Köyhyydestä
Olen viime aikoina lukenut paljon köyhyydestä ja kokenut sitä kai itsekin, joskus joutunut turvautumaan sossuun ja nyt taas elän minimieläkkeen turvin. En tiedä johtuuko se suht nuoresta iästäni (31) vaiko mistä, mutta en vaan pysty samaistumaan näissä kirjoissa maalattuihin näkymiin köyhän elämästä; ainaista puutetta, maksamattomia laskuja, suljettuja kännykkäliittymiä ja mitälie. Viimeisin lukemani kirja, "Vaskivuorentie 20", rupesi ihan ärsyttämään sillä valituksella. Kuulemma syntymästä hautaan köyhä ja blaablaa.
Olen syntynyt keskiluokkaiseen kotiin ja kokenut elämässäni niin vaurautta kuin äärimmäistä köyhyyttäkin. Sairauksilta en ole välttynyt, niiden vuoksi olen nytkin eläkkeellä + en ole saanut tehtyä työuraa vuottakaan. En kuitenkaan osaa samaistua siihen lannistuneeseen mentaliteettiin, jollainen minullakin ilmeisesti kuuluisi olla? En ole koskaan ollut leipäjonossa, luottotietoni ovat vielä kunnossa ja vähäinen velkani soviteltu niin, että maksan kuukausittain pienen summan sitä takaisin.
Olisin aidosti kiinnostunut kuulemaan köyhyyden riivaamilta ihmisiltä ajatuksia heidän omasta tilanteestaan.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Olen viime aikoina lukenut paljon köyhyydestä ja kokenut sitä kai itsekin, joskus joutunut turvautumaan sossuun ja nyt taas elän minimieläkkeen turvin. En tiedä johtuuko se suht nuoresta iästäni (31) vaiko mistä, mutta en vaan pysty samaistumaan näissä kirjoissa maalattuihin näkymiin köyhän elämästä; ainaista puutetta, maksamattomia laskuja, suljettuja kännykkäliittymiä ja mitälie. Viimeisin lukemani kirja, "Vaskivuorentie 20", rupesi ihan ärsyttämään sillä valituksella. Kuulemma syntymästä hautaan köyhä ja blaablaa.
Olen syntynyt keskiluokkaiseen kotiin ja kokenut elämässäni niin vaurautta kuin äärimmäistä köyhyyttäkin. Sairauksilta en ole välttynyt, niiden vuoksi olen nytkin eläkkeellä + en ole saanut tehtyä työuraa vuottakaan. En kuitenkaan osaa samaistua siihen lannistuneeseen mentaliteettiin, jollainen minullakin ilmeisesti kuuluisi olla? En ole koskaan ollut leipäjonossa, luottotietoni ovat vielä kunnossa ja vähäinen velkani soviteltu niin, että maksan kuukausittain pienen summan sitä takaisin.
Olisin aidosti kiinnostunut kuulemaan köyhyyden riivaamilta ihmisiltä ajatuksia heidän omasta tilanteestaan.
Sä et vaaan ole oikeasti köyhä, vaikka oletkin eläkkeellä. Sulla on varaa ostaa itse ruokaai ja maksaa jotain velkojakin. Daa, sä oot jopa saanut velkaa! Tule kertomaan sitten kun sulla ei vuosiin ole ollut tarpeeksi ruokaan eikä vaatteisiin ja räntäsateessa leipäjonossa seistessäsi tiedät, että mikään ei koskaan tule tästä paranemaan, koska edelleenkään et pääse töihin, et kouluun etkä edes sinne eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viime aikoina lukenut paljon köyhyydestä ja kokenut sitä kai itsekin, joskus joutunut turvautumaan sossuun ja nyt taas elän minimieläkkeen turvin. En tiedä johtuuko se suht nuoresta iästäni (31) vaiko mistä, mutta en vaan pysty samaistumaan näissä kirjoissa maalattuihin näkymiin köyhän elämästä; ainaista puutetta, maksamattomia laskuja, suljettuja kännykkäliittymiä ja mitälie. Viimeisin lukemani kirja, "Vaskivuorentie 20", rupesi ihan ärsyttämään sillä valituksella. Kuulemma syntymästä hautaan köyhä ja blaablaa.
