Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poikaystävä meinaa jättää muutaman kuukauden avoliiton jälkeen :(!
10.03.2017 |
Muutettiin poikaystävän kanssa kolme kuukautta sitten yhteiseen kotiin ja meillä meni kaikki ihan tosi loistavasti. Poikaystävä on ollut maailman rakastavin ihminen koskaan ja yhteiselo hänen kanssa on sujunut aivan loistavasti mun mielestä. Mutta nyt hän sanoo ettei meidän juttu hänen mielestään toimi ja hän aikoo erota ja muuttaa ensi viikolla pois täältä! Rakastan häntä ihan suunnattomasti enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä, miten saisin poikaystävän muuttamaan mieltään ja jäämään? Apua!
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Muutitte liian aikaisin yhteen. Yhteen muutto arkipäiväistää suhteen. Syy ei varmasti ole siinä siivositko tänään vai et. Täytyy olla muutakin särmää
Särmää pystyy luomaan kyllä jos vain itse arvostaa parisuhdetta ja viitsii nähdä sen eteen vaivaa.
Ennen vanhaan risat sukat parsittiin ehjäksi, nykyään heitetään roskiin ja ostetaan uudet.
Ihmisestä itsestään on kiinni mitä on valmis minkäkin asian eteen tekemään. Se kertoo ajatus maaimasta paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutitte liian aikaisin yhteen. Yhteen muutto arkipäiväistää suhteen. Syy ei varmasti ole siinä siivositko tänään vai et. Täytyy olla muutakin särmää
Yhteenmuutto voi myös ola ihanaa yhteistä elämän rakentamista, kun suhde toimii. Isoin ongelma tässä on AP:n poikaystävä, joka ei osaa niin monen muun nuoren miehen tavoin ilmaista tunteitaan.
Näen asian samoin.
Seurusteluaikananne kun poika asui luonasi, hänellä oli mahdollisuus käyttäytyä niin kuin olisi vieras eikä ottaa vastuuta mistään. Oletan, että hän ei myöskään osallistunut mihinkään asumisensa kustannuksiin. Sinä kävit kaupassa, teit ruoat, siivosit ja odotit vain häntä luoksesi hemmoteltavaksi kaikin tavoin. Nyt kun muutitte yhteen, sinä aivan normaalisti odotit hänenkin osallistuvan kustannuksiin ja kodinhoitoon, jopa oletit, että häntä kiinnostaisi yhteiset suunnitelmat. Ehei, tämä poikanen halusikin olla villi ja vapaa, ja lähti jonkun toisen passattavaksi. Vai muuttaako vieläpä takaisin äitinsä helmoihin?
Hei ap! Näin naiselta naiselle, kyllä ero taitaa tässä tilanteessa olla sullekin paras vaihtoehto. Mun korvaan kuulostaa, ettei (ex-)poikaystäväsi tunne sua kohtaan yhtä lämpimiä tunteita kuin sä häntä kohtaan. Muita parisuhteen ongelmia voi aina yrittää korjata, mutta rakkauden puuttumista ei (paitsi ehkä pitkässä suhteessa, jossa rakkaus on saattanut jäädä arjen jalkoihin, mutta on kuitenkin löydettävissä). Olette ilmeisesti nuoria ja poikaystäväsi on nyt tajunnut, ettei hän halua yhteiselämää kanssasi. Se on surullista, mutta se on vain hyväksyttävä jossain vaiheessa. Eikä sullekaan ole hyväksi yrittää "ostaa rakkautta" ihmiseltä, jolla ei ole sitä sulle antaa.
