Onko elämässäsi tapahtunut jtn niin outoa, että jos kirjottaisit siitä nettiin niin kukaan ei uskoisi todeksi?
Kommentit (49)
Tavallaan joo. Toisaalta löytyy aina joku, joka uskoo mitä vaan.
Yleensä mun juttuja luullaan aina provoiksi jos kirjoitan mitä todella on tapahtunut.
On. Olen joskus miettinyt kirjan kirjoittamista, millaista on elämä narsistiäidin lapsena. Nettiblogi voisi olla vaihtoehtona.
Pitkä avioliittoni olisi suoraa provomatskua.
Varmaan hyvin vaikea lapsuuteni.
Koin erittäin vakavaa väkivaltaa. Fyysistä satuttamista ja seksuaalista väkivaltaa isäni osalta.
Nyt olen jo 50 v mutta en vieläkään pysty puhumaan kaikesta kenellekkään.
Tapahtumia ovat mm. Perus kiinni käymistä, tappouhkauksia.
Kerran isä käski kännissä suutus päissään minua ja äitiäni menemään vaatekomeroon ja aikoi sytyttää sen palamaan.
Isä uhkaili myös valtatiellä ajavansa auton rekan alle jos äiti ei tottele jossain.
Monia aamuöitä saatettiin myös viettää navetan vintillä alusvaatteissa pakkasessa, koska isä sai keskellä yötä juoppohulluuskohtauksia...
Yksi hyvin arka asia on tuo hyväksi käyttö.
Koin tosiaan sellaista.
Kaikista pimeintä oli se, että isä pakotti meidät kaikki kolmistaan äiti mukana seksileikkeihin ja kuvasi siitä itelleen videota...
Tuosta en ole puhunut ikinä kenellekkään.
Jouduin 17 vuotiaana huostaan jossa koin taas kiusaamista.
Molemmat vanhempani saivat ankaran rangaistuksen tuosta seksijutussa. Vaikka äitini pakotettiin siihen henkeä uhkaamalla.
Äitini ei voinut lähteä, koska isä sanoi tappavansa hänet jos lähtee...
Maalla ei mistään turvakodeista siihen aikaan tiedetty.
En kykene näiden takia elämään kunnolla vieläkän täysin normaalia elämää.
Olen sentään jo 55v.
Kuule tapahtuu sellaista mitä ei kukaan voisi edes keksiä. Ennen hyväksikäyttöjä ei kuvattu, ei ollut todisteita ja kun tekijä oli vielä hyvässä työpaikassa, ei mitään pahaa voinut kukaan uskoa. Suomen lakikin on sellainen että uhrin pitää tietysti puhua totta, mutta syytetty saa valehdella mitä tahansa.
Enempää ei voi tässä avata.
Näin on käynytkin. Kirjoitin siitä tänne pari vuotta sitten ja Porvoon tapahtumiksi julistettiin. Eräs julkisuuden henkilö raiskasi minut.
Ei kyllä kukaan uskoisi että nuoriso ohjaaja vei likkoja metsiin
Kyllä. Myös oikeassa elämässä jotkut "hyväosaiset" tai tuurilla hyvän onnen kanssa eläneet henkilöt ovat sanoneet minulle, että uskovat minun valehtelevan. Tuollaisten on vaikea käsittää, että joskus todellisuus on tarua karmeampi.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan hyvin vaikea lapsuuteni.
Koin erittäin vakavaa väkivaltaa. Fyysistä satuttamista ja seksuaalista väkivaltaa isäni osalta.
Nyt olen jo 50 v mutta en vieläkään pysty puhumaan kaikesta kenellekkään.
Tapahtumia ovat mm. Perus kiinni käymistä, tappouhkauksia.
Kerran isä käski kännissä suutus päissään minua ja äitiäni menemään vaatekomeroon ja aikoi sytyttää sen palamaan.
Isä uhkaili myös valtatiellä ajavansa auton rekan alle jos äiti ei tottele jossain.
