Olen ateistinainen ja ihastunut uskovaiseen mieheen. Miten samanlaiset parit olette pärjänneet yhdessä?

Miksi ihmeessä kummankaan pitäisi tuputtaa yhtään mitään? Jos molemmat ovat avoimia ja suvaitsevaisia suhde kyllä toimii. Ei pariskunnan tarvitse olla toistensa klooneja. Vai pitäisikö molempien esim. äänestää täysin samalla tavalla vaaleissa?

Mieheni on ateisti ja minä olen uuspakana. Hyvin on mennyt yli vuosikymmenen ajan.

mitä tekisin pakananaisella? ei voisi puhua kielillä koko ajan ja rukoilla, salassa metsässä kai pitäisi rukoilla?

esran aikana pakanvaimot piti erottaa

esra 9-10

1 Kun tämä oli suoritettu loppuun, astuivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat: "Ei kansa, ei Israel eivätkä papit ja leeviläiset ole eristäytyneet maan kansoista ja niiden kauhistavista teoista-ei kanaanilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, jebusilaisista, ammonilaisista, mooabilaisista, egyptiläisistä eikä amorilaisista.

2 Sillä näiden tyttäriä he ovat ottaneet itsellensä ja pojillensa vaimoiksi, ja niin on pyhä siemen sekaantunut maan kansoihin. Ja päämiesten ja esimiesten käsi on ollut ensimmäisenä tässä uskottomassa menossa."

3 Kun minä tämän kuulin, repäisin minä vaatteeni ja viittani, revin pääni hiuksia ja partaani ja istuin tyrmistyneenä.

4 Ja minun luokseni kokoontuivat kaikki, jotka pelkäsivät sitä, mitä Israelin Jumala oli puhunut pakkosiirtolaisten uskottomuudesta, ja minä jäin istumaan tyrmistyneenä ehtoouhriin asti.

5 Mutta ehtoouhrin aikana minä nousin nöyryyttämästä itseäni ja polvistuin, repäisin vaatteeni ja viittani ja ojensin käteni Herran, Jumalani, puoleen,

6 ja minä sanoin: "Jumalani, minä olen häpeissäni enkä kehtaa kohottaa kasvojani sinun puoleesi, minun Jumalani; sillä meidän rikkomuksemme ovat nousseet päämme ylitse ja meidän syyllisyytemme on kohonnut taivaaseen asti.

7 Isiemme päivistä aina tähän päivään asti on meidän syyllisyytemme ollut suuri; ja rikkomustemme tähden on meidät, meidän kuninkaamme ja pappimme annettu maan kuningasten käsiin miekan, vankeuden, ryöstön ja häpeän alaisiksi, niinkuin tähän päivään saakka on tapahtunut.

8 Mutta nyt on meille hetkiseksi tullut armo Herralta, meidän Jumalaltamme, koska hän on sallinut pelastuneen joukon meistä jäädä jäljelle ja antanut meille jalansijan pyhässä paikassansa, että hän, meidän Jumalamme, valaisisi meidän silmämme ja soisi meidän hiukan hengähtää orjuudessamme.

9 Sillä orjia me olemme; mutta orjuudessamme ei meidän Jumalamme ole meitä hyljännyt, vaan on suonut meidän saavuttaa Persian kuningasten suosion ja hengähtää, pystyttääksemme Jumalamme temppelin ja kohottaaksemme sen raunioistaan, ja on antanut meille suojatun paikan Juudassa ja Jerusalemissa.

10 Ja nyt, Jumalamme, mitä me sanomme kaiken tämän jälkeen? Mehän olemme hyljänneet sinun käskysi,

11 jotka sinä olet antanut palvelijaisi, profeettain, kautta, sanoen: 'Maa, jota te menette ottamaan omaksenne, se maa on saastainen maan kansojen saastaisuuden tähden ja niitten kauhistavien tekojen tähden, joilla he saastaisuudessansa ovat täyttäneet sen äärestä ääreen.