Nyt vaan asuntoasioita järjestelemään vaikka hyvän ystävän tai sukulaisen kanssa. Sitten voit surra rauhassa, vaikka huutoitkeä tyynyyn tai syödä kerralla levyn suklaata. :) Kevättä kohti kuitenkin mennään. Tsemppiä! <3
Miehillä useimmiten on uusi nainen jo katsottuna kun ehdottavat eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, mitään isoa vahinkoa ei ole vielä tapahtunut eli ette ole hankkineet lasta tai koiraa yhdessä. Jos ei suhde toimi niin turha pitkittää. Sullakaan ei mene elämää hukkaan väärän tyypin kanssa yhtään enempää. Jotkut kuluttaa vuosikausia ja esim. tuhlaa hedelmälliset vuotensa kuullakseen sitten kymmenen vuoden päästä, ettei tää hei oikein toimi.
AP kuulostaa melko pahalta ripustajalta. Semmonen on melko turn off.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin poikaystävän kanssa kolme kuukautta sitten yhteiseen kotiin ja meillä meni kaikki ihan tosi loistavasti. Poikaystävä on ollut maailman rakastavin ihminen koskaan ja yhteiselo hänen kanssa on sujunut aivan loistavasti mun mielestä. Mutta nyt hän sanoo ettei meidän juttu hänen mielestään toimi ja hän aikoo erota ja muuttaa ensi viikolla pois täältä! Rakastan häntä ihan suunnattomasti enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä, miten saisin poikaystävän muuttamaan mieltään ja jäämään? Apua!
Huomaatko miten kirjoitat: "kaikki meni tosi loistavasti", "maailman rakastavin ihminen koskaan", yhteiselo ollut "loistavaa"; rakastat häntä "ihan suunnattomasti" etkä voi "kuvitella elämää ilman häntä". Aika ahdistavaa tekstiä, ja jos tuo sama on ollut asenteesi poikaystävään kotona ymmärrän, että hän tuntee olevansa ansassa ja haluaa pois. Luulen siis, että hän kuvailisi suhdettanne aivan toisin sanoin, ja kuitenkin suhteen pitäisi olla yhteinen.
No siis en minä todellakaan ollu hänessä kiinni kaiken aikaa vaan annoin kyllä hänelle sitä omaa tilaa ja aikaa. Ja kyllä hänkin oli ihan yhtä rakastunut muhun kuin minä häneen vielä silloin kun muutettiin yhteen ja halusi olla mun kanssa. Kunnes sitten muuttui vähitellen etäisemmäksi mutta luulin vain, että se olisi sitä kuuluisaa arjen tuloa meidän suhteeseen. Kaikki oli vielä ihan hyvin ennen kuin hän ilmoitti mulle eroavansa.
Vierailija kirjoitti:
Seurusteluaikananne kun poika asui luonasi, hänellä oli mahdollisuus käyttäytyä niin kuin olisi vieras eikä ottaa vastuuta mistään. Oletan, että hän ei myöskään osallistunut mihinkään asumisensa kustannuksiin. Sinä kävit kaupassa, teit ruoat, siivosit ja odotit vain häntä luoksesi hemmoteltavaksi kaikin tavoin. Nyt kun muutitte yhteen, sinä aivan normaalisti odotit hänenkin osallistuvan kustannuksiin ja kodinhoitoon, jopa oletit, että häntä kiinnostaisi yhteiset suunnitelmat. Ehei, tämä poikanen halusikin olla villi ja vapaa, ja lähti jonkun toisen passattavaksi. Vai muuttaako vieläpä takaisin äitinsä helmoihin?
No siis kyllä hän teki kotitöitä ja ruokaa ihan oma-aloitteisesti ja otti sitä vastuuta ihan koko ajan eikä todellakaan odottanu että minä passaisin häntä kaiken aikaa. Me molemmat hoidettiin kaikki askareet ihan tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Näin naiselta naiselle, kyllä ero taitaa tässä tilanteessa olla sullekin paras vaihtoehto. Mun korvaan kuulostaa, ettei (ex-)poikaystäväsi tunne sua kohtaan yhtä lämpimiä tunteita kuin sä häntä kohtaan. Muita parisuhteen ongelmia voi aina yrittää korjata, mutta rakkauden puuttumista ei (paitsi ehkä pitkässä suhteessa, jossa rakkaus on saattanut jäädä arjen jalkoihin, mutta on kuitenkin löydettävissä). Olette ilmeisesti nuoria ja poikaystäväsi on nyt tajunnut, ettei hän halua yhteiselämää kanssasi. Se on surullista, mutta se on vain hyväksyttävä jossain vaiheessa. Eikä sullekaan ole hyväksi yrittää "ostaa rakkautta" ihmiseltä, jolla ei ole sitä sulle antaa.