Monia aamuöitä saatettiin myös viettää navetan vintillä alusvaatteissa pakkasessa, koska isä sai keskellä yötä juoppohulluuskohtauksia...
Yksi hyvin arka asia on tuo hyväksi käyttö.
Koin tosiaan sellaista.
Kaikista pimeintä oli se, että isä pakotti meidät kaikki kolmistaan äiti mukana seksileikkeihin ja kuvasi siitä itelleen videota...
Tuosta en ole puhunut ikinä kenellekkään.
Jouduin 17 vuotiaana huostaan jossa koin taas kiusaamista.
Molemmat vanhempani saivat ankaran rangaistuksen tuosta seksijutussa. Vaikka äitini pakotettiin siihen henkeä uhkaamalla.
Äitini ei voinut lähteä, koska isä sanoi tappavansa hänet jos lähtee...
Maalla ei mistään turvakodeista siihen aikaan tiedetty.
En kykene näiden takia elämään kunnolla vieläkän täysin normaalia elämää.
Olen sentään jo 55v.
soita tukinaiseen tai suomen delfinsiin.
Et ole ainoa jolla on ollut kauheaa. Onneksi isäsikin sai rangaistuksen, hyvä että asia tuli ilmi. Paljon, paljon on sitä ettei asiat tule koskaan päivänvaloon. Ihmiset vie salaisuudet hautaan.
Mutta, kaikesta voi puhua, nykyään on paljon avoimempaa. Eihän silloin ollut tällaisia nettipalstojakaan.
Älä anna periksi.
Aina kun aloitan tääl keskustelun niin sitä luullaan provoksi :( onneks suurin osa av mammoista on kasvanut pumpulissa
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä kukaan uskoisi että nuoriso ohjaaja vei likkoja metsiin
Kun mä olin varhaisteini, niin monet nuortenkirjat käsittelivät tuota aihetta jotenkin. Usein oli jokin koulukotiin tai huostaan joutunut tyttö jota hyväksikäytettiin ohjaajan toimesta. Mä en tiedä muistaako muut, mutta 90-luvun alussa oli paljon tätä sivuavia nuortenkirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Näin on käynytkin. Kirjoitin siitä tänne pari vuotta sitten ja Porvoon tapahtumiksi julistettiin. Eräs julkisuuden henkilö raiskasi minut.
Ja kun kerroin kysyttiin että "ai sä olit niin innokas fani", jota en tosiaan ollut ja sen x kosti!
Näille narsisteille kaikki julkisuus on positiivistä, kun vain saavat tietää vaikuttaneensa jonkun elämää pilaten.
Tällaisissa tapauksissa pahuus oikein kertautuu: pahuutta on vaieta, koska jonkun "menestys" on tärkeämpää. Ihmiset on mitättömiä paskahousuja, ne jotka saattaisivatkin uskoa, kääntävät selkänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä kukaan uskoisi että nuoriso ohjaaja vei likkoja metsiin
Kun mä olin varhaisteini, niin monet nuortenkirjat käsittelivät tuota aihetta jotenkin. Usein oli jokin koulukotiin tai huostaan joutunut tyttö jota hyväksikäytettiin ohjaajan toimesta. Mä en tiedä muistaako muut, mutta 90-luvun alussa oli paljon tätä sivuavia nuortenkirjoja.
Kiitos tämä vei ihan perhetyttöjäkin ja oli " niin kiva mies" ettei kukaan olisi ikinä uskonut siitä äijästä eikä uskonutkaan. Kyllä voi sitten ulkoinen esiintyminen täysin pettää. Srk ei ikinä olisi uskonut vaan leimannut ne tytöt!
Ei todellakaan. On vain vauva manipulaatio ja kiristys.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan hyvin vaikea lapsuuteni.
Koin erittäin vakavaa väkivaltaa. Fyysistä satuttamista ja seksuaalista väkivaltaa isäni osalta.
Nyt olen jo 50 v mutta en vieläkään pysty puhumaan kaikesta kenellekkään.