Olen syntynyt keskiluokkaiseen kotiin ja kokenut elämässäni niin vaurautta kuin äärimmäistä köyhyyttäkin. Sairauksilta en ole välttynyt, niiden vuoksi olen nytkin eläkkeellä + en ole saanut tehtyä työuraa vuottakaan. En kuitenkaan osaa samaistua siihen lannistuneeseen mentaliteettiin, jollainen minullakin ilmeisesti kuuluisi olla? En ole koskaan ollut leipäjonossa, luottotietoni ovat vielä kunnossa ja vähäinen velkani soviteltu niin, että maksan kuukausittain pienen summan sitä takaisin.
Olisin aidosti kiinnostunut kuulemaan köyhyyden riivaamilta ihmisiltä ajatuksia heidän omasta tilanteestaan.
Sä et vaaan ole oikeasti köyhä, vaikka oletkin eläkkeellä. Sulla on varaa ostaa itse ruokaai ja maksaa jotain velkojakin. Daa, sä oot jopa saanut velkaa! Tule kertomaan sitten kun sulla ei vuosiin ole ollut tarpeeksi ruokaan eikä vaatteisiin ja räntäsateessa leipäjonossa seistessäsi tiedät, että mikään ei koskaan tule tästä paranemaan, koska edelleenkään et pääse töihin, et kouluun etkä edes sinne eläkkeelle.
En ole oikeasti köyhä? Kuulun vähätuloisimpaan porukkaan tässä maassa ja eläkkeeni ovat nippanappa toimeentulotukea korkeammat. Ostan itse ruokani, kyllä, tähän on mahdollisuus myös sossussa käyvillä. En käynyt leipäjonossa silloinkaan kun olin toimeentulotuella, söin vaan halvemmalla. Nykyään käytän ruokaan noin 25€/viikko ja syön mielestäni ihan ok-tasoisesti. Vaatteeni olen ostanut suurimmaksi osaksi kirpparilta tai -75% alesta, siksi en tajua minkä takia väitetään ettei köyhällä olisi varaa vaatteisiin.
Ap
Kaiketi me ollaan köyhiä (kiikutaan tt-tuen rajalla) mutta en kyllä meitä sellaisina pidä. Ihan normaalia elämää vietetään.
Nostan aloitustani, josko tulisi vielä mietteitä ja kokemuksia.
Ap
Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja saan takuueläkkeen verran rahaa kuukaudessa siitä maksan oman osuuteni vuokrasta niin käteen jää n. 530 euroa. Siitä maksan kaikki menoni ja laskuni, lääkkeistä en saa mitään muuta kuin peruskorvauksen.
Tulen kyllä toimeen mutta silloin olen kusessa kun vuode hajoaa tai tietokone. Vaatteissa on joskus hyviä tarjouksia mutta arvatkaa onko ne minun kokoa? Eivät ole...
Mutta välistä onnistaa esim. talvikengät oikea hinta 80 euroa lähti matkaan hintalapulla 15 euroa.
Siitä tunnenko itseni köyhäksi kun vuosituloni ovat n. 9100 euroa ? En tunne.
Toisaalta kun alan miettiä niin tunnen itseni köyhäksi...
En ole ikinä ymmärtänyt median rummutusta köyhistä joille asumiskulujen jälkeen jää käteen n. 1000 euroa/kk tai 5 henkisestä perheestä joille jää käteen asumiskulujen jälkeen n. 2500 euroa /kk. ovat silti pers aukisia ja itkevät kun rahat ei riitä... No ei kai ne riitä kun on monta koiraa, kissaa ja puhelinlasku sekä puhelimet(?) vievät kuukaudessa 100 - 200 euroa!
Mietin kyllä sitä millaista olisi elämä jos asumiskulujen jälkeen jäisi käteen esim. 1500 euroa. Totuus on ettei ihminen joka on aina elänyt ettei rahasta ole pulaa ja saa käteen asumiskulujen jälkeen 1000 - ylöspäin euroa summan kuukaudessa voi käsittää mitä on elää pienillä tuloilla.