12 Älkää siis antako tyttäriänne heidän pojillensa älkääkä ottako heidän tyttäriänsä pojillenne vaimoiksi. Älkää myös koskaan harrastako heidän menestystään ja onneansa, että te vahvistuisitte ja saisitte syödä parasta, mitä maassa on, ja jättäisitte sen perinnöksi lapsillenne ikuisiksi ajoiksi.'

13 Kaiken sen jälkeen, mikä on meitä kohdannut pahojen tekojemme ja suuren syyllisyytemme tähden-ja kuitenkin sinä, Jumalamme, olet jättänyt huomioon ottamatta meidän rikkomuksiamme ja olet sallinut meistä tämmöisen joukon pelastua-

14 kävisimmekö me nyt jälleen rikkomaan sinun käskyjäsi ja lankoutumaan kansojen kanssa, joiden teot ovat kauhistavaiset? Etkö sinä silloin vihastuisi meihin siihen asti, että tekisit meistä lopun, niin ettei ketään jäisi jäljelle eikä kukaan pelastuisi?

15 Herra, Israelin Jumala, sinä olet vanhurskas, sillä meistä on jäljellä pelastuneita vain sen verran, kuin tänä päivänä on. Katso, me olemme sinun edessäsi syyllisyydessämme; emmekä me tämän tähden voi sinun edessäsi kestää."

Itse mietin samaa. Meillä on toiminut hyvin. Mies rukoilee jumalaa heti, jos jotakin pientä äksedenttiä kodissa tapahtuu tai vastoinkäymisiä. Itse mietin heti, miten asia hoituu.

1 Kun Esra näin rukoili ja tunnusti, itkien ja maahan langeten, Jumalan temppelin edustalla, kokoontui hänen luoksensa sangen suuri joukko Israelin miehiä, naisia ja lapsia; sillä kansakin itki katkerasti.

2 Ja Sekanja, Jehielin poika, Eelamin jälkeläisiä, puhkesi puhumaan ja sanoi Esralle: "Me olemme olleet uskottomat Jumalaamme kohtaan, kun olemme ottaneet muukalaisia vaimoja maan kansoista. Mutta kuitenkin on Israelilla vielä toivoa.

3 Niin tehkäämme nyt Jumalamme kanssa liitto, että me Herran neuvon mukaan ja niiden neuvon mukaan, jotka pelkäävät meidän Jumalamme käskyä, toimitamme pois kaikki ne vaimot ja heistä syntyneet lapset; tehtäköön lain mukaan.

4 Nouse, sillä tämä on sinun asiasi, ja me olemme sinun kanssasi. Ole luja ja ryhdy toimeen."

5 Niin Esra nousi ja vannotti pappien päämiehet, leeviläiset ja kaiken Israelin tekemään näin. Ja he vannoivat.

6 Niin Esra nousi Jumalan temppelin edustalta ja meni Joohananin, Eljasibin pojan, kammioon. Sinne tultuaan hän ei syönyt leipää eikä juonut vettä, sillä niin hän suri pakkosiirtolaisten uskottomuutta.

7 Ja kaikille pakkosiirtolaisille kuulutettiin Juudassa ja Jerusalemissa, että heidän tuli kokoontua Jerusalemiin;

8 ja joka ei tullut kolmen päivän kuluessa, päämiesten ja vanhinten päätöksen mukaan, sen koko omaisuus oli vihittävä tuhon omaksi ja hän itse tuleva erotetuksi pakkosiirtolaisten seurakunnasta.

9 Niin kaikki Juudan ja Benjaminin miehet kokoontuivat Jerusalemiin kolmanneksi päiväksi, joka oli yhdeksännen kuun kahdeskymmenes päivä. Ja kaikki kansa asettui Jumalan temppelin aukealle, vavisten sekä asian tähden että rankkasateen vuoksi.

10 Ja pappi Esra nousi ja sanoi heille: "Te olette olleet uskottomat, kun olette ottaneet muukalaisia vaimoja, ja niin te olette lisänneet Israelin syyllisyyttä.

