Millainen elämäntapa on ylemmällä keskiluokalla?

Lääkärit, kaupunginjohtajat, toimitusjohtajat jne, tienaavat yli 6000/ kk ja asuvat isoissa omakotitaloissa hyvällä alueella.

Eivätkä asu. Vuokralla ihan kuin muutkin ja kertyneet varat osake yms sijoituksissa!

Mieheni on tohtori ja minä tuplamaisteri. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Lapsia on. Harrastamme ulkoilua, uintia, lukemista, opiskelua. Matkustelemme pari kertaa vuodessa. Aika tavallista lapsiperhearkea.

Yli 4000 on jo ylempää keskiluokkaa.

Onko siis ylempää keskiluokkaa, jos on akateeminen koulutus?

-ap-

Ja onko siis 6000 e/ kk tuloraja, että kuuluu ylempään keskiluokkaan? Nämä luokkien rajat on aina hämmentäneet minua.

-ap-

Vierailija kirjoitti:

Onko siis ylempää keskiluokkaa, jos on akateeminen koulutus?

-ap-

Kyse on elämäntavasta ei ansiotasosta. Akateeminen tutkinto ei aina anna isoja palkkoja mutta tekee eron alempaan keskiluokkaan.

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Olisi kiva jos tuohon olisi jokin ns. virallinen määritelmä. Että onko se elämäntapakysymys, vai tulokysymys, vai koulutuskysymys vai mikä. 

Itse olen taipuvainen ajattelemaan että se on elämäntapakysymys. Esim. itselläni on akateeminen tutkinto, kohtuuhyvät tulot (4800 e / kk) mutta harrastuksiltani olen täysi white trash juntti. Ei purjehdusta, golfia, kuntosalia tms vaan tietokonepelejä, kalsarikännejä, fudiksen töllöttämistä :D 

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Mutta onhan perhearvot kaikissa luokissa. Se tuskin erottaa eri luokkia.

-ap-

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on tohtori ja minä tuplamaisteri. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Lapsia on. Harrastamme ulkoilua, uintia, lukemista, opiskelua. Matkustelemme pari kertaa vuodessa. Aika tavallista lapsiperhearkea.

Määritteletkö siis itsesi ylempään keskiluokkaan koulutuksen perusteella?

-ap-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Mutta onhan perhearvot kaikissa luokissa. Se tuskin erottaa eri luokkia.

-ap-

Alemman tuloluokan perheissä tuntuu olevan yleisempää heivata lapsi omilleen 18-vuotiaana, ja tosiaan omilleen. Ylemmän keskiluokan perheissä lapsesta huolehditaan vähintään ensimmäisen akateemisen tutkinnon suorittamiseen asti, ja jos ei ensiasuntoa osteta suoraan, siihen ainakin säästetään pesämuna.

Tietysti tähän vaikuttavat taloudelliset mahdollisuudet, mutta myös asenne. Ei kenenkään tarvitse pärjätä yksin. Myös suvun vanhuksista halutaan itse pitää huolta, yhteiskunta ei ole hoitoautomaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on tohtori ja minä tuplamaisteri. Asumme Helsingin keskustassa kerrostalossa. Lapsia on. Harrastamme ulkoilua, uintia, lukemista, opiskelua. Matkustelemme pari kertaa vuodessa. Aika tavallista lapsiperhearkea.

Määritteletkö siis itsesi ylempään keskiluokkaan koulutuksen perusteella?

-ap-

Kyllä. Meillä on myös varallisuutta mutta koulutus on suurempi kriteeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Mutta onhan perhearvot kaikissa luokissa. Se tuskin erottaa eri luokkia.

-ap-

Alemman tuloluokan perheissä tuntuu olevan yleisempää heivata lapsi omilleen 18-vuotiaana, ja tosiaan omilleen. Ylemmän keskiluokan perheissä lapsesta huolehditaan vähintään ensimmäisen akateemisen tutkinnon suorittamiseen asti, ja jos ei ensiasuntoa osteta suoraan, siihen ainakin säästetään pesämuna.

Tietysti tähän vaikuttavat taloudelliset mahdollisuudet, mutta myös asenne. Ei kenenkään tarvitse pärjätä yksin. Myös suvun vanhuksista halutaan itse pitää huolta, yhteiskunta ei ole hoitoautomaatti.

Itse kokisin, että alemmissa luokissa lapsesta kyllä huolehditaan minkä pystytään, esim saavat asua kotona jos vain opiskelupaikka on lähellä. Usein se vain on kasvukeskuksissa, samoin kuin ensimmäinen työpaikka. Tässä olisi alempien luokkien kohdalla siis kyseessä taloudelliset realiteetit, eivät niinkään arvot sinänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Mutta onhan perhearvot kaikissa luokissa. Se tuskin erottaa eri luokkia.

-ap-

Alemman tuloluokan perheissä tuntuu olevan yleisempää heivata lapsi omilleen 18-vuotiaana, ja tosiaan omilleen. Ylemmän keskiluokan perheissä lapsesta huolehditaan vähintään ensimmäisen akateemisen tutkinnon suorittamiseen asti, ja jos ei ensiasuntoa osteta suoraan, siihen ainakin säästetään pesämuna.

Tietysti tähän vaikuttavat taloudelliset mahdollisuudet, mutta myös asenne. Ei kenenkään tarvitse pärjätä yksin. Myös suvun vanhuksista halutaan itse pitää huolta, yhteiskunta ei ole hoitoautomaatti.

