Ahdostaa olla näin lihava
Painan 95 kiloa. Olen 170 cm pitkä nainen. Yritän laihduttaa kovasti, mutta en onnistu. En osaa hallita syömisiäni, syön paljon pahaan oloon ja tylsyyteen. Kun olisikin vielä opiskelija, niin ei olisi varaa kaikkeen tähän ruokaan. Tykkään käydä salilla ja liikkua, mutta ei se laihduta näillä ruokamäärillä. Olen käynyt lääkärillä, mutta en saanut apua. En kuulemma täyttänyt minkään syömishäiriön perusteita. Tilasin yksityiseltä ravintoneuvojalta ruokavalion itselleni ja se on hyvä, mutta en ole kyennyt noudattamaan puhtaasti viikkoa pidempään. Olen selkeästi addiktoitunut ruokaan (sokeriin ja hiilihydraatteihin) ja itseinho vain kasvaa vararenkaan kanssa... En tiedä mistä saisin apua tähän! :(
Kommentit (28)
Päätä ettet osta mitään herkkuja kaupasta, et edes "palkinnoksi" jos olet ollut viikon ilman herkkuja. Tee ostoslista aina kotona ja ostat vain ne. Älä mene nälissään kauppaan, niin on helpompi. Punnitse vaa'alla syömäsi ruoka, esim max 400g per ateria.
Mä haluaisin että mies lähtis pariks kuukaudeks pois ni voisin olla syömättä. Mies raahaa kaikkea epäterveellistä kotiin koko ajan... ja koska itsehillintäni on täys paska, syön niitä.
Niinhän se täytyis ja teoriassa tiedän mitä tegdä, tuntuu vaan että on tunnetasolla jotain oikeasti vialla... Tai sitten olen vain liian itsekuriton.
ap
Liity keventäjiin ja pohdiskele ryhmän avulla mihin tarpeeseen syöt ja mitä tunteita ehkä pakenet, Onko sinulla turvaton olo, mikä pelottaa? Halit
Tiedän tunteen. Mä olen ruokariippuvainen myös. Rakastan sipsiä ja dippiä, juustonaksuja, pitsaa, jätskiä, suklaata sekä tietty ihan tavallisia ruokia.
Nyt olen saanut itseni ruotuun, mutta ei tämäkään ole hyvä tapaa. Syön vain kerran päivässä. Kiloja pudonnut noin 5. En tiedä kauanko jaksan jatkaa. Kilot tuskin tulevat samantien takaisin, koska kuntoilen ahkerasti, mutta silti haluaisin nyt mahdollisimman paljon painoa pois.
Mäkin oon täysin itsekuriton, mutta normaalipainon alarajoilla. Älä ainakaan morkkaa itseäsi, et ole ollenkaan sen heikompi ihminen kuin esim. mä, joka näyttää ulospäin timmiltä ja hoikalta.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin että mies lähtis pariks kuukaudeks pois ni voisin olla syömättä. Mies raahaa kaikkea epäterveellistä kotiin koko ajan... ja koska itsehillintäni on täys paska, syön niitä.
Meilläkin mies tykkää herkutella, mutta eri tilanteissa. Itsellä enemmän semmosta yksin tapahtuvaa ahmimisen tyyppistä negatiiviseen fiilikseen. Tuo herkuttelee ilokseen. Nostaa painoja kuitenkin niin paljon ja jotenkin kai nopea aineenvaihdunta, ettei näy hänessä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Liity keventäjiin ja pohdiskele ryhmän avulla mihin tarpeeseen syöt ja mitä tunteita ehkä pakenet, Onko sinulla turvaton olo, mikä pelottaa? Halit
Olin keventäjissä, mutta ainakaan sillon pari vuotta sitten ei toiminu. Vois tietysti koittaa uudestaan. Varmaan on tuo turvattomuus siinä yksi tekijä. Lapsesta saakka ollut tämmöistä tunnesyömistä, kai sillä yrittää kompensoida jotakin.
ap
Jenny ja läskimyytinmurtajat? googleta
Senkus lopetat syömisen, eihän siinä ole mitään erikoista...
Itsekuria ei oo nykyihmisillä, sitähän se painonhallinta vaatii.
Toivoton... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liity keventäjiin ja pohdiskele ryhmän avulla mihin tarpeeseen syöt ja mitä tunteita ehkä pakenet, Onko sinulla turvaton olo, mikä pelottaa? Halit
Olin keventäjissä, mutta ainakaan sillon pari vuotta sitten ei toiminu. Vois tietysti koittaa uudestaan. Varmaan on tuo turvattomuus siinä yksi tekijä. Lapsesta saakka ollut tämmöistä tunnesyömistä, kai sillä yrittää kompensoida jotakin.
ap
hienoa kun tunnistat tuon tunteesi, sinulla on itsetuntemusta. Ihan jutteluapukin kahdenkesken mieltä askarruttavista asioista voisi tuoda Sinulle turvaa elämääsi, ja auttaa Sinua
Hanki poikaystävä ja elä joka toinen päivä hänen spermallaan :D
Vierailija kirjoitti:
Senkus lopetat syömisen, eihän siinä ole mitään erikoista...
Vierailija kirjoitti:
Itsekuria ei oo nykyihmisillä, sitähän se painonhallinta vaatii.
Niinhän se taitaa olla, mutta en vaan jotenkin pysty lopettamaan, enkä löydä tarvittavaa itsekuria. Vielä kun elämässä muutenkin vaikeita ihmissuhdejuttuja menossa ja syöminen liittyy mulla pahaan oloon, niin on todella vaikea edes päästä alkuun...
Tuo Jenny ja läskimyytinmurtajat vaikutti hyvältä, kiitos vinkistä!
ap
Jätät ne herkut kauppaan ja alat noudattaa sitä ravitsemusterapeutin ruokavaliota. Olet maksanut siitä sille terapeutille, joten kannattaa hyödyntää se, ettei mene rahat hukkaan. Jos syöt herkkuja normaaliruuan päälle, niin laita herkuista säästyneet rahat säästöpossuun. Säästyy muuten mukava summa, vaikka herkut nyt eivät näytä paljoa maksavan. Palkitset sitten itsesi säästetyillä rahoilla. Menet vaikka hierontaan tai käyt ravintolassa tai teatterissa, mikä nyt sinua kiinnostaa. Ravintolastakin saa terveellistä ruokaa ja voihan sitä vähän epäterveellistäkin syödä tuolloin palkinnoksi.
Kuulostat aivan samalta kun mun tilanne on nyt. Siis melkeen kun oisit puhunu minusta. Minkä ikäinen olet?voitasko jutella jossain?
Kuulostaa todella tutulta. Ehkä sinulle tärkeintä juuri tällä hetkellä, olisi pyrkiä pysäyttämään painon nousu ja setvimään tunnesolmut, ennen painonpudotuksen varsinaista aloittamista. Pääsisitkö jotakin kautta puhumaan ammattilaiselle? Harmi kun tuo lääkäri oli ollut niin lyhytnäköinen, ehkä yksityiseltä saisit terapialähetteen.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat aivan samalta kun mun tilanne on nyt. Siis melkeen kun oisit puhunu minusta. Minkä ikäinen olet?voitasko jutella jossain?
Olen vähän alle 30. En tiedä, onko sulla tuota Kik-chattipalvelua?
Ap
Ota ittees niskasta kiinni nainen.