11 Mutta antakaa nyt Herralle, isienne Jumalalle, kunnia ja tehkää hänen tahtonsa: eristäytykää maan kansoista ja muukalaisista vaimoista."

12 Niin koko seurakunta vastasi ja sanoi suurella äänellä: "Niinkuin sinä olet puhunut, niin on meidän tehtävä.

13 Mutta kansaa on paljon, ja on sadeaika, niin ettei voida seisoa ulkona. Eikä tämä ole yhden tai kahden päivän toimitus, sillä me olemme paljon siinä asiassa rikkoneet.

14 Käykööt meidän päämiehemme esiin koko seurakunnan puolesta, ja kaikki, jotka kaupungeissamme ovat ottaneet muukalaisia vaimoja, tulkoot tänne määrättyinä aikoina ja heidän kanssansa kunkin kaupungin vanhimmat ja tuomarit, kunnes meistä on käännetty pois Jumalan viha, joka on syttynyt tämän asian tähden."

Uskonnot. Tuo maailman suurin huijaus. Osa ihmisistä ei osaa elää vaan ilman, että mitään sen syvällisempää tässä elämässä ei ole. Eivätkä itsemurhapommittajat ole missään taivaassa. Kuka muuten ylipäätään haluaisi neitsyitä? Eiväthän ne tiedä mistään mitään, jos iloittelemaan haluaa päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, että näin monelle asialla ei ole merkitystä. Ettekö te keskustele puolison kanssa elämästä, tieteestä, maailmankaikkeudesta, sivua aihepiirin uutisia, uusia löytöjä, keskustele elämänkatsomuksesta ja etiikasta tms, kaikkiin näihin liittyy olennaisesti se, uskooko toinen vai ei. Mä en voi kuvitella, että olisin sellaisen ihmisen kanssa yhdessä, joka on aivan täysin eri mieltä kanssani, eikä luota samoihin asioihin kuin minä (evoluutio tms). Luulisin että myös uskovainen haluaa olla samanlaisen kanssa, joka jakaa hänen näkemyksensä.

Olemme puolisoni kanssa kristittyjä, mutta olemme silti usein eri mieltä monissa asioissa. Minusta keskustelu on usein mielenkiintoisinta silloin, kun emme ole samaa mieltä - tähän tietysti vaikuttaa se, että voidaan hyväksyä se, että toinen on eri mieltä, ettei keskustelu mene juupas-eipäs-vänkäämiseksi tai riitelyksi siitä, kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä. 

On kuitenkin ihan eri asia olla vain eri mieltä joistain mielipideasioista, kuin maailmankatsomuksesta, elämänkatsomuksesta. Jos sinä uskot neitseelliseen syntymään ja siihen, että Jeesus on noussut kuolleista, on minulla hyvin, hyvin vaikea suhtautua sinuun neutraalisti minkään muunkaan asian suhteen. Koska koko maailmankatsomus ja sen perusteet ovat eri puolilla. Oikeastiko tämä ei haittaisi, jos sinun puolisosi tyrmäisi uskomuksesi ihan totaalisesti? Tämä siis nimenomaan parisuhteessa, ystävinä voi olla vaikka minkälaista hiihtäjää. :)

Kyllä oma mieheni uskoo tiukasti Jumalaan, mutta hyväksyy sen, että minä en mihinkään.

lähden espanjaan keääksi etsimään karismaattista isopyllyistä naista joak rukoilee kielillä ja papiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, että näin monelle asialla ei ole merkitystä. Ettekö te keskustele puolison kanssa elämästä, tieteestä, maailmankaikkeudesta, sivua aihepiirin uutisia, uusia löytöjä, keskustele elämänkatsomuksesta ja etiikasta tms, kaikkiin näihin liittyy olennaisesti se, uskooko toinen vai ei. Mä en voi kuvitella, että olisin sellaisen ihmisen kanssa yhdessä, joka on aivan täysin eri mieltä kanssani, eikä luota samoihin asioihin kuin minä (evoluutio tms). Luulisin että myös uskovainen haluaa olla samanlaisen kanssa, joka jakaa hänen näkemyksensä.

