Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko elämässäsi tapahtunut jtn niin outoa, että jos kirjottaisit siitä nettiin niin kukaan ei uskoisi todeksi?
Kommentit (49)
Joo minut lapsena velipuoli raiskasi useasti. Tästä seurasi traumat ja itseni tarjoominen miehille seksuaalisesti hyväksynnän hakeminen näisräkin on vaikka kuinka uskomatonta tarinaa uskomattomin käänne on lienee se että kun äidilleni kerroin hän sanoi että hän on aina toennyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kun aloitan tääl keskustelun niin sitä luullaan provoksi :( onneks suurin osa av mammoista on kasvanut pumpulissa
Äs, jollain vain on sairaalloinen pelko, että joutuu naurunalaiseksi, jos vastaa provoon. Yrittää sitten "pelastaa nahkansa" sanomalla varmuuden vuoksi kaikkea provoksi. Itseä kyllästyttää koko provo-jankutus, olkoot vastaamatta, jos ei kiinnosta. Ja sama juttu kuin sulla, jokainen oma viestini on tuomittu provoksi, vaikka ihan vakavissani olen ne kirjoittanut.
Tää on varmaan kamala kysyä, mutta miten isäsi pystyi 1960-1970 (?)-luvulla tekemään videoita? Jos olet nyt 55 v.
Minulle on tapahtunut yliluonnollinen ihme. Kerroin siitä kerran netissä, mutta jotkut sanoivat, ettei se voi olla totta. Kuitenkin se on.
Varmaan aikanaan olisi miehen käytöksestä kirjoittelu leimattu provoksi. Oli nimittäin niin outoja juttuja, ettei niitä kukaan olisi uskonut...
"Mies piilottaa likaisia lusikoita vaatekaappiin"
"Mies hävitti useita tonneja rahaa yhteisltä tililtä eikä kerro, mihin ne meni"
"Mies leikkasi johdot poikki kodinkoneista"
Ja sitä rataa...
Sai sittemmin diagnoosin ja onneksi löytyi sopiva psykoosinestolääkityskin LOPULTA. Oli meinaan suht ahdistavaa kaikille....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan kamala kysyä, mutta miten isäsi pystyi 1960-1970 (?)-luvulla tekemään videoita? Jos olet nyt 55 v.
ajattelin ihan samaa....
Olin nuorena töissä alalla, joka oli aivan uusi. Kaikenlaisia juttuja sattui, ei niitä varmaan uskoisi kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut vaikeasti psykoottisen ihmisen läheisyydessä outoja ilmiöitä. Helppo kuitata sekopään höpinät sekopään höpinöiksi, kunnes selväjärkinen ihminen toistaa itsekin poltergeistia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut pari ihmeparantumista rukouksen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan kamala kysyä, mutta miten isäsi pystyi 1960-1970 (?)-luvulla tekemään videoita? Jos olet nyt 55 v.
ajattelin ihan samaa....
70 luvulla oli ainakin videokameroita.
Ei toki kaikilla, mutta ei mikään mahdottomuus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Opin lukemaan ja kirjoittamaan kaksivuotiaana. Muistan jo alle kouluikäisenä ajatelleeni, ettei tätä asiaa kannata kertoa, koska sitä ei uskota.
Kasvoin lähiössä ja ryhdyin myynnin ammattilaiseksi. Tapasin tosielämässä huijari Ed Davenportin ja asuin samassa kylässä kuin Kate Middleton ennenkuin hän meni naimisiin Williamin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen maininnut tänne jotain tavallisesta arjestani ja elämäntilanteestani. On väitetty provoksi, koska ei sellaista voi olla, eikä siinä asemassa kukaan tänne kirjoittaisi. Joten tavallinen arkeni, ilmeisesti.
Minulla on positiivinen juttu:
Ystävystyin charolais-rotuisen sonnin (Siis naudan!) Kanssa. Ei ollut siis omani enkä työskentele maatalousalalla. Laidunkautena kävin katsomassa joka päivä, talvikautena nautojen ollessa pihatossaan kävin 1-2 kertaa viikossa (ei toisten nurkkiin kehtaa joka päivä mennä..) Olimme niin hyvät ystävät, että väliin ei tarvittu aitaa. Sain rapsuttaa ihan vieressä seisoen ja sain nojatakin siihen ja joskus sain antaa pusuja poskelle. Melkein aina erosimme halin kera. Ei ikinä potkinut, töninyt tai heilutellut päätään varomattomasti. Eikä koskaan ajanut mua pois viereltään. Kaunis ystävyytemme päättyi 5.7.2016, jolloin tämä sonni lopetettiin parantumattoman jalkavamman takia. :'(
No, minä yritin tässä joitain päiviä sitten tehdä tänne aloituksen parikin kertaa aiheesta harrastuksen ohjaaja, joka lähentelee sisartani. Mutta kaikki yritykseni poistettiin, koska joku ketjun lukija sai päähänsä, että olen ikis (??!?) ja ilmiantoi kaikki aloitukset :/ Koska ilmeisesti oikeassa elämässä ei tapahdu sitä, että vanhempi ohjaaja lähentelisi nuoria naisharrastajia, ikiksen fantasiaa vaan kaikki.
Todistajia löytyy kirjoitti:
On. Opin lukemaan ja kirjoittamaan kaksivuotiaana. Muistan jo alle kouluikäisenä ajatelleeni, ettei tätä asiaa kannata kertoa, koska sitä ei uskota.
Ja minä 4-vuotiaana. Ja samat oli ajatukset. Eikä sitä vieläkään kukaan usko. Ekaluokka oli periaatteessa aivan turha, sillä osasin lukea, kirjoittaa ja laskea. Siksi teinkin koko vuoden haastavampia tehtäviä muiden opetellessa perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Olen maininnut tänne jotain tavallisesta arjestani ja elämäntilanteestani. On väitetty provoksi, koska ei sellaista voi olla, eikä siinä asemassa kukaan tänne kirjoittaisi. Joten tavallinen arkeni, ilmeisesti.
Sama.
Taannoin avasin tänne ketjun, joka venähti pitkäksi.
Joka toinen kommentti toitotti, kuinka olen provo ja trolli, vaikka joka sana oli totta.
Alue: Aihe vapaa
Yksittäisinä tapahtumina ei ole ehkä sellaista, mitä ei voisi kenelle tahansa tapahtua. Mutta kaikki ne kokemukset peräjälkeen todellakin kuulostaa keksityltä, koska sattumukset ovat aika harvinaisia ja minulle on siis tapahtunut sattumalta aika monta epätodennäköistä asiaa, ja kaikki eivät tosiaan liity toisiinsa enkä edes ole mikään elämyshakuinen ihminen, joka hankkii itselleen vaikeuksia. Olenkin kuullut mm. Kelassa työntekijältä ja terapeutilta, että onpa sattunut paljon yhdelle ihmiselle. Mietin aina että mahtaako ne luulla satuilijaksi, kun tosiaan kaikki jutut yhteensä muodostaa niin absurdin tarinan jännittävine käänteineen.