Lue keskustelun säännöt.
Lopetanko masennuslääkkeen popsimisen?
03.03.2017 |
Tein niin kuin lääkäri käski ja olen nyt 2kk ottanut escitalopramia ohjeen mukaan ensin 5 ja sitten 10 mg. Joka ikinen päivä koen kauheaa tunnetta kuin olisi krapula, vaikka ei ole ja unirytmit aivan sekaisin. Ahdistus on pahentunut vaan ja muuttunut fyysiseksi.
Hain lääkettä koska läheiseni kuoli ja aloin tuntea masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Lääke on vaan pahentanut oireita. Ei kai 2 kk jälkeen enää pitäisi noin olla ja krapulaa muistuttavia oireita olla joka päivä, vaikka alkoholin käytöstä ei tietoakaan??
Kertokaas nyt joku, joka tietää?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolessa vuodessa, vuodessa suurin osa ongelmista ratkeaa ilman lääkettäkin.
Suurimmalla osalla masennus parantuu spontaanisti. Paitsi niillä, jotka erehtyvät käyttämään lääkitystä. Sinänsä harmi, että ihmiset eivät tajua opiskella sairauttaan, sillä tietoa alkaa olla todella paljon saatavilla, kuhhan vain käyttää hyviä lähteita kuten Cochrane.
Minulla on lääkärit yrittäneet nimetä masennukseksi normaalia surureaktioa läheisen menettämiseen tai menettämisen uhkaan. Onneksi nyt aikuisena olen kokeneempi ja osaan pitää puoleni muutenkin paremmin kuin nuorena lääkäriä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TunsItko surua vai masennusta? Kuvaile tuntemuksiasi ennen lääkettä.
Minunkin läheisin ihmiseni kuoli pari vuotta sitten. Kuoleman lähestyessä aloin saada paniikkioireita, kun perusturvallisuus järkkyy. Ihan normaali reaktio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolessa vuodessa, vuodessa suurin osa ongelmista ratkeaa ilman lääkettäkin.
Suurimmalla osalla masennus parantuu spontaanisti. Paitsi niillä, jotka erehtyvät käyttämään lääkitystä. Sinänsä harmi, että ihmiset eivät tajua opiskella sairauttaan, sillä tietoa alkaa olla todella paljon saatavilla, kuhhan vain käyttää hyviä lähteita kuten Cochrane.
Minulla on lääkärit yrittäneet nimetä masennukseksi normaalia surureaktioa läheisen menettämiseen tai menettämisen uhkaan. Onneksi nyt aikuisena olen kokeneempi ja osaan pitää puoleni muutenkin paremmin kuin nuorena lääkäriä vastaan.
Harmi. Tästä syystä lääkärit nähdään nykyisin vain konsultteina. Tietoisuus psykotrooppisten lääkkeiden haitoista lisääntyy kovaa vauhtia ja aletaan olla aika liki sitä hetkeä, että suuri enemmistö alkaa kääntyä niitä vastaan. Somaattisten sairauksien hoidossa asiat menevät pääosin ihan ok, mutta psykiatrian puolella on käsittämättömän paljon ongelmia. Suomi on yksi pahimmista maista. Sensuurikin on niin järjetöntä, että ihmettelen miksi siihen ei kukaan puutu.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi tämä tutkimus hiljennetään täysin. Lääkärit ovat hyppineet seinille, kun tuloksia on yritetty saada julkisuuteen http://www.cmaj.ca/content/early/2016/11/14/cmaj.151104
... mutta kun päästään oikeudenkäynteihin, alkaa päitä tippua. Tämä ei siis koske vain meitä, vaan on laajempi meneillään oleva asia.
Ihan eri lääke ja eri vaivaan? Mikä pointti?