Keskustelemme paljon tuollaisista asioista, ja meillä on molemmilla akateeminen luonnontieteellinen koulutus. Ei meillä ole mitään ristiriitoja noissa asioissa. Mies osaa kyllä keskustella asioista luonnontieteen näkökulmasta, sotkematta siihen yliluonnollisia elementtejä. Hän ei myöskään ole kreationisti - ei useimmat uskovat ole jotain nuoren maan kreationisteja jotka kieltävät evoluution. 

Miehelleni usko on aivan erillinen "hengellinen regimentti", kaiken ydin tai tausta, mutta aineellisesta puhuttaessa hän pysyy aineellisen tasolla. Hän perustelle tätä sillä että Jeesuskin sanoi ettei hänen valtakuntansa ole tästä maailmasta: tämä maailma kulkee omilla laeillaan ja säännöillään, mutta Jumalan valtakunta on sen tuolla puolen.

- 24

Tätäkin ihmettelen, koska moni uskova tuntuu tosiaan olevan vähän mitä sattuu, eikä siis seuraakaan niitä Raamatun oppeja. Miten tämä ei häiritse teitä? Miehesi puhuu henkisistä asioista, mutta ei siis usko, että Raamattu on Jumalan sanaa?  Mihin miehesi vetää sen viivan, jos ei kiellä evoluutiota ja lajioppia, uskooko alkuräjähdysteoriaan? miten yhdistelee näitä? Vai onko tuo Jumalan valtakunta on tuolla puolen sellainen millä voi kuitata kaiken? Vitsit miten erilaisia parisuhteita. 

Jos pärjää ihan itse arjessa ilman mielikuvitusolentoihin uskomista, niin hyvä. Mikäli toiselle siitä on apua, niin uskokoot vaikka pieruun Saharassa, kunhan se ei vahingoita muita.

Riippuu ihmisistä. Olen itse uskova ( entinen ateisti), jolla kotona ateistiteinit. En käy kirkossa, uskon evuluutioon, tietysti, en kuuntele hartauksia tms. Itselle usko on omaa sisäistä puhetta Jumalan kanssa. Samalla tavoin ateisti voi olla kiihkomielinen ja tuomitseva kuin ns.kiihkouskovainen.

Viitekehys ( mikä uskonto, lahko, yms.) ja persoona sen ratkaisevat.

Minulle ei tuo tulisi mieleenkään käännyttää ketään, enkä jaksaisi itsekään ääriuskovaista ihmistä, en myöskään tuomitsevaa ateistia.

Ohis, mutta olin vuosia parisuhteessa miehen kanssa, jonka ruokavalio oli pääosin maitoa, juustoa ja lihaa. Itse olen vegaani. Kunnioitimme toisiamme, ja hyvin toimi 😊.

a) Miten voit ihastua johonkin erilaiset arvot omaavaan ihmiseen? Se on vaan niin ihqu?

b) Mistä te näitä ihmemiehiä kaivatte? Eivät varmasti tule väkisin kotoa hakemaan.

Vierailija kirjoitti:

a) Miten voit ihastua johonkin erilaiset arvot omaavaan ihmiseen? Se on vaan niin ihqu?

b) Mistä te näitä ihmemiehiä kaivatte? Eivät varmasti tule väkisin kotoa hakemaan.

Luulen että monet eivät halua että miehensä olisi edes älykäs, vaan arvostavat miehessä sitä että mies on varma kaikesta ja jos vastaus ei löydy heti apteekin hyllyltä, niin pyhästä kirjasta kyllä löytyy se ehdoton totuus.

Sellainen mies joka joutuu pohtimaan asioita itse voi vaikuttaa joistakin vähän vässykältä.

