Työpaikkaihastus
Työpaikkaihastuksen kanssa oli muutama tapaaminen ja paljon viestittelyä, kunnes se viimein hänen puoleltaan hiipui olemattomiin. Nyt huomaan hän tapailevan työkaveriamme. Mitä voisin tässä tilanteessa tehdä, etten joutuisi ahdistuksen vuoksi täysin työkyvyttömäksi?
Kommentit (13)
Voi ei. Varattuun työkaveriin olin kerran ihastunut, ihan vastaavaa en ole kokenut. Sun on vain pakko hyväksyä asia ja ajatella että se ei ollut se "oikea" sulle. Ihastuksia tulee aina uusia,ajan kanssa menee ohi.
Tsemppiä, ihan kauhea tilanne! Mulla vähän vastaava tilanne käynnissä, ollaan oltu työkaverin kanssa yli vuosi toisiimme ihastuneita ja nyt vaikuttaa siltä, että miehen tunteet olisivat hiipuneet. Hän on ruvennut olemaan jopa tyly minua kohtaan ja selvästi välttelee minua. Minulla on todella kurja olo, koska omat tunteet eivät ole hävinneet mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ihan kauhea tilanne! Mulla vähän vastaava tilanne käynnissä, ollaan oltu työkaverin kanssa yli vuosi toisiimme ihastuneita ja nyt vaikuttaa siltä, että miehen tunteet olisivat hiipuneet. Hän on ruvennut olemaan jopa tyly minua kohtaan ja selvästi välttelee minua. Minulla on todella kurja olo, koska omat tunteet eivät ole hävinneet mihinkään.
Äskeinen jatkaa vielä, että itse en ole keksinyt muuta keinoa, kun sen, että yritän ihastua toiseen työkaveriimme. Tai käyttää häntä laastarina. Tiedän, että siinä ei ole mitään järkeä, mutta itse koen sen ainoana keinona ulos näistä tunteista. Vielä en ole onnistunut ihastumaan, mutta flirttailu sentään piristää välillä päivääni. Vaikka oikeasti minua ei kiinnostaisi sekään, kun sydän on edelleen ihan muualla..
Lähde vapaa-ajalla johonkin, jossa voit tavata uusia ihmisiä. Etsi jotain ihan muuta, kuin työympäristöstä muistuttavaa tekemistä ja porukkaa.
Lankesit kiertopalkintoon. Hyväksy se ja mene eteenpäin elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ihan kauhea tilanne! Mulla vähän vastaava tilanne käynnissä, ollaan oltu työkaverin kanssa yli vuosi toisiimme ihastuneita ja nyt vaikuttaa siltä, että miehen tunteet olisivat hiipuneet. Hän on ruvennut olemaan jopa tyly minua kohtaan ja selvästi välttelee minua. Minulla on todella kurja olo, koska omat tunteet eivät ole hävinneet mihinkään.
Äskeinen jatkaa vielä, että itse en ole keksinyt muuta keinoa, kun sen, että yritän ihastua toiseen työkaveriimme. Tai käyttää häntä laastarina. Tiedän, että siinä ei ole mitään järkeä, mutta itse koen sen ainoana keinona ulos näistä tunteista. Vielä en ole onnistunut ihastumaan, mutta flirttailu sentään piristää välillä päivääni. Vaikka oikeasti minua ei kiinnostaisi sekään, kun sydän on edelleen ihan muualla..
"Yritän ihastua toiseen." Tuosta laastaroinnista ei hyvä kyllä seuraa. Harhautat sitä toista, että olet muka kiinnostunut. Lopeta, typerää. Miltä itsestäsi tuollainen tuntuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ihan kauhea tilanne! Mulla vähän vastaava tilanne käynnissä, ollaan oltu työkaverin kanssa yli vuosi toisiimme ihastuneita ja nyt vaikuttaa siltä, että miehen tunteet olisivat hiipuneet. Hän on ruvennut olemaan jopa tyly minua kohtaan ja selvästi välttelee minua. Minulla on todella kurja olo, koska omat tunteet eivät ole hävinneet mihinkään.
Äskeinen jatkaa vielä, että itse en ole keksinyt muuta keinoa, kun sen, että yritän ihastua toiseen työkaveriimme. Tai käyttää häntä laastarina. Tiedän, että siinä ei ole mitään järkeä, mutta itse koen sen ainoana keinona ulos näistä tunteista. Vielä en ole onnistunut ihastumaan, mutta flirttailu sentään piristää välillä päivääni. Vaikka oikeasti minua ei kiinnostaisi sekään, kun sydän on edelleen ihan muualla..
