Lue keskustelun säännöt.
Miten apteekissa pyydetään lääkkeet, kun resepti on sähköinen? Nolottaa huudella ääneen...
19.03.2017 |
Miten sen oikein kuuluu mennä?
Tilanne 1.
Lääkäri kirjoittaa reseptin potilaan ylänivelen särkyyn. Sähköisen reseptin.
Potilas menee apteekkiin, ottaa vuoronumeron ja istuutuu omalla vuorollaan farmaseutin tiskin eteen, antaa kela-kortin ja sanoo että hakee reseptilääkkeet.
Farmaseutti ottaa kela-kortin ja kysyy
-Mitkä lääkkeet?
-No ne särkylääkkeet, kun on tänään kirjoitettu. Olkapään särkyyn.
-Selvä. Farmaseutti katsoo potilaan tietoja koneelta, löytää reseptin ja hakee purkin takahuoneesta.
Asiakas ottaa lääkepurkin ja menee maksamaan sen.
Tilanne 2.
Lääkäri kirjoittaa reseptin lapamadon häätöön, toisen peräsuolentulehdukseen. Sähköisenä.
Potilas menee apteekkiin.
Tulee hänen vuoronsa, hän hiipii vuorollaan farmaseutin luo, istahtaa, ojentaa kela-kortin ja pyytää nöyrästi:
-Päivää. Minä ottaisin ne 2 reseptiä.
-Reseptiä? Onko sulla lääkärin reseptit?
-Juu, ne pitäis näkyä siellä omissa tiedoissa.
-Mitä lääkkeitä?
-En minä muista niiden nimiä. 2 reseptiä.
-Mihin vaivaan?
-...no siellä on siis kaks uutta reseptiä. Toinen on se tulehduslääke ja sitten on se toinen.
-Mikä? Mitä lääkkeitä?
Täällä näkyy tuo nukahtamislääke, onko se se? Kirjoitettu viime kesänä!
Potilas oikaisee vaivaantuneena selkäänsä,
molemmilla puolilla istuvat asiakkaat rekisteröivät unihäiriöisen asiakkaan.
Koska kaikki on sähköistä, kaikki vaivat ja lääkkeet huudetaan ääneen apteekissa. Farmaseutteja ei nolota lainkaan.
Potilaan vasemmalla puolella on päihdeongelmainen, jota ei kyllä päältä uskoisi. Ihan siisti nuori mies, saanut antabus- ja diapam-reseptit, voi poikaparkaa!
Jotenkin ällöttävä, ryhditön mies, näytti ensin niin kunnolliselta.
Oikealla puolella istuu joku varttihullu nainen.
Pyytää masennuslääkkeitä ja jotain temestaa?
Eikö se ole ihan järkyttävän vahva psyykenlääke!
Ei ole tuonkaan asiat kunnossa. Taitaa asua siinä meidän naapurissa, en kyllä pyydä koskaan kylään.
-Niin että mitä lääkkeitä tulit hakemaan?
-No se tulehduslääke...
-Täällä on PERÄSUOLEN tulehduslääke! Sitäkö sinä haluat?
-No juu juuti se.
-Entä nukahtamislääke? Tarvitsetko tällä kertaa unilääkkeitä?
-En.
-Siis vain tämä lääke peräsuolen tulehdukseen... Oliko sitten jotain muuta?
-No siellä pitäisi olla se toinenkin resepti.
Vieressä istuvat asiakkaat nojaavat huomaamattomasti sivuttain, uteliaasti hymyillen puoleesi ja kuuntelevat toinen korva tarkkana, mikä tällä on nyt se toinen lääkeresepti.
-Mikä täällä pitäisi olla?
-No se resepti, en muista lääkkeen nimeä,
se häätölääke...
-Mikä häätölääke!? Ahaa! Sä tarkotat MATOlääkettä itsellesi!
Vieressäistujat vilkaisevat asiakkaaseen silmät suurina, ja nojautuvat poispäin.
Sillä on loisia, siis hyi!
-Hei Pirjo! huutaa farmaseutti takahuoneeseen. -Vieläkö niitä lapamatolääkkeitä on jäljellä?
-Ai lapamatolääkkeitä? Ei ole kuin tanskalaista lääkettä.
-No juuri se. Tässä ei ole loismatolääkkeen käyttöohjetta suomeksi, minä voin kyllä suomentaa sen potilaalle.
-Ei kiitos! Kyllä siitä varmaan selvän saa.
Asiakkaat poistuvat maksamaan yksitellen,
ilman yksityisyyttä, ilman omaa rauhaa tai itsekunnioitusta, miettien muiden sairauksia ja ongelmia, kaikkia sitä löytyykin.
Miksi sähköinen resepti on puhe-resepti?
Paperinen oli parempi,
kuin tämä kammottava suullinen, "sähköinen" resepti.
Apteekit kun ovat julkisia, vilkkaita tiloja ja sairaudet aika henkilökohtaisia.
Kommentit (56)
En ole kertaakaan apteekissa kuullut mitä muut ovat hakeneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kertaakaan apteekissa kuullut mitä muut ovat hakeneet.
Minä taas olen lähes joka kerta kuullut useammankin asiakkaan lääkityksen. Täällä kun on monesti sanottu, että ei ketään kiinnosta, niin itse ainakin olen usein erityisesti psyyke- tai kipulääkkeitä listattaessa miettinyt hiljaa mielessäni, että mitähän kaikkia diagnooseja tuollakin on. Tuskin nyt koko maailman ainoa ihminen olen, joka niin tekee.