Monella itsensä köyhäksi tuntevalla on talouden hallinta ihan olematonta. On koiria, ostetaan vaatteita, ostetaan elektroniikka uutena, käydään kahvilassa ja perhe viedään puuhamaahan. Luulisi, että jostain voisi karsia. Eriasia on sitten oikeasti köyhät, jotka ovat karsineet kaiken ylimääräisen ja kitkuttelevat jo nyt äärimmäisesti.
Mitä syöt kun kulutat 25 euroa viikossa ruokaan?Kuluttajaviraston laskema kohtuullinen minimi yhden henkilön ruoalle on 300e/kk.Suhteellinen köyhyys on sitä että ei ole varaa samaan mitä muilla.
Mikä on köyhää ja mikä on rikasta? Joskus on ihan todellista köyhyyttä jolloin oikeasti miettii miten pärjää. Surullisinta on että mielelläni lyhentäisin lainojani, mutta tässä tilanteessa en siihen pysty.
Oksettavinta on ihmisten terveydelle rakastaminen. Yksityiset Attendot, lääkefirmojen ahneus ja moraalin tappio.
Akateeminen palkkatyötä tekevä toimeentulotuen saaja. Meitäkin on.
Se, mitä vasemmistopoliitikot ja sosiaalipornoa suoltava media itkevät köyhien elämästä, ei ole ainakaan koko totuus. Olemalla kovasti "köyhien asialla" yritetään saada kannatusta omalle asialle. Melkein samaa hehkutusta esiintyy lapsiperheiden ja eläkeläisten asialla; nekin/hekin leimataan kaikki tyynni surkeiksi kärsijöiksi, joille pitäisi äkkiä antaa paljon lisää ilmaista rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Monella itsensä köyhäksi tuntevalla on talouden hallinta ihan olematonta. On koiria, ostetaan vaatteita, ostetaan elektroniikka uutena, käydään kahvilassa ja perhe viedään puuhamaahan. Luulisi, että jostain voisi karsia. Eriasia on sitten oikeasti köyhät, jotka ovat karsineet kaiken ylimääräisen ja kitkuttelevat jo nyt äärimmäisesti.
Muinoin 90-luvulla....Muutin kotoa 19-veenä, ja kun multa oli lapsena kielletty koira, niin koirahan mun piti saada ja iso sellainen. En vain yhtään osannut ajatella, mitä menee ruokaan ja muuhun rahaa. Lähdin opiskelemaan kirjanpitoa. No, opiskelijana vielä selvisin niistä kuluista kun asuin mummoni luona ja maksoin vain sähköä, ja tulot oli opintolaina, opintotuki ja kesätyö- ja iltatyötulot. Opintojen alkaessa, kun opintotuki oli myöhässä, sain hiukan toimeentulotukea. Virkailija motkotti, että opiskelijoille ei makseta, ja olo oli aika surkea, mutta kun ne kesätienestit oli jo syöty siihen koiran ostoon, opiskelukirjoihin ja ruokaan, ja oli jo marraskuun alku. Nih, se koira...joka piti vielä rokottaa, käyttää lonkkakuvissa ym. SE vei rahaa. Noh, kesätöitä tuli ja iltatöitä oli.
Mutta sitten valmistuin työttömäksi. Eikä mulla ollut tietenkään ansiosidonnaista, ainoastaan peruspäiväraha. Muutin takaisin lapsuudenkotiin ja annoin ne rahat yhteiseen kassaan äidille, jolla oli tiukkaa, kun isäkin oli työtön. Hain asuntoa, eihän aikuinen ihminen enää vanhemmillaan....no asunnon sain sitten helmikuussa, ja vuokra oli 1100 markkaa (185 euroa) ja verottomana tuli 1670 markkaa (280 euroa). n. 500 jäi elämiseen, 100 euroa nykyrahaa.
Olin vähän hölmö 22 veenä, enkä tiennyt asumistuesta tai älynnyt, että toimeentulotukeakin voi saada. Niinpä kitkuttelin 4 kk sillä 500 markalla, maksoin siitä sähkölaskun (150 mk), koiran ruuat ja elelin kaurapuurolla ja joskus söin koirien pakastealtaasta jauhelihaa, joka ei enää ihmisten ruuaksi oli kelvannut...mutta paistoin ja keitin. . Koira oli tyhmä hankinta lompakon kannalta, mutta ihan viisas päänupin kannalta, koska se pakotti kotoa makaamasta ulos koirapuistoon ja lenkille. Ainakaan en masentunut ja laiskistunut.
