsen tason arviointi on vanhemmalle hankalaa. Ei sitä toki tarvitse vanhemman tehdäkään, mutta kun sitä usein tekevät niin usein se menee mönkään. Molempiin suuntiin. On tavattoman lahjakkaita lapsia, joiden lahjakkuutta vanhemmat eivät tajua. Ja on on ihan hännänhuippuja, joita omat vanhemmat pitävät suurlupauksina.
- Kiire... Jotkut perheet luulevat, että vain heillä arki pyörii, kaupassa on käytävä, ruokaa laitettava, siivottava, koulu hoidettava, vanhemmat töissä, lapset kuskattava, työmatkat hoidettava, joulut laitettava. ULLATYS: Niin on muillakin. Myös vapaaehtoisilla valmentajilla ja jojoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se talkootyön määrä. En yh:na ehtisi millään.
Asutaan ulkomailla, harrastus jalkapallo.Sekä koulussa että harrastuksissa vituttaa köyhät. Kun osalla ei ole rahaa, niin pitäisi koko ajan olla talkoilemassa jotain.
No just joo. Ymmärrän, jos on kyse oikeasti "turhasta talkoilusta", tyyliin rahaa tarvitaan 30€ per lapsi, mutta meillä ainakin harrastusmenot jo nyt yli 2000€ vuodessa, kahden lapsen kulut. Mieltä lämmittää kovastikin, jos lapsi pääsee ilmaiseksi talkoiden ansiosta turnausmatkalle, jonka kulut ovat usein pari sataa per nenä. Ei me varsinaisesti köyhiä olla, mutta käytetään rahaa mm. remontointiin ja matkusteluun.
...ja meillä yhden lapsen harrastusmenot ovat yli 1500e/vuodessa. Ja tämä sisältää VAIN kuukausimaksun. Seuran vaatteet, kisapuvut, leirit ja kisamatkat tähän päälle.... Ei olla köyhiä, mutta mielellään säästetään jossain jos se vaan on mahdollista... Ja ei en valita, mutta samaa mieltä, talkoot ovat ok. Tiettyyn rajaan asti toki...
Ei ärsytä mikään. Lapsi oli vuosia mukana jalkapallojoukkueessa, missä toteutui varmaan kaikki paska mikä tällaisessa toiminnassa on mahdollista (noh, lapsiin sekaantumista ei onneksi kai oo ollut). Sitten siirryttiin vähitellen jääpalloon ja voi että ollaan nautittu. Toiminta on hyvin organisoitua, joukkueissa on ihana ilmapiiri ja talkoitakin on ollut mukava tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni 6v. harrastaa taitoluistelua useamman kerran viikossa. Kaikki sujuu mukavasti, lapsi tykkää harrastuksestaan, menee innolla harjoituksiin, valmentajat ovat kivoja ja ammattitaitoisia. Muut vanhemmatkin ovat mukavaa seuraa, eikä kukaan nyt huomattavasti ole luistanut talkoohommista.
Yksi asia tässä harrastuksessa on kuitenkin vähän ärsyttävää, nimittäin hinta!
Toivon vain, että pystymme kustantamaan tämän harrastuksen lapsellemme, niin kauan, kun hän itse haluaa harrastaa.
Siis kuinka paljon 6-vuotiaan harrastus voi muka maksaa, niin että se on ärsyttävän paljon? Tai no mikä nyt on kenellekin paljon... Meillä 7-vuotias käy jumpassa 2 krt viikossa ja kevätkausi taisi maksaa noin 150€, ei mielestäni paljon, vaikka sitten kävisi kolmekin kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussakinpaljon nousseita asioita esiin, on syy miks en ikinä alottanut sitä jalkapalloa tai muuta joukkuelajia (Olen nyt 16v) koska se meno on ihan paskaa. En mä tai mun vanhemmat haluta mihinkään talkoisiin osallistua, jos jalkapallo harrastuksenakin MAKSAA? Ja ehkä mulle sopii enemmän höntsäilyjalkapallo, mutta kenenpä kanssa sitä sitten pelaa?
Joo on se kumma että harrastusta pitää tehdä otsa kurtussa, tavoitteet mielessä, mä kans haluisin harrastaa vaikka korista tai salibandya ihan sillai letkeän rennosti, mutta ei, aina on niitä nillittäjiä ja ilonpilaajia, joille ei riitä vaatia vain itseltään, vaan pitää muitakin paimentaa.
Vierailija kirjoitti:
Valmentajana joskus ihmettelen joidenkin perheiden kuplaa, jossa elävät. Kupla ilmenee usealla tapaa, tässä pari esimerkkiä:
- Junnutoiminta on jaettu syntymävuosien mukaan. Kuhunkin ikäryhmään kuuluu 20-50 lasta. Aina joku vanhempi hoksaa, että heillä on eri ikäinen sisar (tai lapsen kaveri), joka harrastaisi kanssa, mutta olisi niin kiva kun lapsi saisi sisaren/kaverin samaan ryhmään ja kuljetuskin hoituisi helpommin. Kai tällaisessa poikkeustapauksessa voi joustaa. Ja siis uskovat oikeasti, että nyt on kyse poikkeustapauksesta; kenelläkään muullahan ei ole sisarta tai kaveria. Joo, lähes jokaisella junnulla on sisar tai pari, joillakin jopa 7. Ja lähes jokaisella on myös eri ikäinen kaveri, joka harrastaisi kanssa, mutta aina joku perhe kuvittelee, että juuri heidän tilanne on poikkeuksellinen.
- Oman lapsen tason arviointi on vanhemmalle hankalaa. Ei sitä toki tarvitse vanhemman tehdäkään, mutta kun sitä usein tekevät niin usein se menee mönkään. Molempiin suuntiin. On tavattoman lahjakkaita lapsia, joiden lahjakkuutta vanhemmat eivät tajua. Ja on on ihan hännänhuippuja, joita omat vanhemmat pitävät suurlupauksina.
- Kiire... Jotkut perheet luulevat, että vain heillä arki pyörii, kaupassa on käytävä, ruokaa laitettava, siivottava, koulu hoidettava, vanhemmat töissä, lapset kuskattava, työmatkat hoidettava, joulut laitettava. ULLATYS: Niin on muillakin. Myös vapaaehtoisilla valmentajilla ja jojoilla.
Jos on vapaaehtoinen, niin ihan itse on pallon jalkaansa asettanut, joten kestä.
Viimeinen lause oli olennaisin. Sinä et ole, joku muu on. Jollakulla muulla ei ole aikaa talkoisiin, sinulla on.
Elämä on valintoja.