Lue keskustelun säännöt.
Milloin tapahtui se käänne, että sh/lähäri alkoi kiire ja työkuorma alkoi kasvamaan?
11.03.2017 |
2000 luvun alussa? Mitkä on johtanut että tilanne on tämä?
Kommentit (28)
Hoitajan työ on myös tiedon ja osaamisen jatkuvaa hallintaa ja kehittämistä. Jatkuvasti pukkaa uudenlaista hoitosuositusta, uudenlaisia hoitotarvikkeita ja teknologiaa jotka sairaanhoitajan pitää ottaa haltuun ja joiden käyttökunnosta ja saatavilla olosta pitää huolehtia. Pitää seurata tarvikkeiden kulutusta, tilata uutta, laatia työntekijöille käyttöohjeet, on oltavat vastuunjako ja ohjeet miten mikäkin asia hoidetaan. Ei niitä kukaan sihteeri tai yksikön johtaja hoida, eikä joka yksiköllä ole mitään ylihoitajaa tms. vaan se sama sairaanhoitaja joka työskentelee potilaiden kanssa tekee yleensä koko ajan tuota isoa näkymätöntä työtä, ja hän voi olla paikan ainoa sairaanhoitaja. Toki siellä työntekijöissä usein lähäritkin seuraavat tarvikkeiden kulutusta ja vastuunjakoja on. Sitten vielä lääkehoidon pyöritys dokumentointeineen, kuka muu sen tekee kuin sh. Lääkkeistä seurataan tarkasti kulutusta, huumelääkkeistä on oma protokolla, vanhentuneet tai muuten käyttökelvottomiksi menneet lääkkeet pitää hävittää määräysten mukaan, oman aikansa vievät lääkkeiden tilaaminen, valmistelu, annostaminen ja jakaminen sekä tarkistaminen... työtä kyllä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä vaiheessa esim. Super, joka on lähihoitajien liitto, älähtää tilanteesta joka on vallalla kotihoidossa? Nämä liitot ovat täysin hampaattomia myötäilijöitä.
Jos jossain metalli- tai puu/paperialalla olisi vastaava meno: ei aikaa lakisääteisiin ruoka- ja kahvitaukoihin, valtava kuormitus jne., ei mahdollisuutta vessassa käyntiin, olisi noussut jo kova haloo ja yleislakko. Mutta tässä näkyy juuri ero miesten ja naisten aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut monen monituisilla osastoilla laitoshuoltajana ja kyllä se hoitajien valittama kiire on ihan omasta päästä keksittyä. En ole vielä tähän mennessä (30v) sellaista päivää nähnyt etteivät ehtisi laiskottelemaan. Suurin osa ajasta menee takanojassa istuen nauraen työkaverin kanssa ja sitten ollaan näpyttävinään jotain koneelle kun osastonhoitaja tai lääkäri tulee.
Nimeä muutama monista laitoksista!
Vierailija kirjoitti:
Väestö vanhenee ja sairastaa pitempään. Eli potilaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin ennen. Omatoimisen potilaan hoito on helppo homma, mutta monisairaan pahasti ylipainoisen dementin vuodepotilaan hoito kaikkea muuta.
Itseasiassa vaikka väestö vanhenee, niin ihmiset on myös keskimäärin terveempoä pidempään. Hoitolaitoksiin/palvelutaloihin vaaditaan vaan nykyään todella huono kunto kun kotihoidossa pyritään pitämään niin moni kuin mahdollista.
Itse koen myös että vuodepotilaat on helpompohoitoisia kuin esim psykogeriatrinen vanhus jonka fyysiset kyvyt ovat suht hyvät mutta sekavuustila tekee kotona olosta mahdotonta, niihin menee aikaa. :s
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tapahtui siinävaiheessa, kun työtä helpottavat välineet kehittyivät tarpeeksi. Esim. tietokoneet joilla on kätevä tehdä raportit.
En ole koskaan tajunnut tätä tietokoneista ja sähköisistä järjestelmistä valittamista. Ne kirjaukset tekee hyvinkin nopeasti, ne ovat loogisia, järjestyksessä ja helposti löydettävissä. Ennen vanhaan joutui lukemaan ties minkälaisia harakanvarpaita paperivihoista ja lääkitysten sun muiden tietojen etsimisessä kesti ja kesti.
No ehkä siinä on just se, et esim viimeviikolla meni ylitöiks kun järjestelmä oli kahtena päivänä niin hidas, että yhden potilaan tietojen avaamisessa meni aina 10min. Sit kun oot hoitanut 5 potilasta, kenestä pitäs kirjata ja yleensä hoidat sen puolessa tunnissa niin kyllä menee pikkusen hankalaks. Eikä koneita oo varattu noiden takkuilujen varalle, jolloin hoitajat joutuu vielä odottaa vuoroaan sinne kirjaamaan. Ja yleensä on ne tietyt ajat kun tyyliin kaikki ehtii kirjaamaan samaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kynällä kirjaaminen ja käsin kirjatun päiväkohtaisen seurannan lukeminen taaksepäin on helpompaa, koska jokainen hoitaja käyttää kirjausohjelman komponentteja vähän eri tavalla, itse koen sen ajatusta hankaloittavaksi. Minun on helpompi hahamottaa potilaan tilanne tiiviistä suorasanaisesta tekstistä. Lääkitys- ja riskitiedot sekä labratulokset on helpompi ottaa sähköisestä järjestelmästä, samoin kurvat jos halutaan seurata sitä kokonaisuutta. Sähköisesti kun kirjataan, tiedon saa joka koneelta talossa auki mikä sairaalassa on a ja o. Mutta pienessä yksikössä ei edes ole montaa konetta, ja ne ovat varattuina koko ajan, eli käsin kirjaaminen on käytännöllisempää. Molemmilla on puolensa, sähköisiin järjestelmiin kun saisi parannusta ettei vuoron aikana kirjattu tieto olisi aivan niin pieninä pirstaleina niin se olisi omalta kannalta helpottava asia.
Vierailija kirjoitti:
Mistä luulet ettei kiirettä ja paineita olisi ennen ollut?
Mitään"käännettä" ei ole ollut
Ennen oli enemmän henkilökuntaa, ei tarvinnut kirjata kaikkea koneelle ja tehdä kaikenmaailman tilastoja yms. Niihin menee aikaa ihan älyttömästi. Olin työssä myös 1990- luvulla ja silloin oli aikaa ihan eri tavalla. Lauritsalassa osallistui potilaiden syöttämisen jne. Tykkään silti työstäni
En ole koskaan tajunnut tätä tietokoneista ja sähköisistä järjestelmistä valittamista. Ne kirjaukset tekee hyvinkin nopeasti, ne ovat loogisia, järjestyksessä ja helposti löydettävissä. Ennen vanhaan joutui lukemaan ties minkälaisia harakanvarpaita paperivihoista ja lääkitysten sun muiden tietojen etsimisessä kesti ja kesti.