Lue keskustelun säännöt.
"kotihoidontukeen ei ole varaa, kotihoidontukeen ei ole varaa, kotihoidontukeen..."
15.03.2017 |
Voisiko joku oikeasti esittää jotain lukuja siitä, millä tavalla "kotihoidontukeen ei ole varaa" ja miten "naiset tarvitaan töihin"...
Ei aukea minulle. Mihin töihin, kun maassa satoja tuhansia työttömiä?
Ja miten ei ole varaa, kun kotihoidontuki on alle kolmannes hoitopaikan kustannuksista?
Ja huomioidaanko tuossa hokemassa se, että tosi moni nostaa sitä kotihoidontukea, vaikka olisi töissä/tekisi töitä. Sehän on vaan tapa järjestää päivähoito. Meilläkin molemmista lapsista nostettiin kotihoidontuki tappiin asti, mutta ei meistä kumpikaan ollut koko aikana kotiäiti/koti-isä, vaan ihan hyvätuloisia veronmaksajia. Me vain sumplittiin lastenhoito niin, että toinen lapsi ei mennyt ikinä päivähoitoon ja toinen nelivuotiaana puolipäiväiseksi.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Ap kaipasi yksinkertaisia lukuja, miksi kotihoidon tukeen ei ole varaa.
Yksinkertaiset luvut näkyvät ihan vuositasolla, kun katsot viimeisen 10 vuoden valtion budjetteja. Joka vuosi on otettu noin 5 miljardia lisää velkaa, joka on käytetty sellaisiin "hyvinvointi"palveluihin, joihin meillä ei ole varaa.
Tukien puolustajat hokevat jatkuvasti, miten muutamalla satasella "säästetään" mm. päivähoitomaksuissa. Kuitenkin yhä useampi kotona olija kyörää lapsensa jopa kokopäiväiseen päivähoitoon mitä erilaisimmista ja mitä hulluimmista syistä. On unohdettu täysin se, miksi päivähoito alun perin luotiin, eli mahdollistamaan myös äitien työssäkäynti ja sittemmin myös opiskelu. Tässäkin ketjussa on puhuttu, miten lähäri ei ikinä maksa neljän lapsensa hoitomaksuja. Mutta työpaikan kannattavuus ei ole vain siinä, että sillä maksetaan hoitomaksut. Työssäkäynti pitää yhteiskunnan rattaat laajamittaisesti pyörimässä. Ja uskokaa tai älkää, mutta oikeasti se, että osaavaa työvoimaa on työmarkkinoiden saatavilla, mahdollistaa sen että uusia työpaikkoja syntyy. Meillä ei taatusti olisi ollut esim. Nokian menestystä ilman sitä.
Kotihoidon tuki oli Kepun konsti saada emännille omaa rahaa.
Ei siellä kotiäidillä silti päivåhoidossa ole kuin niitä sen kotihoidontuella hoidettavan lapsen isompia sisaruksia.
Sen sijaan jos hänet pakotetaan työttömäksi siellä on aina vähintään yksi lapsi enemmän plus äidille maksetaan työttömyyskorvausta.
Enkä edelleenkään ymmärrä miksi esim lähihoitajan kannattaa palata töihin, viedä työpaikka siltä lapsettomalta sijaiselta, joka jää kotiin makaamaan ilman lapsia.
Missä on kerrottu että se velka syntyy juuri kotihoidetuista lapsista, eikä esim syrjäytyneistä lukutaidottomista elämäntapatyöttömistä miehistä, joita on koko Itä- ja Pohjois-Suomi täynnä?
