Onko oikeesti jollain vielä 2017 vuonna KIRJAHYLLY?
Kommentit (76)
Itse omistan parisataa kirjaa. Suurin osa kirppareilta ja kirjaston poistomyynnistä. Luen n. 100-200 kirjaa vuodessa. Lainaan myös kirjastosta paljon. Kirjat on parhaita. Parasta on kun voi hakea omasta kirjahyllystä kirjan ja lukea lempikohtia kirjoista.
N24
Kaksi kirjahyllyä. Lisäksi (vähän ohiksena) on monta levyhyllyä, vaikka moni kuuntelee kaiken musiikkinsakin nykyään digitaalisesti. Tykkään pitää nämä asiat ihan konkreettisessa muodossa ja omistaa ne, vaikka en muuten kova materialisti olekaan.
Kellä nyt kirjahyllyä olisi, koska kirjojen selkämykset rikkovat valkoisen sisustuksen. Joka tietäisi joillekin naisille maailman loppua ja suurta mielipahaa.
Kuka järkevä ja trendikäs sellaista haluaisi. Ja miltä se facessa ja blogeissa näyttäisi ja mitä muut ajattelisi. Siinä väistämättä palvonta ja ihailu saisi kolhun.
Olet todella oikeissa ap. Ei missään nimessä kirjahyllyä ja kuka edes lukee kirjoja, jos joku tekee niin, siitä ei pitäisi hiiskua sanallakaan.
Mulla on kolme, kaksi isoa ja yksi pieni. Ovat täynnä kirjoja ja lisäksi vinyylilevyjä.
Keräilen kirjoja tietyiltä aihealueilta , ja luen koko ajan. Kirjaston suurkuluttaja olen myös. Kirjat on mun harrastus :).
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus ihmetellyt asiaa myös. Itsekin olen todella paljon lukenut ja korkeakoulutettu ihminen, mutta en ole vuosiin ostanut minkäänlaista kirjaa omaksi, kun käytännössä kaikki tarpeelliset kirjat saa lainatuksi kirjastosta ilmaiseksi ja palvelu on siellä nykyään todella hyvää. Kirjojen omistaminen ja hyllyssä esilläpitäminen tuntuu lähinnä jonkinlaiselta statuksen symbolilta nykyisin, enemmänkin kuin miltään käytännölliseltä ja järkevältä ratkaisulta.
Heh, vai niin. Voihan sitä kaikesta ajatella, että kyse on statussymbolista. Olen korkeakoulutettu ihminen, ja ostan alani ammattikirjallisuutta, jota ei saa kirjastosta. Lisäksi ostan muuten vain kirjoja, joista pidän. Kirjat ovat kotonani kirjahyllyissä, enkä ole kokenut sitä mitenkään epäkäytännöllisenä tai järjettömänä ratkaisuna, enkä myöskään statussymbolina. Se ei ole mitään niistä yhtään sen enempää kuin mikään muukaan työ- tai harrastusvälinehankinta.
Kirjoja on satoja ja hyllyjäkin siis kaksin kappalein.
Meillä on jopa kirjastohuone, jonka kahta seinää klassikkohylly kiertää. Lisäksi siellä on lökösohva, lattiatyynyjä ja pehmoinen upottava matto. Seinällä on karttataulu ja hyllyssä kirjojen lisäksi vanhaa hopeaa ja muutama koriste-esine ympäri maailmaa; mm.kaunis karttapallo. Siellä on tullut joskus otettua jopa yömyssy kirjojen seurassa motownia kuunnellen!
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus ihmetellyt asiaa myös. Itsekin olen todella paljon lukenut ja korkeakoulutettu ihminen, mutta en ole vuosiin ostanut minkäänlaista kirjaa omaksi, kun käytännössä kaikki tarpeelliset kirjat saa lainatuksi kirjastosta ilmaiseksi ja palvelu on siellä nykyään todella hyvää. Kirjojen omistaminen ja hyllyssä esilläpitäminen tuntuu lähinnä jonkinlaiselta statuksen symbolilta nykyisin, enemmänkin kuin miltään käytännölliseltä ja järkevältä ratkaisulta.
Enpä olisi uskonut kenenkään väittävän kirjoja statussymboliksi...
Meillä on paljon kirjoja. Olemme lahjoittaneet pois laatikoittain sellaisia kirjoja, joita emme halua säilyttää, jotka eivät mielestämme ansaitse useampaa lukukertaa. Muut säilytämme kirjahyllyssämme ja niitä lainaavat usein ja paljon ystävämme. Perheenjäsenet löytävät sieltä aina mielenkiintoista luettavaa ja niistä on mukava keskustellakin ja jakaa erilaisia näkemyksiä.
Kirjastot ovat erinomainen asia, käytän niitäkin, mutta pidän siitä, että voin aina siltä tuntuessa kävellä omien hyllyjeni eteen valitsemaan hyvää luettavaa. Fiiliksen mukaan tietokirjallisuutta tai romaaneja.
Mellä on eteishalli vuorattu kirjoilla, jokainen seinä täynnä hyllyjä. Siitä ne ovat kaikkien poimittavissa - ja mikä ihana tunne astua kotiin, kirjat toivottavat tervetulleeksi meille.