No, sitten muistelin sitä toimeentulotukiasiaa ja eikun nolona toimeentulotukea hakemaan. Muija siellä oli pyörtyä, että miten olet tullut toimeen? No tulinhan minä......mutta kun ja asumistukihakemus täytettiin, ja tunsin itseni varsin kroisokseksi, kun vuokraan saikin 400 markkaa tukea ja toimeentulotukeakin taisi tulla. Muistelen että käteen jäi kunnan yksiön vuokran jälkeen tuhat markkaa, mikä on noin 170 euroa.
Kauan en ehtinyt sossun asiakkaana olla, sain heinäkuun alusta töitä. Ja se oli koiran ansiota, koska siellä koirapuistossa tutustuin naiseen, joka oli jäämässä kirjanpitäjän hommista eläkkeelle, ja hän käski soittaa työnantajalleen, että etsin töitä. Siihen olikin jo hakija valmiina, mutta tämä, omistaja taas käski soittaa kaverilleen, joka etsi opintovapaalle jäävälle sijaista. Nämä ei olleet silloin missään julkisessa haussa. Mä sain sen paikan.
Mutta kun muistelen tuota aikaa, niin väitän että toimeentulotuki on tiukentunut noista ajoista. Moniko maksaa esim. nettopalkastaan tänä päivänä puolet vuokraa pääkaupunkiseudulla? Aika moni. Yksiön vuokra on aika herkästi sellaiset yli 600 euroa. Perustyöttömuuspäiväraha on kai 650 euroa?
Kyllä siinä toimeentulotukea ja asumistukea tarvitaan. Mutta koira....hmmm...sen hommaaminen on vähän tyhmä juttu, ainakin jos on useampia. Mulla nyt kävi tuuri sen koiran ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä syöt kun kulutat 25 euroa viikossa ruokaan?Kuluttajaviraston laskema kohtuullinen minimi yhden henkilön ruoalle on 300e/kk.Suhteellinen köyhyys on sitä että ei ole varaa samaan mitä muilla.
300€/hlö/kk? Ei helvetti. Meillä ei mene kahden hengen taloudessa lähellekään 600€:a, vaikka kuukauden nettotulot on yli 2500€ molemmilla.
Meitsi vetää yli 2700 euron kk ansioita bruttona. Olen n 30 v insinööri ja elän leveästi. Säästössäkin on pahanpäivän varalle jo noin 25 000 euroa. Edessäni on loistava tulevaisuus enkä ymmärrä miten jotkut ihmiset onnistuvat ryssimään elämänsä totaalisesti vaikka Suomessa on mahdollisuus kehittää itseään niin monella tavalla.
On opiskelumahdollisuudet ja ammattiin auttavaa toimintaa ja vaikka mitä. Silti niin moni ihminen luovuttaa ja passivoituu täysin nyhjäämään kotona telkkaria katsoen ja nettiä päivästä toiseen selaten.
Tähän se sisäsiittoisuus ilmeiseti loppupeleissä johtaa. 400 000 maaiman koulutetuimpaan 10 % kuuluvaa ihmistä makaa kotona passiivisena ilman mitään motivaatiota osallistua tuottavaan toimintaan.
Minä oon köyhä. Kuuluisin sairaseläkkeelle, mutta ei mua päästetä. Toimeentulotukee en saa, koska en halua myydä omaisuuttani. Työkkäriin on turha mennä, kun ei musta ole mt-syistä edes poistumaan kunnolla kotoani. Asumistukeen lasketaan mukaan työmarkkinatuen suuruinen summa, vaikka käytännössä en sitä saa, joten kaiken lisäksi mulle maksetaan erittäin vähän asumistukea.