Se että vaam luodaan kovasti hyörinää ei myöskään välttämättä tuota mitään. Ihan jo se helvetti mikä alkaa kun päivähoitolapset sairastelee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on myös muut kustannukset kuin vain kotihoidontuki vastaan päivähoidon kustannukset yhteiskunnalle. Työssäkäyvä maksaa veroja, työssäkäyvän perussairaanhoito on pitkälti ulkoistettu työterveydenhuollolle (versus täysin julkinen terveydenhuolto), työssäkäyvä ja hänen työnantajansa maksavat eläkemaksuja, työssäkäyvä ei suuremmalla todennäköisyydellä saa muita tukia (kuten asumistukea, hoitolisiä, toimeentulotukea tms.), työssäkäyvät vanhemmat kuluttavat lähtökohtaisesti enemmän palveluihin (siivous-, lastenhoito-, kampaamot, kulttuuri) yms., yksityinen päivähoito on yleistynyt eli uusia yrityksiä syntynyt, lastentarhanopettajat maksavat myös tuloveroja. Lisäksi pitkä kotonaolo tarkoittaa usean kohdalla työputkesta tippumista ja esim. uuden koulutuksen hankkimista (yhteiskunta maksaa Suomessa koulutuksen) ja niin edelleen.
Kunnat maksavat päivähoidon, joten kunnalle kotihoito on usein edullisempaa. Sen sijaan valtio kustantaa kotihoidon muut liitännäisvaikutukset. Näin ollen kunnilla ja valtiolla voi olla eri intressit asiassa. Valtio on lisäksi maksanut naisten koulutuksen, joka saattaa jäädä useiksi vuosiksi hyödyntämättä eli näin ollen naisten kouluttaminen on ollut valtiolle ns. huono sijoitus.
Ei kaikilla työssäkäyvillä ole työterveyshuoltoa. Nykyään yhä harvemmalla. Eikä kotiäidit kuormita julkista teeveydenhoitoa. Itse en ole köynyt ikinä kaupungin hammaslääkärissä ja kolmeenkymmeneen vuoteen kerran (turhaan) lääkärissä.
Ja jos lapset pannaan päivähoitoon, he sairastelevat paljon enemmän ja kuormittavat satakertaisesti sitä julkista terveydenhuoltoa.
Ja edelleen, suurin osa lapsiaan kotona hoitavista koulutetuista naisista tekee myös töitä.
Miksi se kotihoidontuen maksaminen on joillekin synonyymi kotona makaamiselle?
Tukea maksetaan niistä lapsista jotka ei ole kunnallisessa hoidossa. Vanhemmat voivat hyvinkin olla kumpikin palkkatyössä samaan aikaan kuten tässä ketjussakin on kerrottu.
Itse olen kotona lasten kanssa, mutta ei tämäkään mitään loisimista ja makaamista ole. Kyllä minä lapsiani hoidan ihan kokopäiväisesti, suon heille huomiota ja järjestän heille aktiviteettia reilusti enemmän kuin mitä he päiväkodissa, jossa on iso kasa lapsia jakamassa parin hoitajan huomion, saisivat. Sitten kun minä palaan töihin, saa joku palkkaa siitä että tekee saman kuin minä täällä kotona nyt. Jos lastenhoito on vain makoilua niin sittenhän lapset pärjäisi siellä päikyssäkin keskenään ilman hoitajia. Siinä vasta säästöä tulisikin!
Miksi kenellekään pitäisi maksaa kotihoidontukea?
Aikoinaan kotihoidontuki tuli, koska se katsottiin olevan halvempi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenellekään pitäisi maksaa kotihoidontukea?
No se tuli siksi että vanhemmille haluttiin tarjota vaihtoehtoja päivähoidon järjestämiseen ja tämä kotihoidontuki on myös kaikkein halvin vaihtoehto. Kunnallinen päivähoito maksaa 3-5 kertaa enemmän.
Harvinaisen hyviä kommentteja vaikka ollaankin av-palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenellekään pitäisi maksaa kotihoidontukea?
No se tuli siksi että vanhemmille haluttiin tarjota vaihtoehtoja päivähoidon järjestämiseen ja tämä kotihoidontuki on myös kaikkein halvin vaihtoehto. Kunnallinen päivähoito maksaa 3-5 kertaa enemmän.