Nyt vaan asuntoasioita järjestelemään vaikka hyvän ystävän tai sukulaisen kanssa. Sitten voit surra rauhassa, vaikka huutoitkeä tyynyyn tai syödä kerralla levyn suklaata. :) Kevättä kohti kuitenkin mennään. Tsemppiä! <3
Mutta en vaan voi ymmärtää miksei hän enää halaukkaan yhteiselämää minun kanssani. Hän oli vielä yhteenmuuton aikaan tosi innoissaan siitä, että saadaan yhteinen koti. Meillä meni loppuun asti kaikki ihan hyvin.
Sinun mielestäsi meni hyvin. Hän on selvästi eri mieltä.
Jos nyt ripustaudut, anelet ja lupaat kuun taivaalta, vaikutat epätoivoiselta ja se jos mikä on luotaantyöntävää.
Ryhdistäydy. Et sinäkään oikeasti halua noin häilyväistä miestä jolla tunteet heittävät laidasta toiseen kolmessa kuukaudessa.
Tosiaankin, jos ero on tullakseen niin PALJON parempi 3kk yhdessä asumisen kuin 15 vuoden, asuntolainan ja kolmen mukulan jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei nyt ryhdistäydy ap! Mieti miten onnekasta että näin käy tässä vaiheessa!! Tuollainen epävakaa ihminen tietäisi sinulle pitkässä juoksussa vain harmia. Anna hänen mennä. Mutta muista että yleensä tuollaiset ihmiset saavat nautintoa tavoitellessaan jotain "saavuttamatonta", joten kun hän on pari kuukautta elänyt omillaan, älä ihmettele jos hänen seuraava haasteensa on ujuttautua takaisin elämääsi (loiseksi). Nimim.tiedän mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Näin naiselta naiselle, kyllä ero taitaa tässä tilanteessa olla sullekin paras vaihtoehto. Mun korvaan kuulostaa, ettei (ex-)poikaystäväsi tunne sua kohtaan yhtä lämpimiä tunteita kuin sä häntä kohtaan. Muita parisuhteen ongelmia voi aina yrittää korjata, mutta rakkauden puuttumista ei (paitsi ehkä pitkässä suhteessa, jossa rakkaus on saattanut jäädä arjen jalkoihin, mutta on kuitenkin löydettävissä). Olette ilmeisesti nuoria ja poikaystäväsi on nyt tajunnut, ettei hän halua yhteiselämää kanssasi. Se on surullista, mutta se on vain hyväksyttävä jossain vaiheessa. Eikä sullekaan ole hyväksi yrittää "ostaa rakkautta" ihmiseltä, jolla ei ole sitä sulle antaa.
Nyt vaan asuntoasioita järjestelemään vaikka hyvän ystävän tai sukulaisen kanssa. Sitten voit surra rauhassa, vaikka huutoitkeä tyynyyn tai syödä kerralla levyn suklaata. :) Kevättä kohti kuitenkin mennään. Tsemppiä! <3
Mutta en vaan voi ymmärtää miksei hän enää halaukkaan yhteiselämää minun kanssani. Hän oli vielä yhteenmuuton aikaan tosi innoissaan siitä, että saadaan yhteinen koti. Meillä meni loppuun asti kaikki ihan hyvin.
hei ap, voisitko kertoa minkä ikäisiä olette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko hän perustellut asiaa tarkemmin? Mielestäni asioista pitää puhua. Mikä siinä yhteiselossa mättää?