Kirjojen omaksi ostaminen on tosiaan ihan naurettavaa touhua nykyään. Kirjastosta saa käytännössä kaiken tarvittavan kirjallisuuden, ja sen mitä ei kaupunginkirjastosta löydy, saa yleensä yliopiston kirjastosta. Kaukolainauskaan ei maksa kuin pari euroa, jos ei satu sillä hetkellä löytymään. Ja uutena monet kirjat maksavat helposti 50 - 100 euroa. Välillä saatan ostaa käytetyn kirjan, jos saan muutamalla eurolla, mutta muuten lainaan kaiken kirjastosta.
Kyllä! On se kuule ihanaa tarttua oikeen aitoon kirjaan, tuoksuineen ja hyvine teksteineen ihan omassa olohuoneessa, suosittelen lämpimästi! Hetkessä pääsee dekkarin murhamysteerin pariin tai pänttäämään nippelitietoa tietokirjoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus ihmetellyt asiaa myös. Itsekin olen todella paljon lukenut ja korkeakoulutettu ihminen, mutta en ole vuosiin ostanut minkäänlaista kirjaa omaksi, kun käytännössä kaikki tarpeelliset kirjat saa lainatuksi kirjastosta ilmaiseksi ja palvelu on siellä nykyään todella hyvää. Kirjojen omistaminen ja hyllyssä esilläpitäminen tuntuu lähinnä jonkinlaiselta statuksen symbolilta nykyisin, enemmänkin kuin miltään käytännölliseltä ja järkevältä ratkaisulta.
Enpä olisi uskonut kenenkään väittävän kirjoja statussymboliksi...
Meillä on paljon kirjoja. Olemme lahjoittaneet pois laatikoittain sellaisia kirjoja, joita emme halua säilyttää, jotka eivät mielestämme ansaitse useampaa lukukertaa. Muut säilytämme kirjahyllyssämme ja niitä lainaavat usein ja paljon ystävämme. Perheenjäsenet löytävät sieltä aina mielenkiintoista luettavaa ja niistä on mukava keskustellakin ja jakaa erilaisia näkemyksiä.
Kirjastot ovat erinomainen asia, käytän niitäkin, mutta pidän siitä, että voin aina siltä tuntuessa kävellä omien hyllyjeni eteen valitsemaan hyvää luettavaa. Fiiliksen mukaan tietokirjallisuutta tai romaaneja.
Mellä on eteishalli vuorattu kirjoilla, jokainen seinä täynnä hyllyjä. Siitä ne ovat kaikkien poimittavissa - ja mikä ihana tunne astua kotiin, kirjat toivottavat tervetulleeksi meille.
Kyllä olen ainakin itse usein kuultu sanottavan siitä, että isot kirjoilla täytetyt hyllyt ovat lukeneisuuden ja sivistyksen merkki jne. Eivät välttämättä niinkään rahallisen statuksen. Ja se, jos ei kotona ole kirjoja lainkaan, on puolestaan hyvin WT ja paheksuttavaa.
n. 1000 kirjaa työhuoneen hyllyssä. Puolet tieteellistä- ja ammattikirjallisuutta, ja puolet harrastekirjoja. N 99% ei ole saatavana sähköisenä. Kultturikodin kasvattina tykkään lukea oikeita kirjoja. Kirjoissa on tatsia.
DI
Meiltä löytyy lundiaa täynnä kirjoja noin 7 metriä. Työhuoneessani kirjoja on kahdessa rivissä. Vähitellen olen kirjoja hävittänyt tai vienyt kirpparille, mutta ilmeisesti perillisille jää vielä tekemistä, kun en raaski luopua kuin ammattikirjallisuudesta.
On. Yksi liian täysi, yksi täysi kaappi, lapsilla omansa ja keittiön kaapillinen. Kyllä, ostan uuden hyllyn kun löydän Sen Oikean. Kirjojen ystävät tietävät mitä tarkoitan.
Kotona olevien kirjojen määrä vaikuttaa lapsen koulumenestykseen enemmän kuin pihalla olevien autojen määrä
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen omaksi ostaminen on tosiaan ihan naurettavaa touhua nykyään. Kirjastosta saa käytännössä kaiken tarvittavan kirjallisuuden, ja sen mitä ei kaupunginkirjastosta löydy, saa yleensä yliopiston kirjastosta. Kaukolainauskaan ei maksa kuin pari euroa, jos ei satu sillä hetkellä löytymään. Ja uutena monet kirjat maksavat helposti 50 - 100 euroa. Välillä saatan ostaa käytetyn kirjan, jos saan muutamalla eurolla, mutta muuten lainaan kaiken kirjastosta.
Onko sillä mitään vaikutusta sinun elämääsi, käyttääkö joku omista rahoistaan satasen tai pari kirjaan vai johonkin muuhun asiaan? Aina joku pitää jonkun toisen elämänvalintoja naurettavina, eikö olekin siis ihanaa, ettei kaikkien tarvitse elää samanlaista elämää?
Kai ap:lta löytyy sohvapöytäkirja, jossa on kuvia suu auki möllöttävistä ilmeettömistä ämmistä, vaaleanpunaisista ruusuista, tiiliseinistä ja valkoisista lankamatoista.
Kaverilla on. Köyhänä lainailen hänen divareista ja huutokaupoista keräämiä harvinaisuuksia. Hyvin spesiaaliaihe, kirjahyllyntila sellainen 4*2,5m. Arvioisin kirjahuutokaupassa sisällöstä saatavan 25k+.