Miksi opiskella lähäriksi ku melkeen samassa ajassa sais
Sairaanhoitajan tutkinnon? Eikö älli riitä vai halutaanko päästä mahdollisimman vähällä?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Tulin valituksi molempiin, mutta valitsin lähihoitajakoulutuksen. Lukion käyneenä tie työelämään oli lähihoitajakoulutuksen kautta 2 vuotta lyhyempi ja lähihoitajan toimenkuva ainakin näillä näkymin minulle mieluisampi, arjenläheisempi, koska esim. sairaalamaailma ei minua toistaiseksi kiinnosta. Lisäksi palkkaero ei ole kummoinen, ei todellakaan lh 2000 euroa ja sh 3000 euroa, kuten täällä jokin ketju väitti.
No joo, palkkaero on kyllä vahvasti riippuvainen siitä, missä työskentelee. Esim. päiväkodissa lastenhoitajan lähtöpalkka bruttona n. 2000-2100. Lastentarhanopettajalla vastaavasti n. 2300.
Sairaanhoitajan lähtöpalkka jossain terveysasemalla (esim. Espoo, Helsinki) 2400-2500, mutta kolmivuorotyössä palkka lisineen nousee yli 3000 euron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin valituksi molempiin, mutta valitsin lähihoitajakoulutuksen. Lukion käyneenä tie työelämään oli lähihoitajakoulutuksen kautta 2 vuotta lyhyempi ja lähihoitajan toimenkuva ainakin näillä näkymin minulle mieluisampi, arjenläheisempi, koska esim. sairaalamaailma ei minua toistaiseksi kiinnosta. Lisäksi palkkaero ei ole kummoinen, ei todellakaan lh 2000 euroa ja sh 3000 euroa, kuten täällä jokin ketju väitti.
No joo, palkkaero on kyllä vahvasti riippuvainen siitä, missä työskentelee. Esim. päiväkodissa lastenhoitajan lähtöpalkka bruttona n. 2000-2100. Lastentarhanopettajalla vastaavasti n. 2300.
Sairaanhoitajan lähtöpalkka jossain terveysasemalla (esim. Espoo, Helsinki) 2400-2500, mutta kolmivuorotyössä palkka lisineen nousee yli 3000 euron.
Mitä helvettiä tuo lastentarhanopettajan palkka oikein on olevinaan??? Luulin että alkupalkka olisi jotain 2500e. Ei ihme, että Helsingissä on pulaa lto:ista, en tekisi siellä tuolla palkalla päivääkään töitä!
Kyllä huomaa, missä päättäjien arvostus on. Lapsista ja vanhuksista säästetään, opettajien sijaisiksi otetaan lastenhoitajia ja heille tulee työuupumus liian haastavista töistä. Ja samaan aikaan pätevät lto:t opiskelevat lisää, jotta voivat olla luokanopettajia! Helvetin hienoa rahankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitaja 3,5 vuotta, lähäri kaks vuotta. Ja arvostuksessa huima ero.
Kyllä mlnulla vain lähäritutkintoon meni 3 vuotta. Nykyään on ihme lyhennettyjä tutkintoaikoja. Ja sen huomaa. Valmistuin -99
Miks opiskella hoitajaksi, kun asentajaksi pääsee samalla vaivalla, parempi palkka, ei vuorotöitä. En ymmärrä tätä kauheaa tunkua hoitoaloille.
-Nainen tekniseltä alalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitaja 3,5 vuotta, lähäri kaks vuotta. Ja arvostuksessa huima ero.
Kyllä mlnulla vain lähäritutkintoon meni 3 vuotta. Nykyään on ihme lyhennettyjä tutkintoaikoja. Ja sen huomaa. Valmistuin -99
Tämä 2 vuotta tai jopa vain 1,5 vuotta on henkilöillä, joilla on takana lukio tai jokin muu tutkinto, joka sisältää suurinpiirtein samat itse tutkintoon liittymättömät "perusaineet" jotka ammattikoulussa kuuluvat kaikkiin tutkintoihin. Näitä oppiaineita on opintopisteissä tuon vuoden verran. Lyhennetyssä koulutuksessa opiskellaan pelkästään ammattiopintoja.
