Luettele Suomen eliittilukiot
Kommentit (65)
Tampereella TYK tais ainakin ennen olla ns. eliittilukio, piti olla reilusti yli ysin keskiarvo että pääsi.
Etis, Ressu, Norssi, SYK, Deutsche Schule, Helsinki International School
Vierailija kirjoitti:
Oma nuoremme tykkää olla listallakin mainitussa eliittilukiossa. Siellä saa rauhassa olla hyvä (ei tarvitse kuulla päänaukomista siitä) ja tunneilla eivät ääliöt möykkää niinkuin yläkoulussa.
Mä en ollut eliittilukiossa, mutta lukiossa, joka sijoittui siihen aikaan lukiovertailussa kuitenkin korkealle. Mistään varsinaisesta työrauhasta oppitunneilla ei siellä voinut kylläkään puhua. Pälättämistä ja supisemista ilmeni lähes jokaisella tunnilla siinä määrin, että opettaja joutui oppilaiden käytöstä torumaan. Myös kiroilua ja opettajalle vastaansanomista ilmeni melko usein. Lisäksi ilmeni myös kännykän käyttöä tunneilla ja mm. tekstiviesteillä tekstailua tunneilla, siihen aikaan ei vielä mitään älypuhelimia ollut. No, torumisen lisäksi ei ollut mitenkään harvinaista, että häiriköitä heitettiin käytävällekkin. Muistan hyvin, kun muutamaankin kertaan opettaja poisti tunnilta kokonaisen poikaporukan, joka pälätti häiritsevästi toistensa kesken lähes koko tunnin ajan, eivätkä kielloista huolimatta lopettaneet pälättämistään. Sitten se päättyi siihen, että heidät heitettiin ulos tunnilta, ja opettaja vielä sanoi heille, että harkitsee, ottaako mukaan seuraavalle tunnillekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
Ei se tietenkään takaa mitään, mutta ei ole sattumaa, että suhteessa suurin osa halutuimpien opiskelupaikkojen (esim. stadin lääkis) opiskelijoista on eliittilukioiden kasvatteja
Tässä olis kyllä mielenkiintoinen tutkimuskohde jollekin. Tarkoitan näitä eliittilukioiden kasvatteja. Että miten se elämänpolku lopulta menee verrattuna johonkin tavislukioon. Mulla on hirmuisen suppea otanta, mutta tuntuu, että ne keskinkertaisuudet on kuitenkin menestyneet työuralla paremmin kuin ne, joilla jo lapsena on ladattu hirveät paineet päästä parhaaseen lukioon ja sieltä sinne parhaimmiksi laskettuihin korkeakouluihin.
Kun miettii, että Helsingin lääkikseen on tosiaan hankalin päästä, samoin on oikikseen ja kauppakorkeaankin. Mutta sitten kuitenkin saman tutkinnon saa muualtakin ja kaikki osallistuu samoihin ylppäreihin. Että mikä lopulta on noin keskimäärin se etu, että käyt ensin SYK:n ja kirjoitat sieltä ja pinnistät itsesi sinne Stadin lääkikseen, kun joku toinen opiskelee vaikka jossain pikkuruisessa maalaislukiossa, kirjoittaa kahdeksan ällää ja menee Kuopion lääkikseen (jonne sinnekin on hankalaa päästä). Molemmilla on lopputuloksena kuitenkin sama koulutus ja oppiarvo. Tunnen yhden nuoren (no, jo aikuinen) joka hakee nyt viidettä (!!!) kertaa Helsingin lääkikseen, koska hänelle itseisarvo on opiskella Helsingissä. Olisi kuulemma päässyt Ouluun jo kaksi vuotta sitten ja oikeen ylpeilee tällä. Mikä ihmeen idea tässä on? Olisi siis opiskelemassa jo kolmatta vuotta ihan sitä samaa lääkärintutkintoa jos olisi suostunut hakeutumaan muualle. Sinne Helsinkiin kun hakee myös se muualta oleva porukka ja menee aina ohi.