Tuo voi hyvinkin pitää paikkansa, että olet A) tehnyt jotain tai B) jättänyt tekemättä jotain.
Annas kun arvaan: Kohtaan A olet vaatinut häntä siivoamaan omat jälkensä ja tekemään kotitöitä tai ollut ah-niin-naisellinen tai B et ole pessyt hänen pyykkejään ja korjannut jälkiää tai muuten toiminut niin kuin hänen äitinsä.
Toki voi olla täsmälleen päin vastoin, eli olet muuttunut äidiksi etkä olekaan enää tyttis. Itsepä sinä parhaiten tiedät, mikä arvauksistani olisi lähimpänä.
Vaadi kuitenkin jotain selitystä. Sinulla on oikeus tietää, jotta osaat varoa samaa virhettä seuraavassa suhteessa.
Hän vaikuttaa ihan täysipäiseltä ihmiseltä. Kyllä hän voi ihan hyvin huomata, ettei teillä ole kuitenkaan riittävästi yhteistä, tai riittävän samanlaiset arvot tai tulevaisuudensuunnitelmat. Ei sen huomaamiseen tarvitse riidellä. Ja oletko varma, ettet jo tiedä, mitä asioita teissä on niin erilaisia? Ratkaisu ei ole se, että siinä yrität muuttua, se on vain läheisriippuvuutta. Joku voi olla ihana ihminen, olematta se oikea sinulle. Maailma on täynnä ihania miehiä, eivät he kaikki voi olla sopivia sinulle vain koska ovat rakastavia tyyppejä. Tarvitaan paljon asioita, jotka tekevät juuri teistä sopivat toisillenne.
Hyvä kun on niin rehellinen ja avoin ja terveitsetuntoinen kaveri, että myöntää tuon jo parin kuukauden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin poikaystävän kanssa kolme kuukautta sitten yhteiseen kotiin ja meillä meni kaikki ihan tosi loistavasti. Poikaystävä on ollut maailman rakastavin ihminen koskaan ja yhteiselo hänen kanssa on sujunut aivan loistavasti mun mielestä. Mutta nyt hän sanoo ettei meidän juttu hänen mielestään toimi ja hän aikoo erota ja muuttaa ensi viikolla pois täältä! Rakastan häntä ihan suunnattomasti enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä, miten saisin poikaystävän muuttamaan mieltään ja jäämään? Apua!
Huomaatko miten kirjoitat: "kaikki meni tosi loistavasti", "maailman rakastavin ihminen koskaan", yhteiselo ollut "loistavaa"; rakastat häntä "ihan suunnattomasti" etkä voi "kuvitella elämää ilman häntä". Aika ahdistavaa tekstiä, ja jos tuo sama on ollut asenteesi poikaystävään kotona ymmärrän, että hän tuntee olevansa ansassa ja haluaa pois. Luulen siis, että hän kuvailisi suhdettanne aivan toisin sanoin, ja kuitenkin suhteen pitäisi olla yhteinen.
No siis en minä todellakaan ollu hänessä kiinni kaiken aikaa vaan annoin kyllä hänelle sitä omaa tilaa ja aikaa. Ja kyllä hänkin oli ihan yhtä rakastunut muhun kuin minä häneen vielä silloin kun muutettiin yhteen ja halusi olla mun kanssa. Kunnes sitten muuttui vähitellen etäisemmäksi mutta luulin vain, että se olisi sitä kuuluisaa arjen tuloa meidän suhteeseen. Kaikki oli vielä ihan hyvin ennen kuin hän ilmoitti mulle eroavansa.
