Lue keskustelun säännöt.
onko tosiaan niin, että nykyajan perheissä on kahta eri elintasoa?
13.03.2017 |
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kommentit (378)
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko oikeissa perheissä, netissä on niin helppo väittää mitä vaan. Tosin yksi tuntemani hoitovapaalla oleva äiti mainitsi Facebookissa, että antoi miehen tarjota ravintolaruuan, kun ei ollut varaa itsellä. Kaksi lasta, sama sukunimi, mutta ravintolalasku olisi ilmeisesti pitänyt puolittaa?
Kyllä kuule nykyään on vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Ennen lapsia tämä on siedettävää, koska puolison pienituloisuus ei johdu sinun halustasi saada lapsia. Lapsiperheessä se on käsittämätöntä.
Kyllä, lompakkoloisiminen on yhä vähenemään päin ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Maksan mitä pystyn pienistä tuista ja mies loput.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Et siis halua jakaa puolisosi kanssa asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lompakkoloisiminen on yhä vähenemään päin ja hyvä niin.
Mitä lompakkoloisimista se on hoitaa yhteistä lasta kotona? Haloo kyse on perheestä! Omasta vaimosta ja omasta lapsesta!
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Mitä teette yhdessä..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tuttavaperheessä ainakin saattaa isä ja lapset lähteä ulos syömään ja kotihoidontuella vauvan kanssa oleva äiti jää lämmittämään purkkihernekeittoa itselleen. Ollaan muiden tuttujen kanssa ihmetelty noita usein eikä vaan tajuta tätä yhtälöä.
Suomessa nainen on lompakkoloinen ellei maksa kaikesta (vähintään) puolikasta olipa tulot sitten mitä tahansa. Ja luonnollisesti hoitaa kodin ja lapset jotta miehellä aikaa harrastaa. Käytännössähän nainen maksaa aina enemmän koska hankkii lasten vaatteet ja harrastusvälineet sekä käy useimmin ruokakaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nainen on lompakkoloinen ellei maksa kaikesta (vähintään) puolikasta olipa tulot sitten mitä tahansa. Ja luonnollisesti hoitaa kodin ja lapset jotta miehellä aikaa harrastaa. Käytännössähän nainen maksaa aina enemmän koska hankkii lasten vaatteet ja harrastusvälineet sekä käy useimmin ruokakaupassa.
Jep ja mies syö enemmän ja monista hankinnoista (uudet pyörät lapsille) sanoo ettei ne tarvi. Eli äiti ostaa.
On tosiaan nyky-Suomessa hyvin yleistä (olin joskus jollain sosiologian luennolla, jossa oli puhumassa aiheeseen perehtynyt tutkija).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Mitä teette yhdessä..?
Urheillaan, pelataan, katsotaan netflixiä, tehdään halpoja reissuja yms. Hyvätuloisten kavereideni kanssa sitten kalliimpia juttuja
Meillä oli kaksi elintasoa perheessä. Nyttemmin erottu. Enää en tuollaiseen lähtisi mutta olin niin nuori kun aloimme seurustella etten tajunnut heti pistää hanttiin.
Ja kyllä, meillä oli yhteisiä lapsiakin.
Että kyllä näitä ihan oikeasti on.
Meillä oli: hoidin kotihoidon tuella lasta kotona ja se ja lapsilisä kattoi lapsen kulut ja omani. Maksoin puolet asumisesta niin kauan kuin pystyin säästöilläni. Sitten mies maksoi asumisen.
Ruokaostoksilla kävin usein yksin ja maksoin yhteisetkin ruuat. Kun käytiin yhdessä, lasku piti laittaa puoliksi. Vaikka miehen kulut olivat paljon enemmän kuin minun ja lapsen yhteensä.
Mies söi päivittäin töissä ulkona ja osti itselleen kaikenlaista, mitä katsoi tarvitsevansa. Minä en kai mitään tarvinnutkaan. En esim. käynyt vuosiin kampaajalla, esim. kosmetologilla tai hierojalla en ole käynyt koskaan,
Mies siis käytti rahansa itseensä eikä se edes riittänyt. Hänen asumiskulunsa pienenivät, kun muutimme yhteen. Minun kasvoivat, osuuteni eli puolet asumisesta oli enemmän kuin mitä aiempi asumiseni maksoi eikä tukia tullut enää.
Kyllä yksin on kaikki helpompaa ja halvempaa. Lapsestakin on helpompi huolehtia, kun ei tarvitse huolehtia miehestä ja mieskin osallistuu lopulta eron jälkeen lapsenkin kuluihin Kelan minimien mukaisesti, vaikka saa ihan normaalia palkkaan.
Eikö ennen lasta tai yhteen muuttoa ole tullut tulot ja menot ollenkaan puheeksi vai kuinka olette tuollaisilla tilanteisiin joutuneet?
Oho. Meillä on tulo- ja menovirta ollut yhteinen niin kauan kuin on pariskuntana, myöhemmin perheenä eletty. Vuorotellen elätetty kumpikin toista opiskelujen, työttömyys- ja sairausaikojen yli. En tiennyt sen olevan harvinainen ratkaisu, minä vanhanaikaisesti jaan elämäni puolisoni kanssa, myös sen finanssipuolen.
Nainen saa tukia valtiolta, eikä persaukisten kannata lisääntyä ilman omia säästöjä. Kenellekään ei tule maksaa erikseen lisääntymisestä.
Meillä oli noin. Ero tuli.