Miten apteekissa pyydetään lääkkeet, kun resepti on sähköinen? Nolottaa huudella ääneen...

Itse ojennan farmaseutille Kela-korttini ja sanon "mulla ois sähköisellä reseptillä sitä efexoria". Tuskin kukaan muu asiakas kuulee ja jos kuuleekin, eivät varmaan tiedä mitä Efexor on. Ja jos tietävät, ei se minua haittaa. En häpeä lääkitystäni.

Ota hyvä ihminen itsellesi paperitulosteita tai pyydä se lääkäriltä, jos et voi tulostaa ja näytä siitä mitä lääkettä haluat!

No käy tulostomassa omakannasta paperille ja näytä siitä jos on muuten noin vaikeaa. Itselle ei ole ollut mitään hankaluutta hekea sähköisen reseptin kanssa lääkkeitä itselle, puolisolle ja lapsille. Parasta on se että sähköistä reseptiä en pysty hukkaamaan.

Sen lääkelistan eli sähköiset reseptit listattuna paperille saa apteekista, kun vaan pyytää. Apteekki on velvollinen antamaan listan, joko niin että on kaikki reseptit tai vaan voimassaolevat. On laissa tuo velvoite. Siitä listasta voi sitten näyttää, mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun farmaseutti selittää isoon ääneen, miten lääkettä otetaan ja kutsuu samalla lääkettä kauppanimillä, mistä muut asiakkaat voi päätellä asioita. Miksei voi vaikka osoittaa pakkausta ja sanoa, että tätä lääkettä otetaan kolmesti päivässä, mutta jättää kauppanimi mainitsematta. Toinen juttu, kun jotkut eivät laita pussiin niitä lääkepaketteja ja joutuu myymälän läpi käveleen kassalle lääkepaketit kädessä ja kassalla pääsee ostamaan sen pussin sitten. Pussittomuuden takia rupesin asioimaan eri apteekissa.

Ai tuonko takia ne aina tyrkyyttää sitä pikkupussia.... Joo ei ole ollut onglema, kysyvät aina että onko lääke tuttu ja jos selittävät käyttöä, niin eivät kyllä ole koskaan puhuneet lääkkeestä nimellä. Ja lopuksi tosiaan ollaan aina laittamassa pakkausta pussiin.

Kyttäätkö ap itse muiden asiakkaiden jokaista sanaa ja painat lääkityksen+naaman muistiin? Miksi muuten tuollaisia kuvittelisit?

Itse kun apteekissa asioin niin muiden asiakkaiden puhe henkilökunnan kanssa on ihan kärpästen surinaa. Vaikka sattuisin jonkun sanan sieltä tunnistamaan niin unohtuu samantien, asiakkaat ovat kasvotonta massaa joka ei jää mieleen. Miksi edes jäisi?

Vainoharhaiselta kuulostaa.

Ehdotan, että te lääkkeittenne nimiä nolostelevat laitatte APTEEKKEIHIN viestin aiheesta. Yritykset kiinnittävät huomiota asiakkaiden toiveisiin ja pyrkivät muuttamaan toimintaansa.

Vauva-palstalla päätetään tietenkin mm. tasa-arvosta, elatusavusta, naisten armeijaanmenosta, miesten ruokakorvauksista työttömyysaikoina, ufojen laskeutumisesta jne., mutta ymmärtääkseni apteekkien valistaminen ei kuulu toimenkuvaamme.

Mä olin kerran apteekissa kun yhtäkkiä kuului aika kovaa kiekaisu "ai siis emätinpuikko!" ja kaikki luonnollisesti kääntyivät katsomaan. Nainen oli yrittänyt suputtaa myyjälle hiljaa mitä tarvitsee ja myyjä pari kertaa "siis mitä??" kysymyksen jälkeen tajusi mitä asiakas hakee xD

Itse kirjoitan aina miehelle lapun mukaan mitä lääkettä ja kuinka paljon tarvitaan.

Reseptivapaissa sama juttu. Kerran olin kirjoittanut lappuun Ceridal Intime,  kun mies oli aikansa harhaillut

hyllyjen välissä, tuli henkilökunta kysymään, voivatko auttaa, mies siihen että voidetta Ceridal In time etsii.

Kotiin tullessaa sanoi, että tässä sinulle nyt sitä in taim-voidetta.

Nykyisin sitä ei tuolla nimellä myydäkään, vaan nimellä Ceridal lipolotion, ihan viehkeä nimi tuokin.

Kun asioin siinä loosissa lääkkeistäni, niin uskon että se vieressä istuja keskittyy myös omiin lääkkeisiinsä, eikä sitä kiinnosta paljoakaan mitä minulle sanotaan, kuten ei minuakaan hänen lääkityksensä. Ne ohjeet löytyy kyllä siitä pakkauksesta tai lääkäri on jo tulostanut tai voi hakea googlesta, niin ujompi voi sanoa, että sain jo ohjeet.

Viimeksi kyllä selvisi vasta apteekista että reseptilääkkeeni olikin nimeltä ennestään tutun rinnakkaisvalmiste, ja selvisi myös että sitä pitää syödä pitempään, että tulehdusta parantava vaikutus alkaisi, yksittäin se toimii vain kipulääkkeenä.