Minunkin miesystävä luulee antavansa minulle hyvin tilaa. Kuitenkin hän haluaisi että käydään aina yhdessä kaupoissa, käydään aika yhdessä kavereilla, syödään aina yhdessä, jne. Hänellä ei ole omia ystäviä tai harrastuksiakaan. Hän on ihana ja ahkera, mutta kun hän on kuulolla ja muutaman metrin päässä KOKO AJAN. Tietysti työpäivää lukuunottamatta. Niin kyllä sitä ihminen tukehtuu sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä kiinnostaa, kauanko yhdessäoloa oli takana ennen saman katon alle muuttamista? Kuulostaa nimittäin todella epätasapainoiselta tuo sun kumppanisi, mikäli olette olleet yhdessä vaikkapa useamman vuoden ja vasta nyt yhteenmuuton jälkeen hän hoksaa, että ei tämä juttu toimi. Mikäli taas olette muuttaneet yksiin miltei heti seurustelun alettua, pitäisin epätasapainoisina vähän molempia.
Seurusteltiin vähän reilu puoli vuotta ennen yhteenmuuttoa. Poikaystäväni punkkasi kylläkin mun luona lähes kaikki yöt ja päivät (joskus minäkin poikaystävän luona) noin 4kk ajan ennen kuin hankittiin yhteinen koti.
No ihan hirveän nopeasti muutitte yhteen, ihan tuntematta toisianne. Kyse on vaan siitä, että olette oppineet tuntemaan toisianne, ja hän on todennut ettet ole oikea hänelle.
Mitä ihmettä ajattelit, että arki tulisi noin pian. Vastaisen varalle: sen ei pidä tullakaan vielä ekaan kahteen vuoteen, ja sittenkin maltillisesti, ei kauheina riitoina ja itkuina.
Minustakin kuulostat läheisriippuvalta ja takertuvalta. Googleta läheisriippuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin poikaystävän kanssa kolme kuukautta sitten yhteiseen kotiin ja meillä meni kaikki ihan tosi loistavasti. Poikaystävä on ollut maailman rakastavin ihminen koskaan ja yhteiselo hänen kanssa on sujunut aivan loistavasti mun mielestä. Mutta nyt hän sanoo ettei meidän juttu hänen mielestään toimi ja hän aikoo erota ja muuttaa ensi viikolla pois täältä! Rakastan häntä ihan suunnattomasti enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä, miten saisin poikaystävän muuttamaan mieltään ja jäämään? Apua!
Huomaatko miten kirjoitat: "kaikki meni tosi loistavasti", "maailman rakastavin ihminen koskaan", yhteiselo ollut "loistavaa"; rakastat häntä "ihan suunnattomasti" etkä voi "kuvitella elämää ilman häntä". Aika ahdistavaa tekstiä, ja jos tuo sama on ollut asenteesi poikaystävään kotona ymmärrän, että hän tuntee olevansa ansassa ja haluaa pois. Luulen siis, että hän kuvailisi suhdettanne aivan toisin sanoin, ja kuitenkin suhteen pitäisi olla yhteinen.
No siis en minä todellakaan ollu hänessä kiinni kaiken aikaa vaan annoin kyllä hänelle sitä omaa tilaa ja aikaa. Ja kyllä hänkin oli ihan yhtä rakastunut muhun kuin minä häneen vielä silloin kun muutettiin yhteen ja halusi olla mun kanssa. Kunnes sitten muuttui vähitellen etäisemmäksi mutta luulin vain, että se olisi sitä kuuluisaa arjen tuloa meidän suhteeseen. Kaikki oli vielä ihan hyvin ennen kuin hän ilmoitti mulle eroavansa.
Harva meistä tekee eropäätöksen päivän tai parin kurjan jälkeen.
Ota huomioon että nämä ovat sinun tuntemuksia ja vaikka sinä olet viihtynyt ja asiat olleet hyvin niin koko tuon ajan mies on saattanut ajatella että juttu ei toimi.