Osa tietty pystyy hyödyntämään suhteitaan joko Helsingissä tai Kuopiossa ja urakehitys saa siitä suuntansa. Suomen varmaan tunnetuin kirurgi Juha Hernesniemikin on opiskellut ihan muualla alunperin kuin siellä Stadin lääkiksessä ja on toiminut HYKS:n lisäksi mm. siellä Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Tuskin sen parempaa opettajaa saa täällä Stadissakaan?
Näitä lukio vertailuja vähän minusta häiritsee se, että monesti katsotaan vain lopputulosta; ei sitä, mitä tapahtui siinä välissä. Sama toisin sanoen; kenelle on yllätys, että lukiossa, jonne sisäänpääsyyn edellytetään hakijoilta vähintään 9 -pintaan oleva lukuaineiden keskiarvo kirjoittaa noin muutaman vuden päästä moni laudatureita. Verrattuna lukioon, jonne valikoituneet oppilailta on hieman kärjistäen riittänyt se, että ovat osanneet tulla paikalle silloin kun opetus alkaa, eikä aina sitäkään. - Toisaalta itseäni hieman arveluttaa tulevaisuuden suunta, jossa on kaavailtu, että jatko-opiskelupaikat ratkeisivat entistä enemmän sen perusteella kuinka hyvin -tai huonosti- kirjoittaa ylioppilaaksi; ikäänkuin kaikki lukiot olisi yhtä hyvin resurssoitu. Toisekseen on turha syyttää nuorta siitä, mihin hänen vanhempansa (/perhe) on aikanaan sattunut asettumaan.(..)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
Mitä vikaa on lastenhoitajassa? Olisiko kyseisen henkilön pitänyt opiskella jokin toinen ammatti, vaikka haluaa olla lastenhoitaja? Luuletko, että kasvatustieteelliseen on helppo päästä sisään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
Mitä vikaa on lastenhoitajassa? Olisiko kyseisen henkilön pitänyt opiskella jokin toinen ammatti, vaikka haluaa olla lastenhoitaja? Luuletko, että kasvatustieteelliseen on helppo päästä sisään?
Lastenhoitaja (eli lähihoitaja) on ammattikoulututkinto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
Mitä vikaa on lastenhoitajassa? Olisiko kyseisen henkilön pitänyt opiskella jokin toinen ammatti, vaikka haluaa olla lastenhoitaja? Luuletko, että kasvatustieteelliseen on helppo päästä sisään?
En ole se, jolle kommentoit, mutta vastaanpa silti. Oletan, että ajatus menee jotenkin niin, että siinä missä "tavis" lukiosta oletetaan, että tämän jälkeen pyritään ja haetaan opiskelemaan. Kun taas "eliitti lukion" käyvästä tavataan olettaa ja toisinaan puhua muodossa, että n.n. "menee opiskelemaan....", siis ikäänkuin "eliitti lukion käyneellä" ei olisi lainkaan edessä jatko-opiskelupaikan saadakseen lainkaan hakemis ja pyrkimis vaiheita.
Mulle olisi varmasti tehnyt hyvää käydä joku eliittilukio. Olisi ollut vähän ulkoista painetta opiskella ja ehkä opettajatkin vähän potkineet perseelle.
Kävin tavallisen paskan lukion ja olin kouluni parhaimmistoa. Meillä esimerkiksi kielten sanojen pänttäämistä pidettiin nolona, niinpä en sitä tehnyt. Käytännössä maleksin koko lukioajan ja monessa aineessa jätin läksyt tekemättä. Opettajat vain kehuivat lahjakkaaksi.
Kirjoitin lopulta E:n paperit, mutta yliopistossa olin aivan kusessa, sillä en ollut koskaan joutunut opiskelemaan ja yliopistossa maleksimalla ei enää pärjännyt. Oireilin muutaman vuoden ja jouduin selittelemään Kelalle, miksi opinnot eivät etene.
