Nuorenpien sisarusten vahtiminen? (Minkä ikäisenä jne.?)

UP

Alotin sisarien vahtimisen 11-vuotiaana. 11 ja 9 vuotta ikäeroa.

Mun mielestä vastuuntuntoiselle 14-vuotiaalle voi antaa tehtäväksi hoitaa päivän nuorempia.

Jos vanhemmat yötä pois, niin mun mielestä vahdin pitäisi olla 16 v.

Jos useamman yön pois, niin yli 18 v vahti.

Alle kouluikäisiä sisaruksia en päästäisi keskenään ulos ellei ole aidattu omakotipiha. Alle 7v ei pysty luotettavasti vahtimaan nuorempia pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Itse jouduin ottamaan vastuun 6- ja 5-vuotiaista sisaruksistani 9-vuotiaana, kun vanhemmat olivat iltoja töissä tai harjoittamassa suhdetoimintaa ravintoloissa. Asiat hoituivat, vaikka olinkin stressantunut ja ahdistunut tuosta vastuusta. Pidän tuota yhtenä merkittävänä tekijänä siinä, että nykyisin olen pakkoneuroottinen syrjäytynyt pitkäaikaistyötön ja nuoremmat sisarukseni elämässään menestyneitä ihmisiä, joilla lapset, perheet ja omakotitalot, joita minulla luonnollisesti ei ole.

Sua on alapeukutettu, mutta ihan oikeasti tiedän monia, joilla meni elämä pieleen, kun niitä pidettiin ilmaisina lapsenvahteina pikkusisaruksille....

Itsekin jouduin samaan, enkä ole missään tekemisissä enää perheeni kanssa, selvisin muuten, mutta vihaan perhettäni, vanhempiani ja sisaruksiani yli kaiken, enkä ole saanut itse koskaan viettää ns. lapsuutta tai nuoruutta.

Jos ette jaksa hoitaa itse teidän lapsia, niin olkaa tekemättä niitä! Ihan oikeasti!

Samaa mieltä ylläolevien kanssa, mutta riippuu täysin molemmista lapsista.

Itse olin vastuuntuntoinen lapsi/nuori ja kerran jäin vahtimaan 7v nuorempaa pikkuveljeä joka oli tuolloin muistaakseni tokaluokalla, kun vanhemmat lähtivät teatteriin. Veljeni oli kaverillaan käymässä ja kotiin piti tulla muistaakseni kuudeksi. Hän on luonteeltaan vähän huithapeli eikä tuolloin paljon säännöt päätä pakottaneet, joten hän päättikin ilmoittamatta jäädä leikkimään pidemmäksi aikaa. Hän ei vastannut puhelimeen eikä mulla ollu hänen kavereidensa tai vanhempien yhteystietoja, joten lopulta oli pakko soittaa vanhemmat kotiin kun veljeä ei kuulut kotiin. Olin aivan sairaan huolissani, kävin kaikki kauhuskenaariot mielessäni läpi enkä tuon episodin jälkeen uskaltanu hetkeen jäädä häntä vahtimaan.

Eli vanhempien pitää olla tarkkoina, ettei vahingossa sysää liikaa vastuuta sen vanhemman sisaruksen harteille, etenkin jos nuorempi on vähänkään villimpi tapaus.

Olen nyt aikuisena erittäin katkera siitä, että esimeriksi oma lukioni meni pieleen sen takia että jouduin jatkuvasti olemaan vastuussa nuoremmista sisaruksistani. Esimerkiksi jos olisi ollut myöhäinen aamu minulla niin silti piti herätä jo kukon aikaan jotta sain sisarukseni lähtemään kouluun. Ja iltapäivällä sitten läksyjen tekemistä sisarusten kanssa, illalla vahtimista, viikonloppuisin saattoi joutua vahtimaan koko päivän aamusta iltaan. Toinen nuoremmista sisaruksistani oli vieläpä erityislapsi! Olen jälkikäteen harmitellut etten ole tehnyt lasua, me lapset olimme niin heitteillä.

On tärkeää ottaa huomioon se, että lapsenvahti (oli sitten minkä ikäinen tahansa) osaa toimia oikein vaaratilanteissa. Meillä juuri kävi niin, että 6- vuotiaan lapsen kurkkuun jäi pala ruokaa siten että lapsi ei pystynyt hengittämään. Se oli vaikea paikka myös meille lapsen vanhemmille, miten teini-ikäinen pystyisi vastaavassa tilanteessa toimimaan.

Omasta lapsuudestani muistan, kuinka kahdeksan vuotta vanhempi siskoni pakotettiin vahtimaan minua useita tunteja viikossa. Olin siis tarhaikäinen ja hän murkku, eikä muuten ollut kivaa minullekaan kun systeri naama norsunvitulla katsoi perääni, vanhemmat ehkä luulivat, etten tajua, että siskoa vitutti suunnattomasti, kun joutui kaitsemaan minua ja perumaan odotettuja menojaan, mutta kyllä minä sen huomasin ja vaivaannuttavia ja kireitä tunteja ne olivat, todellakin! Nyt välit siskon kanssa ok, olisin varmaan itsekin käyttäytynyt ihan samalla tavalla, jos olisin ollut jo kengät jalassa lähdössä kaverille, kun äiti ja isä pysäyttävät ovella, että etpä lähdekään, koska tämän illan hoidat taaperoa.

N21

Mietin juuri samaa, kun meidän poika ilmoitti, että voisi olla kahdestaan ensi kesänä siskon kanssa joitakin päiviä. Lapset siis silloin 7 ja 13. En oikein tiedä.

Minä hoidin 13-vuotiaana useita iltoja muutaman kuukauden ikäistä serkkuani, kun hänen vanhempansa olivat juhlimassa. Ja sen jälkeenkin hänen ollessa taaperoikäinen. Itse en olisi kyllä omia lapsiani antanut tuon ikäiselle hoitoon. Onneksi koskaan ei tapahtunut onnettomuuksia.

Kaukaisella 1960-luvulla oli tavallista, että 16-vuotias maalaistyttö tuli Helsinkiin kotiapulaiseksi huolehtimaan 2-3 alle kouluikäisestä vanhempien työpäivän ajaksi.

mun mielestä ikä ei määritä vaan kokemus ja se miten pienempi tottelee ja miten isompi toimii semmoisissa tilanteissa joissa pienempi ei tottele(esim. jos 2 vuotias ei suostu tulemaan "kielletystä" paikasta pois tai antamaan kiellettyjä esineitä pois niin isomman pitää osata toimia oikein). eli itse ainakin vahdin 9kk, 2 vuoden ja 4 vuoden ikäisiä sisaruksia joista nimen omaan keskimmäinen on tosi huono tottelija ja sit se 4v tottelee tosi hyvin eli saatetaa vahtia 1-3h vaikka 9kk ja 4 vuoden ikäisiä silleen että 15 isosisarus auttaa