Ihmiset opiskelevat niin korkealle kuin pystyvät. Fiksuimmat valmistuu maistereiksi ja tyhmimmät ei valmistu kuin peruskoulusta. Palkkataso seuraa hyvin vahvasti koulutusta. Poikkeuksiakin on, mutta ne ovat marginaalisia. Jos ihminen ei kykene opsikelemaan itselleen AMK tai maisteritutkintoa alle kolmikymppisenä, kuuluu hän väestön lahjattomampaan osaan ja hän tulee elämään luultavasti hyvin vaatimatonta elämää. Korkeakoulututkinnon suorittavat ja varsinkin maisterintutkinnon tai paremman suorittavat hmiset tulevat todennäköisimmin saamaan keskitasoa parempaa palkkaa ja heidän elämänlaatunsa on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset opiskelevat niin korkealle kuin pystyvät. Fiksuimmat valmistuu maistereiksi ja tyhmimmät ei valmistu kuin peruskoulusta. Palkkataso seuraa hyvin vahvasti koulutusta. Poikkeuksiakin on, mutta ne ovat marginaalisia. Jos ihminen ei kykene opsikelemaan itselleen AMK tai maisteritutkintoa alle kolmikymppisenä, kuuluu hän väestön lahjattomampaan osaan ja hän tulee elämään luultavasti hyvin vaatimatonta elämää. Korkeakoulututkinnon suorittavat ja varsinkin maisterintutkinnon tai paremman suorittavat hmiset tulevat todennäköisimmin saamaan keskitasoa parempaa palkkaa ja heidän elämänlaatunsa on hyvä.
Sen verran korjaan, että maisterius ei suinkaan ole korkeinta, mitä koulutuksellisesti voi saavuttaa. Maisteria korkeammalla ovat lisensiaatit ja tohtorit. Väitöskirja on vielä ihan jonkun verran gradua vaativampi puristus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin valituksi molempiin, mutta valitsin lähihoitajakoulutuksen. Lukion käyneenä tie työelämään oli lähihoitajakoulutuksen kautta 2 vuotta lyhyempi ja lähihoitajan toimenkuva ainakin näillä näkymin minulle mieluisampi, arjenläheisempi, koska esim. sairaalamaailma ei minua toistaiseksi kiinnosta. Lisäksi palkkaero ei ole kummoinen, ei todellakaan lh 2000 euroa ja sh 3000 euroa, kuten täällä jokin ketju väitti.
No joo, palkkaero on kyllä vahvasti riippuvainen siitä, missä työskentelee. Esim. päiväkodissa lastenhoitajan lähtöpalkka bruttona n. 2000-2100. Lastentarhanopettajalla vastaavasti n. 2300.
Sairaanhoitajan lähtöpalkka jossain terveysasemalla (esim. Espoo, Helsinki) 2400-2500, mutta kolmivuorotyössä palkka lisineen nousee yli 3000 euron.
Mitä helvettiä tuo lastentarhanopettajan palkka oikein on olevinaan??? Luulin että alkupalkka olisi jotain 2500e. Ei ihme, että Helsingissä on pulaa lto:ista, en tekisi siellä tuolla palkalla päivääkään töitä!
Niin. Surullista, mutta totta. Espoossa on tietääkseni Suomen suurin lto:n lähtöpalkka 2379,87 euroa kuussa. Helsingissä palkka on 16,26 euroa pienempi. Kvtes:n mukainen lto:n peruspalkka taitaa tällä hetkellä olla 2304,88.
Kuule kaikkia ei kiinnosta sairaanhoitajan työ vaan nimenomaan lähihoitajan. Oisko siinä kuule syy. Ne on kumminki eri ammatit eti työkuvalla. Tuliko yllärinä?
Vierailija kirjoitti:
Miks opiskella hoitajaksi, kun asentajaksi pääsee samalla vaivalla, parempi palkka, ei vuorotöitä. En ymmärrä tätä kauheaa tunkua hoitoaloille.
-Nainen tekniseltä alalta
Koska kaikkia ei kiinnosta tekninen ala. Ei sen puoleen kiinnosta välttämättä kyllä hoitoalakaan, mutta onhan niitä mahdollisuuksia pilvin pimein muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Missä ammatissa voisi auttaa vanhuksia taloudenhoidessa, laskuissa tai toimia autonkuljettajana yms tehdä vaikka yksin asuville lumitöitä tms?? Siis onko sellaista ammattinimikettä?