Nykyään on tullut tilalle uusia "uskontoja" veganismit ja muut. Niissä voi kilvoitella kuten ennen kristinuskossa ja tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi, sehän uskontojen idea on. Suvakismi on myös tällaista oman itsensä jalustalle asettamista, vaikka kaikki tosiasiat puhuvat touhun mielekkyyttä vastaan.

Suomi elää käytännössä velaksi ja mamuista työllistyy pahimmillaan 15 prosenttia ja hekin somaliankielen tulkeiksi tai joihinkin maahanmuutto organisaatioihin.

Ei se nyt ole kummoinen juttu katsoa kaupassa, ettei tuoteselosteessa ole sianlihaa. Hyvin voi maata vuoteessa ja pistää miehen siivoamaan. Uskonnosta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei teistä mitään tule. Unohda se mies. Arvomaailma asiat on kuitenkin sellaisia perustavaa laatua olevia asioita ihmisessä, että jos olette noin radikaalisti eri suunnissa, ei onnellisesta yhteiselämästä mitään tule.

Me olemme tuollainen pari ja hyvin menee. Kunnioitamme toistemme uskoa tai uskomattomuutta. Himouskovainen ei toinen tosin ole.

Hah, sitten hankit jonkun somalimiehen kumppaniksi ja selviää, kuinka monta vaimoa ja lasta sillä on niiden muiden naisten lisäksi. Normaalia kulttuuritoimintaa. Eivät ne toki niistä kerro. Siksi Suomessakin on niin paljon somalitaustaisia naisia yksinhuoltajastatuksella. Kelan tuet juoksevat, mutta sharia-lain mukaan on yksi jalkavaimoista. Uuden maan laeista viis veisataan.

Uutta matoa koukkuun.

Turha haaskata aikaa kumppaniin jonka kanssa maailmankatsomus eroaa kovasti. Se tulee eteen erinäisten ongelmien muodossa usein.

Vierailija kirjoitti:

Hah, sitten hankit jonkun somalimiehen kumppaniksi ja selviää, kuinka monta vaimoa ja lasta sillä on niiden muiden naisten lisäksi. Normaalia kulttuuritoimintaa. Eivät ne toki niistä kerro. Siksi Suomessakin on niin paljon somalitaustaisia naisia yksinhuoltajastatuksella. Kelan tuet juoksevat, mutta sharia-lain mukaan on yksi jalkavaimoista. Uuden maan laeista viis veisataan.

Tekikö tiukkaa keksiä aasinsilta vihapuheeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah, sitten hankit jonkun somalimiehen kumppaniksi ja selviää, kuinka monta vaimoa ja lasta sillä on niiden muiden naisten lisäksi. Normaalia kulttuuritoimintaa. Eivät ne toki niistä kerro. Siksi Suomessakin on niin paljon somalitaustaisia naisia yksinhuoltajastatuksella. Kelan tuet juoksevat, mutta sharia-lain mukaan on yksi jalkavaimoista. Uuden maan laeista viis veisataan.

Tekikö tiukkaa keksiä aasinsilta vihapuheeseen?

Ei tämä ole aasinsilta, vaan todellisuutta. Moni omassa kulttuurissaan elänyt nainen ei tajua noiden systeemejä. Ystävälleni valehdeltiin vuosikausia, että on sinkku. Olikin vaimoja ja lapsia. Muut hoidot päälle. Kenenkään kanssa ei käytetty ehkäisyä, ts. kondomia.

Meillä ainakin toimii. Mies on kirkollisella alalla, minä näennäisesti ateisti mutta oikeasti saatananpalvoja. Mies ei tiedä enkä aio kertoa, hän on ihan fine uskonnottomuuteni kanssa. Luulen että tuo toinen asia olisi liian paljon kestettäväksi hänelle, valitettavasti. En koe tarvetta kertoa sillä usko on oma asiani, ateistiksi esittäydyn kaikille sillä en halua kuulla mitään uskontuputusta keneltäkään.