"Yritän ihastua toiseen." Tuosta laastaroinnista ei hyvä kyllä seuraa. Harhautat sitä toista, että olet muka kiinnostunut. Lopeta, typerää. Miltä itsestäsi tuollainen tuntuisi?
Tiedän. Mutta kun tämä tilanne on aivan mahdoton, ihastukseni on pilannut jo 1,5 vuotta elämästäni enkä jaksa tätä enää. Olen yrittänyt kaikkea mahdollista ja tullut siihen lopputulokseen, että tunteeni eivät kuole muuten kun sillä tavalla, että ihastun johonkin toiseen. Tarkoituksenani ei ole olla vakavissani eikä särkeä kenenkään sydäntä. Korkeintaan ajaudun itse taas ongelmiin, jos sitten oikeasti ihastunkin tähän toiseen henkilöön.
Vierailija kirjoitti:
Lankesit kiertopalkintoon. Hyväksy se ja mene eteenpäin elämässä.
Ei ole kiertopalkinto. Tiedän hänen historian varsin pitkältä ajalta. Eteenpäin pitäisi kyllä päästä, mutta se tuntuu nyt ylivoimaisen vaikealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ihan kauhea tilanne! Mulla vähän vastaava tilanne käynnissä, ollaan oltu työkaverin kanssa yli vuosi toisiimme ihastuneita ja nyt vaikuttaa siltä, että miehen tunteet olisivat hiipuneet. Hän on ruvennut olemaan jopa tyly minua kohtaan ja selvästi välttelee minua. Minulla on todella kurja olo, koska omat tunteet eivät ole hävinneet mihinkään.
Äskeinen jatkaa vielä, että itse en ole keksinyt muuta keinoa, kun sen, että yritän ihastua toiseen työkaveriimme. Tai käyttää häntä laastarina. Tiedän, että siinä ei ole mitään järkeä, mutta itse koen sen ainoana keinona ulos näistä tunteista. Vielä en ole onnistunut ihastumaan, mutta flirttailu sentään piristää välillä päivääni. Vaikka oikeasti minua ei kiinnostaisi sekään, kun sydän on edelleen ihan muualla..
"Yritän ihastua toiseen." Tuosta laastaroinnista ei hyvä kyllä seuraa. Harhautat sitä toista, että olet muka kiinnostunut. Lopeta, typerää. Miltä itsestäsi tuollainen tuntuisi?
Tiedän. Mutta kun tämä tilanne on aivan mahdoton, ihastukseni on pilannut jo 1,5 vuotta elämästäni enkä jaksa tätä enää. Olen yrittänyt kaikkea mahdollista ja tullut siihen lopputulokseen, että tunteeni eivät kuole muuten kun sillä tavalla, että ihastun johonkin toiseen. Tarkoituksenani ei ole olla vakavissani eikä särkeä kenenkään sydäntä. Korkeintaan ajaudun itse taas ongelmiin, jos sitten oikeasti ihastunkin tähän toiseen henkilöön.
Se flirtin kohde helposti kuule alkaa luulemaan jo muuta ja todellakin on vaarana että särjet sydämen vaikket haluaisi tai olisikaan vakavissasi.
Kyllä sen ymmärtää ja jotenkin kestää, että toinen ei olekaan niin kiinnostunut kuin aluksi näytti. Loukkaavaa on, että hän ei suostunut asiasta puhumaan. Olisin halunnut meidän yhdessä toteavan, että tämä juttu jäi kokeuluksi ja on nyt ohi. Sen sijaan joudun itse päättelemään tilanteen siitä kun tämä työpaikan tilaisuudessa nyhjää jossain nurkassa yhteisen työkaverimme kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Lähde vapaa-ajalla johonkin, jossa voit tavata uusia ihmisiä. Etsi jotain ihan muuta, kuin työympäristöstä muistuttavaa tekemistä ja porukkaa.
Minulla ei juuri ole elämää töiden ulkopuolella, kun en oikein osaa tutustua ihmisiin. Pitäisi ensin olla jonkin asiallisen asian kanssa tekemisissä, että tulee tulee tutuksi, jonka jälkeen vasta uskallan miettiä mahdollisuutta muuhunkin yhteydenpitoon.
Kaikki harrastuksenikin ovat sellaisia, joissa on vaikea tavata ketään. Tai ehkä se luonnostaan sosiaalisilta ihmisiltä onnistuisikin. Olen kyllä yrittänyt keksiä jotain muuta tilalle, mutta kaikki tuntuu keinotekoisilta.
Täytyyhän tästä muillakin olla kokemusta? Pyydän vertaistukea!