Halvempaa on kun ei makseta lainkaan. Harvalle se lapsi tulee niin yllätyksenä etteikö olisi aikaa säästää ja järjestää puolison kanssa asia kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenellekään pitäisi maksaa kotihoidontukea?
No se tuli siksi että vanhemmille haluttiin tarjota vaihtoehtoja päivähoidon järjestämiseen ja tämä kotihoidontuki on myös kaikkein halvin vaihtoehto. Kunnallinen päivähoito maksaa 3-5 kertaa enemmän.
Halvempaa on kun ei makseta lainkaan. Harvalle se lapsi tulee niin yllätyksenä etteikö olisi aikaa säästää ja järjestää puolison kanssa asia kuntoon.
Jos systeemi romutetaan niin sittenhän ne lapset tulee kunnalliseen päivähoitoon ja jokaisesta kilahtaa joka kuukausi 1000-1500 euron lasku veronmaksajille. Plus äiti menee työttömyyskortistoon ja maksaa minimissään kolme kertaa enemmän kuin kotona.
Juuri tämän takia se kotihoito on taloudellisesti veronmaksajille kaikkein kannattavinta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n tilanteessa kotihoidontuen maksamiselle on hyvät perusteet. Moni perhe järjestää asiat noin, jolloin esim. isovanhempi hoitaa lasta kotona ja vanhemmat käyvät töissä. En tiedä, onko päättäjät ottaneet tätä huomioon. Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joissa tämä systeemi herättää närää ja he ovat sitä mieltä, että isovanhempi pitäisi palkata yksityiseksi hoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanteessa kotihoidontuen maksamiselle on hyvät perusteet. Moni perhe järjestää asiat noin, jolloin esim. isovanhempi hoitaa lasta kotona ja vanhemmat käyvät töissä. En tiedä, onko päättäjät ottaneet tätä huomioon. Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joissa tämä systeemi herättää närää ja he ovat sitä mieltä, että isovanhempi pitäisi palkata yksityiseksi hoitajaksi.
No sillähän ei ole mitään säästöä ainakaan koska se yksityisen hoidon tuki on isompi. Meillä oli se vuoden koska lääkäri arvioi että astmalapsen ei kannata mennä päivähoitoon vaan sitä lykättiin vuodella ja hön meni sitten nelivuotiaana.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tämän maan suurin ongelma ole liian pieni syntyvyys? Sitä ei varmasti poisteta haittaamalla pienen lapsen hoidon järjestämistä ja pakottamalla naiset töihin. Päinvastoin, syntyvyys laskee. Niin kauan kuin Suomessa on tällainen työttömyys en olisi työntämässä työmarkkinoille lisää työvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kaipasi yksinkertaisia lukuja, miksi kotihoidon tukeen ei ole varaa.
Yksinkertaiset luvut näkyvät ihan vuositasolla, kun katsot viimeisen 10 vuoden valtion budjetteja. Joka vuosi on otettu noin 5 miljardia lisää velkaa, joka on käytetty sellaisiin "hyvinvointi"palveluihin, joihin meillä ei ole varaa.
Tukien puolustajat hokevat jatkuvasti, miten muutamalla satasella "säästetään" mm. päivähoitomaksuissa. Kuitenkin yhä useampi kotona olija kyörää lapsensa jopa kokopäiväiseen päivähoitoon mitä erilaisimmista ja mitä hulluimmista syistä. On unohdettu täysin se, miksi päivähoito alun perin luotiin, eli mahdollistamaan myös äitien työssäkäynti ja sittemmin myös opiskelu. Tässäkin ketjussa on puhuttu, miten lähäri ei ikinä maksa neljän lapsensa hoitomaksuja. Mutta työpaikan kannattavuus ei ole vain siinä, että sillä maksetaan hoitomaksut. Työssäkäynti pitää yhteiskunnan rattaat laajamittaisesti pyörimässä. Ja uskokaa tai älkää, mutta oikeasti se, että osaavaa työvoimaa on työmarkkinoiden saatavilla, mahdollistaa sen että uusia työpaikkoja syntyy. Meillä ei taatusti olisi ollut esim. Nokian menestystä ilman sitä.
