En ostaisi ikinä käytettyä sohvaa tai sänkyä, muita?
Inhottaisi liikaa ajatus, että niitä on käytetty eli maattu alastomana, niihin on imeytynyt vieraiden ihmisten eritteitä ja ominaistuoksua ja niissä voi pesiä luteita, hometta ja ties mitä. Mitä te muut ajattelette tästä?
Kommentit (47)
Noin mäkin ajattelin, mutta työttömyys. Just saatiin tutulta 80 eurolla uutta vastaava sänky, ei mahtunut heidän uuteen makkariinsa. Olen niin onnellinen, edellinen oliv 120cm ja jouset läpi. Siinä nukuttiin minä, lapsi ja mies. Kyllänyt kelpaa:)
Ex avokilla oli sama ajatusmaailma. Kun muutettiin yhtene oltais saatu vähän käytetty uutta vastaava parisänky ilmaseksi mun kaverilta. Ei kelvannut vaan piti olla kuulemma kaupasta ostettu uusi. Vaati vielä että minä olisin maksanut puolet siitä uudesta joka siis oli täysin tarpeetonta tuhlausta kun vastaava ilmanen oli tarjolla. Nukuttiin sitten pari kuukautta eri sängyissä ja erottiin, onneksi. Muutenki oli hällä rahankäyttö ihan holtitonta.
Mun 60-vuotias äiti kuoli ja häneltä jäi vuoden vanha 5000 euron moottorisänky tyylikkäällä kangasverhoillulla rungolla ja sängynpäädyllä. Ihmettelen, jos ei jollekin muutamalla satasella kelpaisi. Siihenhän olisi helppo ostaa uusi petari, jos vanha ellottaa.
Olin ihan onnessani teininä, kun sain kummilta 120 cm leveän käytetyn runkopatjasängyn.
Et varmaan ikinä yövy hotelleissakaan? Luoja ties kuinka moni ihminen niissä sängyissä on hikoillut ja pierryt.
Minä. En osta sänkyjä tai sohvia käytettyinä vaikka rahaton olisin. Kaiken muun voin kyllä ostaa käytettynä.
En todellakaan ostaisi käytettyä sohvaa tai sänkyä, hyi! Ällöttää ajatuskin. Mieluummin olisin ilman ja nukkuisin vaahtomuovipatjalla lattialla.
Ap ei varmaan istu ystävien/tuttavien/sukulaisten luona käydessään koskaan sohvalla. Pelkästään lattialla ihan vain varmuuden vuoksi. Yökylään oma patja ja peitto mukaan ettei tartu luteita.
Vierailija kirjoitti:
Köyhien puuhaa ostaa jotain vanhoja huonekaluja.. hyi helvetti!
Itse pidän -yksinkertaistaen- antiikista mutta ei ole minulta pois, jos sinä tykkäät, josain muusta. En muutenkaan pidä kertakäyttökulttuurista. Minulla on huonekaluja jotka ovat kestäneet käyttöä toista sataa vuotta ja en näe mitään syytä etteikö niistä ainakin osa voisi kestää vielä ainakin vuosikymmeniä. - Toisaalta kodistani luo kodin juuri se, että sisustuksessa on eri kerrostumia: osa oikeasti vanhaa, mutta joukossa on myös uutta.
t. Yksi tulorajoitteinen
Vierailija kirjoitti:
Inhottaisi liikaa ajatus, että niitä on käytetty eli maattu alastomana, niihin on imeytynyt vieraiden ihmisten eritteitä ja ominaistuoksua ja niissä voi pesiä luteita, hometta ja ties mitä. Mitä te muut ajattelette tästä?
Joku väinämöinen maannut siinä hk n plöö ja kalja kourassa alasti. Suomisoffa. Ei mitään haittoja. Voihan sen pesaista.
Tässä istun sohvalla, josta maksoin käytettynä 50 euroa, ja josta saisin sen myydessäni tuhansia euroja – pistää hymyilyttämään :) Uutena tällaista ei enää edes saisi...
Jaa. Meillä on neljä käytettyä sohvaa, liuta käytettyjä nojatuoleja ja yksi käytetty runkopatja. Itse asiassa meillä on omien ja kahden lapsen patjojen (kolmannella tuo käytetty) vain yksi uutena ostettu huonekalu, nojatuoli, jonka mieheni on joskus sinkkuaikoina ostanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhien puuhaa ostaa jotain vanhoja huonekaluja.. hyi helvetti!
Itse pidän -yksinkertaistaen- antiikista mutta ei ole minulta pois, jos sinä tykkäät, josain muusta. En muutenkaan pidä kertakäyttökulttuurista. Minulla on huonekaluja jotka ovat kestäneet käyttöä toista sataa vuotta ja en näe mitään syytä etteikö niistä ainakin osa voisi kestää vielä ainakin vuosikymmeniä. - Toisaalta kodistani luo kodin juuri se, että sisustuksessa on eri kerrostumia: osa oikeasti vanhaa, mutta joukossa on myös uutta.
t. Yksi tulorajoitteinen
Ei paljoa kiinnosta kerrostumat. Oli kyse sitten huonekaluista tai vaatteista.
Pahus kun missään ei myydä antiikkia uutena. Onneksi olen fiksu ja tajuan että sänky on sänky ja patja on patja, jälkimmäisen hankin uutena.
Onko se tutkittua että bakteerit kuolee sohvalta hitaammin kuin keittiön tuolilta?
Ludeongelman tiedostan, ja sen pahentuessa olen alkanut välttää tekstiilien ostamista käytettynä. Ja harmittelen sitä todella paljon. Olen tykännyt ostaa lähes kaikki vaatteenikin käytettynä.
Kuitenkin olen ostanut sänkyni käytettynä, samoin kuin sohvakalustoni. Tässä kun ympärilleni katselen, ei heti osu silmään mitään, minkä olisin ostanut uutena. Suurin osa huonekaluistani on 50- ja 60-luvuilta, eikä sellaisia enää valmisteta. Uutena myytävistä ne omaa silmää miellyttävät sohvat maksavat tuhansia euroja – kyllä, niin köyhä olen, ettei siihen ole varaa. Tuntuisi lisäksi todella tyhmältä laittaa järkyttävä määrä euroja huonekaluihin, kun halvalla saa hyvää käytettyä. En ymmärrä uuden ihannointia uutuuden vuoksi.
Mutta ymmärrän kyllä senkin, että joitakuita ällöttää. Hyvä niin – teen parempia löytöjä.
Kaikki mun kalusteet on ostettu käytettyinä. Ihan puhtaita ja hyväkuntoisia. Sillä hinnalla millä sain yksiööni sohvan, sängyn ja tietokonepöydän ei olisi saanut edes sohvaa vaikka jyskistä. Ei ole varaa sellaiseen luksukseen.