Lopulta sain itseäni niskasta kiinni sen verran, että sain paperit ulos keskinkertaisilla arvosanoilla. Töissä olen myöhemmin oppinut myös itsekuria, mutta se olisi pitänyt oppia jo nuorena. Kilpailuhenkisempi ja opiskeluun kannustava eliittilukio olisi varmasti sopinut minulle paremmin. Olen nyt erittäin kilpailuhenkisessä työssä ja viihdyn erittäin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
Mitä vikaa on lastenhoitajassa? Olisiko kyseisen henkilön pitänyt opiskella jokin toinen ammatti, vaikka haluaa olla lastenhoitaja? Luuletko, että kasvatustieteelliseen on helppo päästä sisään?
En ole se, jolle kommentoit, mutta vastaanpa silti. Oletan, että ajatus menee jotenkin niin, että siinä missä "tavis" lukiosta oletetaan, että tämän jälkeen pyritään ja haetaan opiskelemaan. Kun taas "eliitti lukion" käyvästä tavataan olettaa ja toisinaan puhua muodossa, että n.n. "menee opiskelemaan....", siis ikäänkuin "eliitti lukion käyneellä" ei olisi lainkaan edessä jatko-opiskelupaikan saadakseen lainkaan hakemis ja pyrkimis vaiheita.
Tämän kirjoittaja ei ainakaan ole käynyt eliittilukiota😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
aika moni pääsee ekalla kerralla nk eliittilukioista lääkikseen, oikkikseen, Aaltoon Dippi että kauppakorkeepuolelle, valtsikkaan, monet menee maineikkaisiin yliopistoihin ulkomaille jne
Koska en käynyt eliittilukiota, en koskaan päässyt yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Koska en käynyt eliittilukiota, en koskaan päässyt yliopistoon.
Mikä esti? - On hieman vaikea uskoa, että olisit mahdollisena lukioaikanasi välttynyt kuulemasta, kuinka Suomessa pääsee opiskelemaan yliopistoon. -Olettaen, että tarkoitit Suomessa yliopistoon pääsyä; täällähän ei taida olla ainoatakaan tiedekuntaa / yliopistollista opiskelupaikkaa, jota ei voisi tai jota ei olisi voinut saada, vaikkei olisi käynyt päivääkään lukiota, vaan on riittänyt, että on suorittanut ammatillisen perustutkinnon ja pääsykokeet on menneet ns. nappiin. - Toki harvinaista, mutta täysin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on käydä "eliittilukio"? Vaikka käyt lukion jossain Perähikiällä, osallistut täysin samoihin yo-kirjoituksiin kuin "eliittilukion käyneet". Voit kirjoittaa siellä landella kaikista aineista ällän ja päästä suoraan opiskelemaan minne haluat. Ei ne eliittiylioppilaat saa sen helpommin opiskelupaikkaa.
Eliittilukiossa on kannustavampi opiskeluympäristö, kun muutkin haluavat opiskella ja menestyä elämässä eivätkä vain tule päivähoitoon miettimään seuraavan viikonlopun dokaamista. Lisäksi lukioajalta sain menestyviä kavereita, joista on ollut apua oman urani luomisessa
ex-sykki
Tääkin on aina vähän suhteellista. Mun harrastuskaveri on päässyt ylioppilaaksi SYK:stä kuudella ällällä, on nyt lastenhoitaja päiväkodissa. Serkkuni on Vesalan lukiosta (siellä Kontulasta) ja on suuren pankin Suomen johtoryhmässä. Kirjoitti jotkut C:n paperit mutta tsemppasi kauppakorkeaan ja siitä sitten eteenpäin. Eliittilukio voi olla hyvä ponnahduslauta, mutta ei mikään tae menestyksestä.
aika moni pääsee ekalla kerralla nk eliittilukioista lääkikseen, oikkikseen, Aaltoon Dippi että kauppakorkeepuolelle, valtsikkaan, monet menee maineikkaisiin yliopistoihin ulkomaille jne
Juu, tämä Sykkiläinen oli kauppakorkeassa, mutta paloi siellä loppuun, toipui muutaman vuoden ja opiskeli sitten lastenhoitajaksi. Näinkin voi toisinaan käydä.