Itse kokisin, että alemmissa luokissa lapsesta kyllä huolehditaan minkä pystytään, esim saavat asua kotona jos vain opiskelupaikka on lähellä. Usein se vain on kasvukeskuksissa, samoin kuin ensimmäinen työpaikka. Tässä olisi alempien luokkien kohdalla siis kyseessä taloudelliset realiteetit, eivät niinkään arvot sinänsä.

Kyllä ne ovat tälläkin palstalla ne alemmin koulutetut, jotka ovat sitä mieltä, että 14 v pärjää yön yksin, kun jo 16 v voi asua yksin.

Ja onhan näistä oikeaa tietoakin. Paremmin koulutetut aloittavat seksin myöhemmin, päihteiden käytön myöhemmin ja lapsien perään katsotaan paremmin. Ylemmän keskiluokan vanhempi ei anna alaikäiselle alkoholia omiin menoihin, eikä lähde baarireissulle jättäen lapset ilman lastenvahtia.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit, kaupunginjohtajat, toimitusjohtajat jne, tienaavat yli 6000/ kk ja asuvat isoissa omakotitaloissa hyvällä alueella.

AV:lla oppii, että omakotitalo on joku statussymboli. Näin täällä Suomessa, missä tonttimaa on halpaa ja sitä on paljon. Helsingin kantakaupungin kerrostaloissa asuu pelkkää pitkäaikaistyötöntä rupusakkia. ;)

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Tämä on niin hauskaa, kuinka mutuilua kaikki määrittely lopulta av:lla on. Esim. tutkimusten mukaan ryhmissä tapahtuvaa kilpaurheilua harrastavat (lätkä, fudis) tulevat keskimääräistä varakkaammista kodeista.

Ei tuohon voi antaa tarkkoja rajoja, sillä kyseessä on liukuva määritelmä. Ylempään keskiluokkaan ei tasan varmasti kuulu 70-luvun kerrostalolähiössä vuokralla asuva yh-lähihoitaja, jonka harrastuksia ovat oluen juonti ja lähiöpubin karaoke, mutta siihen kuuluu useimpien mielestä lapseton lääkäri+di-pariskunta, joka harrastaa pyöräilyä ja kieltenopiskelua, ja jolla on 4-kymppisinä maksettu omakotitalo hyvässä lähiössä. Mutta näiden väliin mahtuu paljon perheitä, joista ei voi näin suoraan sanoa mikä heidän "luokkansa" on. 

Miten joku voi kaivata tarkkoja rajoja, kun Suomi ei ole mikään luokkayhteiskunta? Huvittavaa on myös, kun jotkut kuvittelevat olevansa ylempää keskiluokkaa jollain hieman mediaania korkeammilla 4000 tuloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole selviä rajoja. Ylempään keskiluokkaan tarvitaan minusta korkea koulutus, min maisteri, SEKÄ suht korkea elintaso. Kumpikaan yksinään ei ole ylempää keskiluokkaa.

Perinteisesti ylemmän keskiluokan arvoja on ollut kulttuuri, liikunta on arvokkaampaa kuin kilpaurheilu, joten jääkiekkovanhempia ei tule ylemmän keskiluokan perheistä, ja perhearvot ovat tärkeitä. Lapsista pidetään huoli, ja heidän tulevaisuutensa halutaan turvata, taloudellisesti ja henkisesti.

Mutta onhan perhearvot kaikissa luokissa. Se tuskin erottaa eri luokkia.

-ap-

Alemman tuloluokan perheissä tuntuu olevan yleisempää heivata lapsi omilleen 18-vuotiaana, ja tosiaan omilleen. Ylemmän keskiluokan perheissä lapsesta huolehditaan vähintään ensimmäisen akateemisen tutkinnon suorittamiseen asti, ja jos ei ensiasuntoa osteta suoraan, siihen ainakin säästetään pesämuna.

Tietysti tähän vaikuttavat taloudelliset mahdollisuudet, mutta myös asenne. Ei kenenkään tarvitse pärjätä yksin. Myös suvun vanhuksista halutaan itse pitää huolta, yhteiskunta ei ole hoitoautomaatti.

Itse kokisin, että alemmissa luokissa lapsesta kyllä huolehditaan minkä pystytään, esim saavat asua kotona jos vain opiskelupaikka on lähellä. Usein se vain on kasvukeskuksissa, samoin kuin ensimmäinen työpaikka. Tässä olisi alempien luokkien kohdalla siis kyseessä taloudelliset realiteetit, eivät niinkään arvot sinänsä.

Kyllä ne ovat tälläkin palstalla ne alemmin koulutetut, jotka ovat sitä mieltä, että 14 v pärjää yön yksin, kun jo 16 v voi asua yksin.

Ja onhan näistä oikeaa tietoakin. Paremmin koulutetut aloittavat seksin myöhemmin, päihteiden käytön myöhemmin ja lapsien perään katsotaan paremmin. Ylemmän keskiluokan vanhempi ei anna alaikäiselle alkoholia omiin menoihin, eikä lähde baarireissulle jättäen lapset ilman lastenvahtia.

Tämä onkin mielenkiintoista. Että onko alemmilla luokilla korostettu tarve saada poikaset työnnettyä itsenäisiksi liiankin pian, ja ylemmissä luokissa katsotaan, ettei ole mitään kiirettä.