Jos te eroatte, niin sille ei mahda mitään ja sun kannattaa viettää aikaa ystäviän kanssa vaikka?
Loppupelissä kannattaa muistaa että elät omaa elämää ja sinun kuuluu olla mitä olet. Jos muutat itsesi siihen mitä ajattelet mitä toinen sinusta tahtoo niin et ole aito itsesi ja elät jonkun toisen kautta. Sama voi tapahtua kun saa lapsen.
Jos muutat itseäsi toisen takia niin mieti miksi teet niin. Tuo on tosi huono ja siinä on riski että löydät vielä ihmisen joka käyttää tuota hyväkseen. Sun pitää riittää sellaisena joka olet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin poikaystävän kanssa kolme kuukautta sitten yhteiseen kotiin ja meillä meni kaikki ihan tosi loistavasti. Poikaystävä on ollut maailman rakastavin ihminen koskaan ja yhteiselo hänen kanssa on sujunut aivan loistavasti mun mielestä. Mutta nyt hän sanoo ettei meidän juttu hänen mielestään toimi ja hän aikoo erota ja muuttaa ensi viikolla pois täältä! Rakastan häntä ihan suunnattomasti enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä, miten saisin poikaystävän muuttamaan mieltään ja jäämään? Apua!
Huomaatko miten kirjoitat: "kaikki meni tosi loistavasti", "maailman rakastavin ihminen koskaan", yhteiselo ollut "loistavaa"; rakastat häntä "ihan suunnattomasti" etkä voi "kuvitella elämää ilman häntä". Aika ahdistavaa tekstiä, ja jos tuo sama on ollut asenteesi poikaystävään kotona ymmärrän, että hän tuntee olevansa ansassa ja haluaa pois. Luulen siis, että hän kuvailisi suhdettanne aivan toisin sanoin, ja kuitenkin suhteen pitäisi olla yhteinen.
No siis en minä todellakaan ollu hänessä kiinni kaiken aikaa vaan annoin kyllä hänelle sitä omaa tilaa ja aikaa. Ja kyllä hänkin oli ihan yhtä rakastunut muhun kuin minä häneen vielä silloin kun muutettiin yhteen ja halusi olla mun kanssa. Kunnes sitten muuttui vähitellen etäisemmäksi mutta luulin vain, että se olisi sitä kuuluisaa arjen tuloa meidän suhteeseen. Kaikki oli vielä ihan hyvin ennen kuin hän ilmoitti mulle eroavansa.
Harva meistä tekee eropäätöksen päivän tai parin kurjan jälkeen.
Ota huomioon että nämä ovat sinun tuntemuksia ja vaikka sinä olet viihtynyt ja asiat olleet hyvin niin koko tuon ajan mies on saattanut ajatella että juttu ei toimi.Jos te eroatte, niin sille ei mahda mitään ja sun kannattaa viettää aikaa ystäviän kanssa vaikka?
Loppupelissä kannattaa muistaa että elät omaa elämää ja sinun kuuluu olla mitä olet. Jos muutat itsesi siihen mitä ajattelet mitä toinen sinusta tahtoo niin et ole aito itsesi ja elät jonkun toisen kautta. Sama voi tapahtua kun saa lapsen.Jos muutat itseäsi toisen takia niin mieti miksi teet niin. Tuo on tosi huono ja siinä on riski että löydät vielä ihmisen joka käyttää tuota hyväkseen. Sun pitää riittää sellaisena joka olet!
Po. ".. Riittää sellaisena kuin olet"
Alue: Aihe vapaa
Hienoa naisen syyllistämistä seksistä, vaikka seksielämässä AP ei ole kertonut mitään. Sulle ei varmaan kukaan itseään kunnioittava nainen anna? AP, älä välitä tällaisten seksuaalisesti turhautuneiden miesten oksentamisista, sinulla on aina oikeus omaan kehoosi ja sellaiseen seksimäärän, joka itsestä tuntuu hyvältä.