Kotihoidon tuki oli Kepun konsti saada emännille omaa rahaa.
Ei siellä kotiäidillä silti päivåhoidossa ole kuin niitä sen kotihoidontuella hoidettavan lapsen isompia sisaruksia.
Sen sijaan jos hänet pakotetaan työttömäksi siellä on aina vähintään yksi lapsi enemmän plus äidille maksetaan työttömyyskorvausta.
Enkä edelleenkään ymmärrä miksi esim lähihoitajan kannattaa palata töihin, viedä työpaikka siltä lapsettomalta sijaiselta, joka jää kotiin makaamaan ilman lapsia.
Missä on kerrottu että se velka syntyy juuri kotihoidetuista lapsista, eikä esim syrjäytyneistä lukutaidottomista elämäntapatyöttömistä miehistä, joita on koko Itä- ja Pohjois-Suomi täynnä?
Se että vaam luodaan kovasti hyörinää ei myöskään välttämättä tuota mitään. Ihan jo se helvetti mikä alkaa kun päivähoitolapset sairastelee...
Turha pelätä, että joku lähäri jäisi työttömäksi. Heistä on suuri pula ja töitä löytyy aivan varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanteessa kotihoidontuen maksamiselle on hyvät perusteet. Moni perhe järjestää asiat noin, jolloin esim. isovanhempi hoitaa lasta kotona ja vanhemmat käyvät töissä. En tiedä, onko päättäjät ottaneet tätä huomioon. Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joissa tämä systeemi herättää närää ja he ovat sitä mieltä, että isovanhempi pitäisi palkata yksityiseksi hoitajaksi.
No sillähän ei ole mitään säästöä ainakaan koska se yksityisen hoidon tuki on isompi. Meillä oli se vuoden koska lääkäri arvioi että astmalapsen ei kannata mennä päivähoitoon vaan sitä lykättiin vuodella ja hön meni sitten nelivuotiaana.
Ap
Jos palkkaat yksityisen hoitajan, niin joudut maksamaan hänestä oheismaksuja; vakuutukset, eläke, sosiaaliturva ym. Olet silloin työnantajan roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kaipasi yksinkertaisia lukuja, miksi kotihoidon tukeen ei ole varaa.
Yksinkertaiset luvut näkyvät ihan vuositasolla, kun katsot viimeisen 10 vuoden valtion budjetteja. Joka vuosi on otettu noin 5 miljardia lisää velkaa, joka on käytetty sellaisiin "hyvinvointi"palveluihin, joihin meillä ei ole varaa.
Tukien puolustajat hokevat jatkuvasti, miten muutamalla satasella "säästetään" mm. päivähoitomaksuissa. Kuitenkin yhä useampi kotona olija kyörää lapsensa jopa kokopäiväiseen päivähoitoon mitä erilaisimmista ja mitä hulluimmista syistä. On unohdettu täysin se, miksi päivähoito alun perin luotiin, eli mahdollistamaan myös äitien työssäkäynti ja sittemmin myös opiskelu. Tässäkin ketjussa on puhuttu, miten lähäri ei ikinä maksa neljän lapsensa hoitomaksuja. Mutta työpaikan kannattavuus ei ole vain siinä, että sillä maksetaan hoitomaksut. Työssäkäynti pitää yhteiskunnan rattaat laajamittaisesti pyörimässä. Ja uskokaa tai älkää, mutta oikeasti se, että osaavaa työvoimaa on työmarkkinoiden saatavilla, mahdollistaa sen että uusia työpaikkoja syntyy. Meillä ei taatusti olisi ollut esim. Nokian menestystä ilman sitä.
Kotihoidon tuki oli Kepun konsti saada emännille omaa rahaa.
Ei siellä kotiäidillä silti päivåhoidossa ole kuin niitä sen kotihoidontuella hoidettavan lapsen isompia sisaruksia.