Tapahtumia ovat mm. Perus kiinni käymistä, tappouhkauksia.
Kerran isä käski kännissä suutus päissään minua ja äitiäni menemään vaatekomeroon ja aikoi sytyttää sen palamaan.
Isä uhkaili myös valtatiellä ajavansa auton rekan alle jos äiti ei tottele jossain.
Monia aamuöitä saatettiin myös viettää navetan vintillä alusvaatteissa pakkasessa, koska isä sai keskellä yötä juoppohulluuskohtauksia...
Yksi hyvin arka asia on tuo hyväksi käyttö.
Koin tosiaan sellaista.
Kaikista pimeintä oli se, että isä pakotti meidät kaikki kolmistaan äiti mukana seksileikkeihin ja kuvasi siitä itelleen videota...
Tuosta en ole puhunut ikinä kenellekkään.
Jouduin 17 vuotiaana huostaan jossa koin taas kiusaamista.
Molemmat vanhempani saivat ankaran rangaistuksen tuosta seksijutussa. Vaikka äitini pakotettiin siihen henkeä uhkaamalla.
Äitini ei voinut lähteä, koska isä sanoi tappavansa hänet jos lähtee...
Maalla ei mistään turvakodeista siihen aikaan tiedetty.
En kykene näiden takia elämään kunnolla vieläkän täysin normaalia elämää.
Olen sentään jo 55v.
Kai ymmärrät ettei nuo kauheat tapahtumat olleet Sinun vikasi?
Jos et pahastu kun kysyn: pysyikö äitisi isäsi työnä?
Mun elämä on lähempänä jotain tragikoomista chick lit -saagaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan hyvin vaikea lapsuuteni.
Koin erittäin vakavaa väkivaltaa. Fyysistä satuttamista ja seksuaalista väkivaltaa isäni osalta.
Nyt olen jo 50 v mutta en vieläkään pysty puhumaan kaikesta kenellekkään.
Tapahtumia ovat mm. Perus kiinni käymistä, tappouhkauksia.
Kerran isä käski kännissä suutus päissään minua ja äitiäni menemään vaatekomeroon ja aikoi sytyttää sen palamaan.
Isä uhkaili myös valtatiellä ajavansa auton rekan alle jos äiti ei tottele jossain.
Monia aamuöitä saatettiin myös viettää navetan vintillä alusvaatteissa pakkasessa, koska isä sai keskellä yötä juoppohulluuskohtauksia...
Yksi hyvin arka asia on tuo hyväksi käyttö.
Koin tosiaan sellaista.
Kaikista pimeintä oli se, että isä pakotti meidät kaikki kolmistaan äiti mukana seksileikkeihin ja kuvasi siitä itelleen videota...
Tuosta en ole puhunut ikinä kenellekkään.
Jouduin 17 vuotiaana huostaan jossa koin taas kiusaamista.
Molemmat vanhempani saivat ankaran rangaistuksen tuosta seksijutussa. Vaikka äitini pakotettiin siihen henkeä uhkaamalla.
Äitini ei voinut lähteä, koska isä sanoi tappavansa hänet jos lähtee...
Maalla ei mistään turvakodeista siihen aikaan tiedetty.
En kykene näiden takia elämään kunnolla vieläkän täysin normaalia elämää.
Olen sentään jo 55v.
Kai ymmärrät ettei nuo kauheat tapahtumat olleet Sinun vikasi?
Jos et pahastu kun kysyn: pysyikö äitisi isäsi työnä?
Työnä? Ai tykönä ? Erosivat minun ollessa aikuisiän kynnyksellä.
Isä elää yhä jossain etelä karjalaa...
En ole nähnyt häntä lapsuuteni jälkeen.
Äitiä taas näen, mutta sitäkin aika harvoin sillä asuu 200 km päässä.
Eivät siia ole yhdessä enää...
T. Sama kirjoittaja
Käytännössä koko elämäni kirjoitettuna naettiin olisi sellainen stoori että provoksi väittäisivät.