Köyhin hetkesi?
Millainen oli hetki jolloin tunsit olevasi köyhimmilläsi? Itselläni taisi olla tänään, kun kaupassa jouduin punnitsemaan ostanko hammastahnan vai vessapaperia kun kumpaankin ei ollut varaa. Päädyin ostamaan hammastahnan ja viemään paperirullan yleisestä vessasta.
Kommentit (44)
Aamulla oli tosi köyhä olo. Huomasin, että mun kaikki sukat on rikki.
Joskus opiskeluaikoina kun köyhyyttä kesti useamman vuoden painoin 47 kiloa koska mulla ei vaan ollut oikeasti rahaa syödä tarpeeksi. (Nykyään työssäkäyvänä ja tarpeeksi syövänä olen 55 kiloinen eli tää on sellanen normaalipaino mulle)
Juu kerran piti valita yksittäin myytävän vessapaperirullan ja irtosämpylän välillä kun molempiin ei ollut rahaa.
Tilillä oli 120 markkaa (20 euroa), eikä mitään tietoa, koska opintotukipäätös tulee. Olin palannut osapäivätöistä kokopäiväisesti opiskelemaan ja tukipäätöstä vatvottiin puoli vuotta.
Päätös sitten viimein tuli.
Söin useamman päivän popkorneja ja ananasmurskaa. Muuta ei ollut eikä rahaa tietenkään.
Herätessäni bileputken päätteeksi Keski-Euroopaassa huomatakseni, että kaikki rahat on loppu, eikä ole varaa edes lentolippuun, jotta pääsisin kotiin. Onneksi olen vähän kasvanut noista ajoista.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla oli tosi köyhä olo. Huomasin, että mun kaikki sukat on rikki.
That sucks!
Sinkkumies
Sukulaisperhe tuli viikonlopun viettoon, mutta työttömyyspäiväraha ei tullutkaan perjantaina vaan siirtyi seuraavalle keskiviikolle. Kävin perheen naisen kanssa kaupassa ja ostin sieltä ruokien lisäksi vessapaperipakkauksen, jossa oli kuusi rullaa, kun varaa ei ollut isompaan säkkiin.
Pari kuukautta myöhemmin kävimme heillä vastavierailulla ja siellä kauppareissulla tämä nainen ajoi halpamyymälään, josta haki säkin vessapaperia. Minulle hän sanoi, että "vessapaperi kannattaa ostaa isossa säkissä, kun rullahinta on silloin edullisempi. Ne pienen pakkaukset on niin kalliita". Siä äänen opettavaista sävyä en unohda koskaan.
Kotona ei ollut ruokaa, ei vessapaperia, ei kuukautissuojia eikä saippuaa. Tilillä 0,06 euroa. :(
Vierailija kirjoitti:
Kotona ei ollut ruokaa, ei vessapaperia, ei kuukautissuojia eikä saippuaa. Tilillä 0,06 euroa. :(
Kävitkö kattomassa tilillä varmuuden vuoksi, jos sinkkumies olisi siirtänyt sinulle 3 euroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona ei ollut ruokaa, ei vessapaperia, ei kuukautissuojia eikä saippuaa. Tilillä 0,06 euroa. :(
Kävitkö kattomassa tilillä varmuuden vuoksi, jos sinkkumies olisi siirtänyt sinulle 3 euroa?
Täh?
Joskus on ollut vähän aikaa tili nollilla. Ei mulla kuitenkaan ikinä oikein pääse tulemaan, koska olen erittäin säästäväinen ja pidän aina jemmassa pahan päivän varalle.
Kun esikoinen oli vauva ja mies jäi työttömäksi, molemmat vastavalmistuneita 90 -luvun lamassa, vuosikausien opiskelut takana ja opintolainat niskassa.
Tilillä oli 0,62 euroa ja lähimpään kauppaan käveltyäni huomasin ettei se riitä siellä edes halvimpaan makaronipussiin. En muista mitä syötävää sillä sitten ostin, onneksi opiskeluajoista on jo tovi vierähtänyt!
Kun mittasin hernemaissipaprikapussista ruoka-annosta varten 1/2 dl kasviksia ja makaronipussista desin makaroneja, jotta voisin syödä jotain pientä joka päivä seuraavaan mahdolliseen kauppareissuun saakka.
Syksyllä tulossa. Opintotuki laskee ja asumislisä loppetetaan, koska puoliso käy töissä. Ei riitä rahat edes vuokraan sitten. Tähän asti olen aina hoitanut menoni itse, toivottakaa minulle hyvää lompakkoloisen uraa. Valmistumiseen reilut 4 vuotta.
Opiskeluaikana oli aika useinkin, kun oli tullut juhlittua opintotuet ja pieni palkka. Söin hyvin usein riisiä, jota paistoin sipulin kanssa. Myös pasta ja juustokastike oli vakioruokaani. Kastike oli siis maitoa, johon olin sulattanut jotkut juuston jämät. Ketsuppia päälle ja ääntä kohti.
Myöhemmin tuli ne nuudelikeitot...
Onneksi mummo välillä antoi rahaa ja äiti osti jääkaappiin ruokaa. Kummasti juhlimiseen ja tupakkaan löytyi aina jostain rahaa, mutta ruokaan ei...
para-aikaa