Kokeilkaapa joskus bussimatkalla sellaista, että laitatte kännykän taskuun ja sen sijaan katselette ulkona olevia ihmisiä ja kevään saapumisen merkkejä
Kommentit (49)
Kyllä minä oudommilla reiteillä katselenkin. Tutustuu ympäristöön.
Mutta esim. työmatka vaan on niin tolkuttoman tuttu - olen suhannut sitä jo 26 vuotta! - että ei siitä kauheasti mielenkiintoisaa katsomista enää irtoa. Lisäksi työmatka on oikein hyvä tilanne tarkistaa työsähköposti, niin voi töihin tullessaan heti tarttua töihin eikö tarvitse ekaa varttia tuhrata postin perkaamiseen.
PS. Ap:n aloitus ei kyllä ole mikään rakentava tai asiallinen. Vaan alentuvaa vittuilua. Vai että "kokeilkaapa..."
Tänään puhelimestani loppui akku täydessä bussissa. Vaivautunut tunne,vastapäätäni istui ulkomaalainen ukko, joka tuijotti koko ajan suoraan kasvoihini. Kamala matka.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän tämäkin vilpittömältä vaikuttava avaus koettiin jonkinlaisena riidanhaastamisena?
Jos sinä tulkitset noin alentuvalla tyylillä tehdyn vittuilun vilpittömäksi, sinulla on puutteita luetunymmärryksessä (tai jos olet ap, niin kirjallisessa ilmaisussa). Kannattaa tehdä asialle jotakin, kirjallisen ilmaisun tuottaminen ja ymmärtäminen olisivat tärkeitä taitoja. Ja kyllä, tämä oli vittuilua myös ;-D
Ei ne ihmiset nyt niin kauniita yleensä ole, että niitä huvikseni katselisin
Mulle tulee heti huono olo jos katon kännykkää bussissa, joten en voi tehdä sitä vaikka joskus kieltämättä haluisinkin.
Vaivautunutta on, jos joutuu ilman puhelinta istumaan bussissa keskipaikalle. Ihmiset tuijottavat toisiaan vaivaantuneina ,välttelevät katsekontaktia, hermostuneina odottavat poispääsyä.
Miksi ihmeessä haluaisin tuijottaa muita ihmisiä, ei heissä ole mitään mielenkiintoista. Maisemia katselen kännykän sijaan noin kolmasosan työmatkoista, mutta samaa matkaa kun reissaa niin eipä sielläkään mitään uutta usein näy. Yleensä selaan työmatkat kännykällä instagramia tai pinterestiä tai sitten luen uutisia. Anteeksi jos tämä ärsyttää sinua. Minua ärsyttää bussissa toljottavat kanssamatkustajat.
Minulla on tapana matkustaa busseissa ja junissa niin, etten tee matkan aikana mitään. En käytä puhelinta, en syö. Istun vain paikallani ja ajattelen kaikenlaista. Neljän tunnin mittainen matka ei ole mikään ongelma, aika ei käy pitkäksi lainkaan.
Miksi helkutissa haluaisin katsella ihmisiä? Niitä juuri EN halua katsella vaan yritän unohtaa että niitä siellä edes on.