Köyhä ja vähävarainen ovat eri asioita. Sinä kuulut vähävaraisiin. Vähävarainen saa laskunsa maksettua ja kun on budjetissaan tarkka, rahat riittävät myös ruokaan, hygieniatarvikkeisiin, vaatteisiin ja lääkkeisiin. Köyhäkin on vähävarainen, mutta hän joutuu tekemään valintoja: maksaako laskunsa vai ostaako ruokaa, ostaako ruokaa vai ostaako lääkkeitä jne. Hyvin usein suomalaisen köyhyyden taustalla on velkoja, joita ei toimeentulotuessa oteta huomioon. Viime kuun laskuja maksetaan tässä kuussa, tämän kuun laskuja ensi kuussa ja seuraavassa kuussa, koska perinnässä olevien laskujen summa on jo suurempi kuin alkuperäisen laskun summa ja syntyy kierre, joka koko ajan vain pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Meitsi vetää yli 2700 euron kk ansioita bruttona. Olen n 30 v insinööri ja elän leveästi. Säästössäkin on pahanpäivän varalle jo noin 25 000 euroa. Edessäni on loistava tulevaisuus enkä ymmärrä miten jotkut ihmiset onnistuvat ryssimään elämänsä totaalisesti vaikka Suomessa on mahdollisuus kehittää itseään niin monella tavalla.
On opiskelumahdollisuudet ja ammattiin auttavaa toimintaa ja vaikka mitä. Silti niin moni ihminen luovuttaa ja passivoituu täysin nyhjäämään kotona telkkaria katsoen ja nettiä päivästä toiseen selaten.
Tähän se sisäsiittoisuus ilmeiseti loppupeleissä johtaa. 400 000 maaiman koulutetuimpaan 10 % kuuluvaa ihmistä makaa kotona passiivisena ilman mitään motivaatiota osallistua tuottavaan toimintaan.
Oletko kuullut sellaisesta kuten sairastuminen? Se ei valikoi kuka uhriksi joutuu ja silloin kaikki suunnitelmat heittää häränpyllyä.
Ai, niin minä lapsena suunnittelin ja haaveilin siitä kun täytän 24 vuotta sairastun työkyvyttömäksi kesken opiskelujen...
Punalappu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä syöt kun kulutat 25 euroa viikossa ruokaan?Kuluttajaviraston laskema kohtuullinen minimi yhden henkilön ruoalle on 300e/kk.Suhteellinen köyhyys on sitä että ei ole varaa samaan mitä muilla.
300€/hlö/kk? Ei helvetti. Meillä ei mene kahden hengen taloudessa lähellekään 600€:a, vaikka kuukauden nettotulot on yli 2500€ molemmilla.
Tuo summa pitänee sisällään kaiken ruoan mukaan luettuna mitä syö työpaikalla. Mitä te syötte, että pääsette halvemmalla?
Vierailija kirjoitti:
Minä oon köyhä. Kuuluisin sairaseläkkeelle, mutta ei mua päästetä. Toimeentulotukee en saa, koska en halua myydä omaisuuttani. Työkkäriin on turha mennä, kun ei musta ole mt-syistä edes poistumaan kunnolla kotoani. Asumistukeen lasketaan mukaan työmarkkinatuen suuruinen summa, vaikka käytännössä en sitä saa, joten kaiken lisäksi mulle maksetaan erittäin vähän asumistukea.
Miksi et ole sitten sairaseläkkeellä? Tarkoitan sitä minkä takia sinua ei päästetä sairaseläkkeelle? Oletko koittanut työkyvyttömyyseläkettä hakea? Vai onko pakko päästä juuri sairaseläkkeelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä oon köyhä. Kuuluisin sairaseläkkeelle, mutta ei mua päästetä. Toimeentulotukee en saa, koska en halua myydä omaisuuttani. Työkkäriin on turha mennä, kun ei musta ole mt-syistä edes poistumaan kunnolla kotoani. Asumistukeen lasketaan mukaan työmarkkinatuen suuruinen summa, vaikka käytännössä en sitä saa, joten kaiken lisäksi mulle maksetaan erittäin vähän asumistukea.
Miksi et ole sitten sairaseläkkeellä? Tarkoitan sitä minkä takia sinua ei päästetä sairaseläkkeelle? Oletko koittanut työkyvyttömyyseläkettä hakea? Vai onko pakko päästä juuri sairaseläkkeelle?
En oo viittinyt kun on niin nöyryyttävää käydä lääkärissä. Eivät edes sairaslomaa meinanneet myöntää ja oisivat halunneet pakottaa johonkin työkokeiluun lääkärin kautta.
up