Sen sijaan jos hänet pakotetaan työttömäksi siellä on aina vähintään yksi lapsi enemmän plus äidille maksetaan työttömyyskorvausta.
Enkä edelleenkään ymmärrä miksi esim lähihoitajan kannattaa palata töihin, viedä työpaikka siltä lapsettomalta sijaiselta, joka jää kotiin makaamaan ilman lapsia.
Missä on kerrottu että se velka syntyy juuri kotihoidetuista lapsista, eikä esim syrjäytyneistä lukutaidottomista elämäntapatyöttömistä miehistä, joita on koko Itä- ja Pohjois-Suomi täynnä?
Se että vaam luodaan kovasti hyörinää ei myöskään välttämättä tuota mitään. Ihan jo se helvetti mikä alkaa kun päivähoitolapset sairastelee...
Turha pelätä, että joku lähäri jäisi työttömäksi. Heistä on suuri pula ja töitä löytyy aivan varmasti.
Silti se töihin palannut lähäei ei palkallaan maksa edes omien lastensa päivähoitokuluja, vaan tulee kalliimmaksi kuin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanteessa kotihoidontuen maksamiselle on hyvät perusteet. Moni perhe järjestää asiat noin, jolloin esim. isovanhempi hoitaa lasta kotona ja vanhemmat käyvät töissä. En tiedä, onko päättäjät ottaneet tätä huomioon. Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joissa tämä systeemi herättää närää ja he ovat sitä mieltä, että isovanhempi pitäisi palkata yksityiseksi hoitajaksi.
No sillähän ei ole mitään säästöä ainakaan koska se yksityisen hoidon tuki on isompi. Meillä oli se vuoden koska lääkäri arvioi että astmalapsen ei kannata mennä päivähoitoon vaan sitä lykättiin vuodella ja hön meni sitten nelivuotiaana.
Ap
Jos palkkaat yksityisen hoitajan, niin joudut maksamaan hänestä oheismaksuja; vakuutukset, eläke, sosiaaliturva ym. Olet silloin työnantajan roolissa.
Daa. Kai minä sen tiedän.😂
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kaipasi yksinkertaisia lukuja, miksi kotihoidon tukeen ei ole varaa.
Yksinkertaiset luvut näkyvät ihan vuositasolla, kun katsot viimeisen 10 vuoden valtion budjetteja. Joka vuosi on otettu noin 5 miljardia lisää velkaa, joka on käytetty sellaisiin "hyvinvointi"palveluihin, joihin meillä ei ole varaa.
Tukien puolustajat hokevat jatkuvasti, miten muutamalla satasella "säästetään" mm. päivähoitomaksuissa. Kuitenkin yhä useampi kotona olija kyörää lapsensa jopa kokopäiväiseen päivähoitoon mitä erilaisimmista ja mitä hulluimmista syistä. On unohdettu täysin se, miksi päivähoito alun perin luotiin, eli mahdollistamaan myös äitien työssäkäynti ja sittemmin myös opiskelu. Tässäkin ketjussa on puhuttu, miten lähäri ei ikinä maksa neljän lapsensa hoitomaksuja. Mutta työpaikan kannattavuus ei ole vain siinä, että sillä maksetaan hoitomaksut. Työssäkäynti pitää yhteiskunnan rattaat laajamittaisesti pyörimässä. Ja uskokaa tai älkää, mutta oikeasti se, että osaavaa työvoimaa on työmarkkinoiden saatavilla, mahdollistaa sen että uusia työpaikkoja syntyy. Meillä ei taatusti olisi ollut esim. Nokian menestystä ilman sitä.
Kotihoidon tuki oli Kepun konsti saada emännille omaa rahaa.
Ei siellä kotiäidillä silti päivåhoidossa ole kuin niitä sen kotihoidontuella hoidettavan lapsen isompia sisaruksia.
Sen sijaan jos hänet pakotetaan työttömäksi siellä on aina vähintään yksi lapsi enemmän plus äidille maksetaan työttömyyskorvausta.