Itse olen tavislukiosta(Munkkiniemi) ja KTM Helsingin kauppakorkeakoulusta, mies on Jyväskylän Norssista ja valmistunut TKK:lta tuotantotaloudelta. Eli nykyisin oltaisiin molemmat Aallosta, mutta ollaan niin vanhoja että koulut oli noi. Ei noihin ollut vaikeaa päästä sieltä tavallisestakaan lukiosta.
Teillä menee nyt iloisesti sekaisin moni asia. Ensinnäkin se, että joku nuori käy eliittilukion ja menee sen jälkeen yliopistoon, ei todellakaan ole mikään tae opetuksen tasosta. Se kertoo vain ja ainoastaan siitä, että kouluun on hakeutunut niitä oppilaita, jotka olisivat joka tapauksessa mistä tahansa muustakin lukiosta edenneet yliopistoon. Myös sieltä Perä-Hikiän lukiosta.
Opetuksen taso ei eliittilukioissa ole välttämättä häävi. Todellisesta opetuksen tasosta kertoo se, että lukioon mennään alhaisilla keskiarvoilla, mutta kirjoitetaan erinomaisin arvosanoin. Mikä ihme on se, että jos lukioon mennään 9:n keskiarvolla, sieltä kirjoitetaan hyvillä arvosanoilla? Eipä siinä opettajilla ole mitään työsarkaa, kun itseohjautuvat, koulu(tus)myönteiset nuoret pakertavat itsenäisesti opintojensa eteen.
Minä olen entinen sykkiläinen ja elin siinä samassa kuplassa, mistä moni ei ikinä pääse pois. Eliittikoulut lisäävät eriarvoistumista, peruskoulun koulushoppailu pitäisi lopettaa ja panostaa siihen, että joka ikinen lähikoulu tarjoaa tasalaatuista opetusta.
Ymmärtäkää, että meillä on maailman paras opettajankoulutus. Suomessa saa erinomaiset valmiudet elämään mistä tahansa koulusta. Eliittilukioon pääsy tai pääsemättömyys ei ole tae eikä este yhtään millekään.
Kuten joku edellä sanoikin osuvasti, niin "eliittilukiossa" saa olla rauhassa hyvä. Teki hyvää itsetunnolle. Nimimerkki neljä vuotta kuuntelin hikarihuutoja ala-asteella.
Ja myös ne maakuntayliopistoissa opiskelleet hakee ja pääsee töihin Helsinkiin. Esim. Joku törttö käyttää vuosia sisäänpääsyyn Helsingin lääkikseen, toinen menee heti lukiosta maaseudun lääkärikouluun ja käyttää samat vuodet väikkäriin ja/tai työkokemukseen ja menee sitten työnhaussa kirkkaasti ohi ja ura etenee.
En usko että kuuden ällän yo on käynyt vaan lähihoitajatutkinnon (lastenhoitaja).
Vierailija kirjoitti:
Minä olen entinen sykkiläinen ja elin siinä samassa kuplassa, mistä moni ei ikinä pääse pois. Eliittikoulut lisäävät eriarvoistumista, peruskoulun koulushoppailu pitäisi lopettaa ja panostaa siihen, että joka ikinen lähikoulu tarjoaa tasalaatuista opetusta.
Ymmärtäkää, että meillä on maailman paras opettajankoulutus. Suomessa saa erinomaiset valmiudet elämään mistä tahansa koulusta. Eliittilukioon pääsy tai pääsemättömyys ei ole tae eikä este yhtään millekään.
Tasalaatuista opetusta ei voi tarjota, koska oppilasmateriaali on erilaista. Opettajaksi opiskellaan, koska halutaan opettaa, ei leikkiä järjestyksenvalvojaa. Sen takia likimain kaikki opettajat haluavat mieluummin sykkiin opettamaan kuin johonkin huonon alueen lähikouluun. Eriarvoistuminen ei ole huono asia, kunhan sitä ei ohjaa raha. Sykkiin pääsee fiksuja lapsia eikä vanhempien tulotasoa kysytä
Imatran yhteislukio