Henkilökohtainen avustaja? Siinä asemassa ei tosin tietääkseni saa kyyditä asiakastaan omassa autossaan, mutta ikäihmiset voivat käyttää taksia asiointimatkoillaan yhteiskunnan tukemana ja avustaja voi hypätä asiointiavuksi mukaan samaan taksiin, jolla körötellään esim. kauppaan tai pankkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän pääsee kuka vaan opiskelemaan lähihoitajaksi. Perushoitoon tarvitaan ihmisiä.
Ei pääse ja lähihoitaja tekee paljon muuta kuin perushoitoa. Kaikissa paikoissa ei perushoitoa ollenkaan.
Jännä juttu, kun lh-opiskelijoissa on kuitenkin noita alko-ongelmaisia, viihdekäyttäjiä, mt-ongelmaisia, sekä luku- ja laskutaidottomia.
Näistä ovat puhuneet myös lähärikouluttajat, kun soveltuvuustestejä ei enää ole...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän pääsee kuka vaan opiskelemaan lähihoitajaksi. Perushoitoon tarvitaan ihmisiä.
Viime vuonna esim stadin aikuisopistoon haki lähihoitajaksi opiskelemaan reilu 1200, sisään pääsi 90. Ei sinne kuka vaan pääse.
Juu, mutta sen sijaan Stadin ammattiopistossa on tyhjiä aloituspaikkoja vielä syksylläkin, joihin pääsee soittamalla ja tulemalla paikalle :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän pääsee kuka vaan opiskelemaan lähihoitajaksi. Perushoitoon tarvitaan ihmisiä.
Ei pääse ja lähihoitaja tekee paljon muuta kuin perushoitoa. Kaikissa paikoissa ei perushoitoa ollenkaan.
Jännä juttu, kun lh-opiskelijoissa on kuitenkin noita alko-ongelmaisia, viihdekäyttäjiä, mt-ongelmaisia, sekä luku- ja laskutaidottomia.
Näistä ovat puhuneet myös lähärikouluttajat, kun soveltuvuustestejä ei enää ole...
Päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia on valitettavasti kaikissa ammattikunnissa, joka alalla ja kaikissa sosiaaliryhmissä. Ammatinvalinnalla, koulutustasolla tai tulotasolla ei ole niiltä automaattisesti suojaavaa vaikutusta. Soveltuvuustesteillä ei myöskään saada näitä hakijoita koskaan karsittua ainakaan kokonaan pois. Mielenterveys- tai päihdeongelma kuten mikä tahansa fyysinenkin sairaus voi puhjeta koska tahansa opiskelujen aloittamisen tai valmistumisen jälkeenkin.
Soveltuvuustestit ylipäätään jakavat myös opettajakuntaa sote-alalla. Osa kannattaa soveltuvuuskokeita. Osa on sitä mieltä, että niiden avulla ei tule kouluun yhtään sen kummempia opiskelijoita.
Kyllä, todennäköisesti useampi kuin 90. Todennäköisesti tosissaan hakevia on kuitenkin korkeintaan muutama sata, ei todellakaan yli tuhatta. Lisäksi vaatimukset koulutukseen pääsemiseksi eivät erityisesti huimaa päätä.
Tiedän myös tilanteita, joissa esim. sairaanhoitajakoulutukseen on jossain syksyn yhteishaussa ollut vähemmän hakijoita kuin avoimia paikkoja. Ei silloinkaan kaikkia oteta, kun jokaisen on hakuprosessissa osoitettava soveltuvuutensa ja koulutettavuutensa alalle. Kaikilla hakijoilla ei ole edellytyksiä terveysalanopintoihin ja/tai AMK-opintoihin.
Ammattikorkeaankaan pääseminen ei kuitenkaan ole sosiaali- ja terveyspuolella mikään kummoinen trikki. Vaatii totta kai motivaatiota ja pääsykokeisiin valmistautumista, mutta huolellisesti valmistautunut on pääsykokeissa vahvoilla. Luettavat materiaalit voivat olla suht. helppolukuisia ja helposti omaksuttavia. Ammattikorkean pääsykokeisiin hyväksytään myös paljon hakijoita, jotka eivät koskaan edes saavu pyrkimään.