Enkä edelleenkään ymmärrä miksi esim lähihoitajan kannattaa palata töihin, viedä työpaikka siltä lapsettomalta sijaiselta, joka jää kotiin makaamaan ilman lapsia.
Missä on kerrottu että se velka syntyy juuri kotihoidetuista lapsista, eikä esim syrjäytyneistä lukutaidottomista elämäntapatyöttömistä miehistä, joita on koko Itä- ja Pohjois-Suomi täynnä?
Se että vaam luodaan kovasti hyörinää ei myöskään välttämättä tuota mitään. Ihan jo se helvetti mikä alkaa kun päivähoitolapset sairastelee...
Turha pelätä, että joku lähäri jäisi työttömäksi. Heistä on suuri pula ja töitä löytyy aivan varmasti.
Silti se töihin palannut lähäei ei palkallaan maksa edes omien lastensa päivähoitokuluja, vaan tulee kalliimmaksi kuin kotona.
Mutta kun työpaikan vaikutus ei ole suoraan palkka - työssäkäyntikulut vaan paljon isompi.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku oikeasti esittää jotain lukuja siitä, millä tavalla "kotihoidontukeen ei ole varaa" ja miten "naiset tarvitaan töihin"...
Ei aukea minulle. Mihin töihin, kun maassa satoja tuhansia työttömiä?
Ja miten ei ole varaa, kun kotihoidontuki on alle kolmannes hoitopaikan kustannuksista?
Ja huomioidaanko tuossa hokemassa se, että tosi moni nostaa sitä kotihoidontukea, vaikka olisi töissä/tekisi töitä. Sehän on vaan tapa järjestää päivähoito. Meilläkin molemmista lapsista nostettiin kotihoidontuki tappiin asti, mutta ei meistä kumpikaan ollut koko aikana kotiäiti/koti-isä, vaan ihan hyvätuloisia veronmaksajia. Me vain sumplittiin lastenhoito niin, että toinen lapsi ei mennyt ikinä päivähoitoon ja toinen nelivuotiaana puolipäiväiseksi.
Onhan sitä vielä varaa antaa kotiäitien lepäillä kotona mutta ei ehkä tulevaisuudessa. Ongelma on siinä että vuosikausia kotona viettävät vieraantuvat työnteosta ja eivät enää työllisty ikinä kun ei ole osaamista ja koulutusta.
Toinen asia on eläkeläisten määrän huima kasvu joka vaatii että saadaan lisää väkeä työmarkkinoille koska muuten verot ja eläkemaksut nousevat entisestään. Kun työvoiman määrä ei kasva niin ainoa keino on nostaa työllisyysastetta muutamalla prosentilla. Onko reilua että parhaassa työiässä olevat ovat kotona ja elävät yhteiskunnan tuella maksamatta veroja yhteiskunnan hyväksi?
Kaksi vuotta saisi olla maksimiaika mitä saa tukea yhteikunnalta tukea lapsen kasvattamiseen kotona. Sen jälkeen jokainen saisi maksaa lomailunsa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on myös muut kustannukset kuin vain kotihoidontuki vastaan päivähoidon kustannukset yhteiskunnalle. Työssäkäyvä maksaa veroja, työssäkäyvän perussairaanhoito on pitkälti ulkoistettu työterveydenhuollolle (versus täysin julkinen terveydenhuolto), työssäkäyvä ja hänen työnantajansa maksavat eläkemaksuja, työssäkäyvä ei suuremmalla todennäköisyydellä saa muita tukia (kuten asumistukea, hoitolisiä, toimeentulotukea tms.), työssäkäyvät vanhemmat kuluttavat lähtökohtaisesti enemmän palveluihin (siivous-, lastenhoito-, kampaamot, kulttuuri) yms., yksityinen päivähoito on yleistynyt eli uusia yrityksiä syntynyt, lastentarhanopettajat maksavat myös tuloveroja. Lisäksi pitkä kotonaolo tarkoittaa usean kohdalla työputkesta tippumista ja esim. uuden koulutuksen hankkimista (yhteiskunta maksaa Suomessa koulutuksen) ja niin edelleen.