Otan vanhan tyhjän pakkauksen mukaan, tai kirjoitan paperille mitä otan.
Vierailija kirjoitti:
Se on hiivatulehdus. Pillua ei tarvitse mainita.
Eikä sitä savannimulkkua
Vierailija kirjoitti:
Se on hiivatulehdus. Pillua ei tarvitse mainita.
Eikä sitä savannimulkkua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo koskaan kuullut apteekissa muiden lääkkeitä tai vaivoja, en ole kiinnittänyt huomiota miten farmaseutti on mulle puhunut (onko erityisesti maininnut lääkkeen tms). haen omat tropit ja lähden, jos joku vieruskaveri kuulee että haen unilääkkeitä ja jotain muuta, big deal.
Oma kannassa voi salata reseptitiedot ja jättää näkyväksi vain sen reseptin jonka aikoo hakea. Eipä tarvitse farmaseutin kysellä ja kailottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketään muuta siellä apteekissa ei kiinnosta pätkääkään ostatko migreenilääkettä, diapamia vai kihomatolääkettä. Oikeesti. Kuka hitto luulee olevansa niin tärkeä rooli muiden elämässä että luulee että muut kuuntelee mitä haet apteekista? Ei sitä mirevania hakevaa mummoa kiinnosta sun hiivalääkkeesi tai diapamisi.
Ymmärrän ap:n huolen. Ei varmaan jotain random mummoa kiinnosta saati farmaseutteja, mutta jos viereisessä looshissa istuu se pahin juoruileva tätisi ja toisella puolella työpaikan kahvihuoneen pahin kälättäjä niin et ehkä halua kertoa, että joo tähän perussairauteen sitä ja tuohon satiaisongelmaan tätä toista. Tietosi ovat levinneet sukulaisille ja työkavereille ennen kuin ehdit maksaa lääkkeitäsi. Tämä ei voi olla oikein.
Olin taannoin maalaisapteekissa lauantaina viittä vaille sulkemisajan. Odotin oman lääkkeen laittamista penkillä, siinä tiskillä ei ollut vielä loosheja. Tuli nuori tyttö ja kysyi jälkiehkäisyä. Nuori miesfarmaseutti selitti mitä tarpeen on, ystävällisesti ja asiallisesti. En ikinä enää muista, minkänäköinen asiakas oli - se tapaus meni menojaan.
Meillä on vaivamme ja aikamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajat kiinni kirjoitti:
Puhdistakaa elimistönne kuonaaineista ja myrkyistä niin ei tavitse käyttää apteekin lääkkeitä
Olet täysin oikeassa.
"HUS, syöpä!"
Noin syöpä katosi ja pääsin eroon kuona-aineista ja myrkyistä. Ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, on todella ikävä hakea reseptilääkkeitä apteekista. Taatusti koko kylä tietää sun lääkityksen kailottava farmaseutin takia.
Tää on ihan totta. Ja mun tuurilla apteekkiin osuu aina yhtä aikaa juoruileva naapuri/työkaveri/asiakas (olen näkyvässä työssä). Onkin tosin kiva, jos haet jotain lääkettä noloon tai ikävään vaivaan.
"Kuulitteko jo, Pirjolla on klamydia/krooninen virtsaputkentulehdus/paha ummetus!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eikös nyt ole ihan lakikin, että ne reseptiasiat hoidetaan siellä nenäkkäin farmaseutin kanssa sermin takana. Meillä ainakin se sitten hakee sen lääkkeen ja laitaa pussiinkin, että voin mennä kassalle maksamaan, siinä on sellainen oranssi tasku mukana, jossa ne ostokset on lueteltu kassaa varten.
Eli missään kohti ei erityisemmin kailoteta enempää lääkkeiden kuin asiakkaankaan nimeä.
Minun käyttämissäni apteekeissa se pieni sermi siinä asiakkaiden välissä ei ole äänieristetty,
ja ainahan se farmaseutti alkaa huutaa kailottaa lääkkeen nimeä ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Ketään muuta siellä apteekissa ei kiinnosta pätkääkään ostatko migreenilääkettä, diapamia vai kihomatolääkettä. Oikeesti. Kuka hitto luulee olevansa niin tärkeä rooli muiden elämässä että luulee että muut kuuntelee mitä haet apteekista? Ei sitä mirevania hakevaa mummoa kiinnosta sun hiivalääkkeesi tai diapamisi.
Ei ehkä ketään kiinnosta minun lääkkeeni tai vaivani ja juuri siitä syystä apteekkityöntekijän ei tarvii huudella niistä kuin huutokauppameklarin. Voi jopa normaalia hiljaisemmalla äänellä kuiskutella pelkästään asiakkaalle. Toisia voi nolottaa hakea lääkettä esim hiivatulehdukseen. Ja ihmiset ovat kuitenkin kovin uteliaita toisten asioista, että jos niillä olis pokkaa niin varmasti kysyisivät mistä ja miksi olet saanut tulehduksen emättimeesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne muiden lääkitykset valitettavasti usein kuulee ihan tahtomattaan. Näin sairaanhoitajana se on kyllä kiusallista kun samantien selviää sitten sairaudetkin kun lääkkeiden nimet/vaikuttavat aineet on tuttuja.
Kyllä muakin harmittaa kuulla läheisen ostamat lääkkeet satuttuamme samaan aikaan apteekkiin ja kun huomasin, ettei läheinen olisi halunnut asiasta "julkista". Joku ääliö farmaseutti kailotti hänen lääkkeet suureen ääneen 😏
Etkö lukenut aloitusta vain etkö vain tajunnut?