Ja kyllä meidän apteekissa voi sanoa myyjälle, että kiitos en tarvitse apua, ja myyjä vastaa, että tulkaa sitten kysymään jos tarvetta ilmenee.

Joissakin apteekeissa on kyllä vähän paremmin eristetty ne reseptillä ostavien paikat.

Ja kaikkein ujoimmathan voivat nykyisin tilata postitse apteekista myös reseptilääkkeensä.

Vierailija kirjoitti:

Ketään muuta siellä apteekissa ei kiinnosta pätkääkään ostatko migreenilääkettä, diapamia vai kihomatolääkettä. Oikeesti. Kuka hitto luulee olevansa niin tärkeä rooli muiden elämässä että luulee että muut kuuntelee mitä haet apteekista? Ei sitä mirevania hakevaa mummoa kiinnosta sun hiivalääkkeesi tai diapamisi. 

Kiinnosti tai ei, niin hitto vieköön niitä EI tarvitse apteekin henkilökunnan kailottaa tiskillä.

Fiksusti voi palvella.

Liian usein tullut tahtomattaan kuulluksi muiden lääkkeet vaikkei kiinnosta niin vetuttaa sen asiakkaankin puolesta.

Olen kyllä huomannut tuon farmaseuttien tavan kailottaa vaivasi kaikkien kuullen, mutta onneksi olen sellainen, etten oikein häpeä mitään tuollaista... mutta olen silti miettinyt MIKSI ne ei voi puhua edes vähän hiljempaa? :D

Joka tapauksessa, kun täällä ehdotettiin niitä paperitulosteita, niin ei sekään aina toimi. Viimeksi kun kävin lääkärillä sain ne tulosteet sähköisistä resepteistä, ja ojensin ne kela-korttini kanssa apteekin tiskillä farmaseutille, jotta en joutuisi erikseen sanomaan mitkä lääkkeet otan, säästyy sekin vaiva. No se farmaseutti otti sen kortin, lykkäsi tulosteet takaisin minulle ja tokaisi "ei näitä tarvita" ja sitten ryhtyi kyselemään koneelta reseptejäni katsellessaan, että no mitkäs näistä lääkkeistä laitetaan. Huoh...

Mua ei vois vähempää kiinnostaa jos tuntemattomat ihmiset kuulevat mun pyytävän vaikka unilääkkeitä apteekissa

No, ap toki liioitteli aika lahjakkaasti, mutta siltikin ymmärrän yskän. Pari kertaa itsekin olen asioinut apteekissa jonkun nolomman sorttisen vaivan vuoksi. Paikalle on sitten astellut terhakka farmaseutti tarjoamaan apuaan. Kun itse olen yrittänyt hiljaisella ja matalla äänellä kysellä lisätietoja, farmaseutti kajauttaa vastauksen niin, että varmasti apteekin takahuoneeseen asti kuuluu. Se ei ole kivaa ja kertoo joko farmaseutin totaalisesta kyvyttömyydestä lukea asiakasta tai sitten jonkinlaisesta omituisesta halusta "kouluttaa" asiakasta tyyliin "ei näissä asioissa ole mitään hävettävää". Ehkä ei, mutta mielestäni on silti asiakkaan valinta, haluaako hän ympärillä olevien ihmisten tulevan tietoisiksi siitä, millä asioilla apteekissa liikkuu.

Nolous ei vaivaa, mutta yksityisyyden puute kyllä.

Joskus apteekissa on samaan aikaan tuttavia, sukulaisia tai työkavereita,

jolloin kaikkein intiimimpien vaivojeni julkinen huutelu apteekissa voi tahattomasti hankaloittaa elämääni.

Kyllä tämä on ihan todellinen ikävä ominaisuus sähköisissä resepteissä.

Propralia käytetään muihinkin vaivoihin kuin esiintymisjännitykseen, sehän on verenpainelääke. Hyvin moni tuttavani + minä itse on sitä käyttänyt.

Siis eikös nyt ole ihan lakikin, että ne reseptiasiat hoidetaan siellä nenäkkäin farmaseutin kanssa sermin takana. Meillä ainakin se sitten hakee sen lääkkeen ja laitaa pussiinkin, että voin mennä kassalle maksamaan, siinä on sellainen oranssi tasku mukana, jossa ne ostokset on lueteltu kassaa varten.

Eli missään kohti ei erityisemmin kailoteta enempää lääkkeiden kuin asiakkaankaan nimeä.

Puhdistakaa elimistönne kuonaaineista ja myrkyistä niin ei tavitse käyttää apteekin lääkkeitä

Kyse ei nut taida olla siitä, kuuleeko tai kuunteleeko muut ja mitä muut ymmärtävät, vaan siitä MILTÄ ASIAKKAASTA TUNTUU. Ymmärrän ap:tä täysin, asiakaspalvelu nyt vaan on Suomessa yleisesti ottaen syvältä.

Pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, on todella ikävä hakea reseptilääkkeitä apteekista. Taatusti koko kylä tietää sun lääkityksen kailottava farmaseutin takia.