Kunnat maksavat päivähoidon, joten kunnalle kotihoito on usein edullisempaa. Sen sijaan valtio kustantaa kotihoidon muut liitännäisvaikutukset. Näin ollen kunnilla ja valtiolla voi olla eri intressit asiassa. Valtio on lisäksi maksanut naisten koulutuksen, joka saattaa jäädä useiksi vuosiksi hyödyntämättä eli näin ollen naisten kouluttaminen on ollut valtiolle ns. huono sijoitus.
Ei kaikilla työssäkäyvillä ole työterveyshuoltoa. Nykyään yhä harvemmalla. Eikä kotiäidit kuormita julkista teeveydenhoitoa. Itse en ole köynyt ikinä kaupungin hammaslääkärissä ja kolmeenkymmeneen vuoteen kerran (turhaan) lääkärissä.
Ja jos lapset pannaan päivähoitoon, he sairastelevat paljon enemmän ja kuormittavat satakertaisesti sitä julkista terveydenhuoltoa.
Ja edelleen, suurin osa lapsiaan kotona hoitavista koulutetuista naisista tekee myös töitä.
Juuri tämän takia kenenkään on hyvin vaikea antaa sinulle absoluuttisia lukuja, koska se, kuinka kalliiksi kenenkin kotiin jääminen tulee yhteiskunnalle, riippuu niin monesta tekijästä. Suurin osa yli kaksi vuotta hoitovapailla olevista on kuitenkin tilastojen mukaan sellaisia, joilla ei ole koulutusta tai työpaikkaa, jonne palata.
Kht ei estä työskentelemästä hoitovapaan aikana, mutta monessa kunnassa kotihoidonlisä on tulosidonnainen tai jopa siihen sidottu, ettei sen aikana saa tehdä mitään muuta kuin olla kotona, esim. opiskella. Kht itsessään ei siis välttämättä muodosta työllistymisestettä, mutta siihen liittyvät kunnalliset lisätuet voivat sen tehdä. Plus muut mahdolliset perheen saamat kelan tuet.
En puolusta kht:n mahdollista leikkausta, mutta sanon vain, että kokonaisuuteen liittyy muutakin kuin kht versus päivähoidon kustannukset.
Kyseessä on myös muut kustannukset kuin vain kotihoidontuki vastaan päivähoidon kustannukset yhteiskunnalle. Työssäkäyvä maksaa veroja, työssäkäyvän perussairaanhoito on pitkälti ulkoistettu työterveydenhuollolle (versus täysin julkinen terveydenhuolto), työssäkäyvä ja hänen työnantajansa maksavat eläkemaksuja, työssäkäyvä ei suuremmalla todennäköisyydellä saa muita tukia (kuten asumistukea, hoitolisiä, toimeentulotukea tms.), työssäkäyvät vanhemmat kuluttavat lähtökohtaisesti enemmän palveluihin (siivous-, lastenhoito-, kampaamot, kulttuuri) yms., yksityinen päivähoito on yleistynyt eli uusia yrityksiä syntynyt, lastentarhanopettajat maksavat myös tuloveroja. Lisäksi pitkä kotonaolo tarkoittaa usean kohdalla työputkesta tippumista ja esim. uuden koulutuksen hankkimista (yhteiskunta maksaa Suomessa koulutuksen) ja niin edelleen.
Kunnat maksavat päivähoidon, joten kunnalle kotihoito on usein edullisempaa. Sen sijaan valtio kustantaa kotihoidon muut liitännäisvaikutukset. Näin ollen kunnilla ja valtiolla voi olla eri intressit asiassa. Valtio on lisäksi maksanut naisten koulutuksen, joka saattaa jäädä useiksi vuosiksi hyödyntämättä eli näin ollen naisten kouluttaminen on ollut valtiolle ns. huono sijoitus.