2 kk on pitkä aika. On aika vetää johtopäätökset. SSRI:stä sanotaan yleensä että kestää n. 4 viikkoa että alkaa toimia. Mutta vaikka alkaisikin toimia myöhemmin, miksi pitäisi kärsiä kuukausikaupalla? Masennuslääkkeen tarkoitus on kai lievittää huonoa oloa eikä aiheuttaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi tämä tutkimus hiljennetään täysin. Lääkärit ovat hyppineet seinille, kun tuloksia on yritetty saada julkisuuteen http://www.cmaj.ca/content/early/2016/11/14/cmaj.151104
... mutta kun päästään oikeudenkäynteihin, alkaa päitä tippua. Tämä ei siis koske vain meitä, vaan on laajempi meneillään oleva asia.
Ihan eri lääke ja eri vaivaan? Mikä pointti?
Ai eri lääkemolekyyli? Pointti oli se, että nyt eletään sitä hetkeä, kun totuus alkaa voittaa harhat. Esimerkkinä linkitin tutkimuksen, jonka mm. Lääkärilehti kieltäytyi julkaisemasta. Samoin useita muita. Sinänsä harmi, koska ne löytyvät täältä http://finland.cochrane.org/fi ... "Suomessa Cochrane-katsauksia hyödynnetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena. Hoitosuositusten ja menetelmien arviointiraporttien laatijat käyttävät yleisesti Cochrane-katsauksia lähdeaineistonaan."
Olen syönyt vuosikausia escitalopramia. Tk-lääkäri on viimeiset 5 vuotta uusinut sen automaationa. Olen kroonisesti masentunut.
Memento mori. Ajattelen vain kuolemaa ja kuinka odotan elämän loppua. Terveet ihmiset vaikuttavat minusta pirteydessään ja energisyydessään maanisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein niin kuin lääkäri käski ja olen nyt 2kk ottanut escitalopramia ohjeen mukaan ensin 5 ja sitten 10 mg. Joka ikinen päivä koen kauheaa tunnetta kuin olisi krapula, vaikka ei ole ja unirytmit aivan sekaisin. Ahdistus on pahentunut vaan ja muuttunut fyysiseksi.
Hain lääkettä koska läheiseni kuoli ja aloin tuntea masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Lääke on vaan pahentanut oireita. Ei kai 2 kk jälkeen enää pitäisi noin olla ja krapulaa muistuttavia oireita olla joka päivä, vaikka alkoholin käytöstä ei tietoakaan??
Kertokaas nyt joku, joka tietää?
Jos olet sitä mieltä, että popsit lääkettä, lopeta ihmeessä. Lääkettä otetaan ohjeen mukaan sairauden hoitoon. Ei sitä popsita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi tämä tutkimus hiljennetään täysin. Lääkärit ovat hyppineet seinille, kun tuloksia on yritetty saada julkisuuteen http://www.cmaj.ca/content/early/2016/11/14/cmaj.151104
... mutta kun päästään oikeudenkäynteihin, alkaa päitä tippua. Tämä ei siis koske vain meitä, vaan on laajempi meneillään oleva asia.
Ihan eri lääke ja eri vaivaan? Mikä pointti?
Ai eri lääkemolekyyli? Pointti oli se, että nyt eletään sitä hetkeä, kun totuus alkaa voittaa harhat. Esimerkkinä linkitin tutkimuksen, jonka mm. Lääkärilehti kieltäytyi julkaisemasta. Samoin useita muita. Sinänsä harmi, koska ne löytyvät täältä http://finland.cochrane.org/fi ... "Suomessa Cochrane-katsauksia hyödynnetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena. Hoitosuositusten ja menetelmien arviointiraporttien laatijat käyttävät yleisesti Cochrane-katsauksia lähdeaineistonaan."
Sori vaan, sun juttusi kuulostavat psykoosiharhaisilta - ( vähän tyyliin elokuva "kaunis mieli".)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syönyt vuosikausia escitalopramia. Tk-lääkäri on viimeiset 5 vuotta uusinut sen automaationa. Olen kroonisesti masentunut.
Memento mori. Ajattelen vain kuolemaa ja kuinka odotan elämän loppua. Terveet ihmiset vaikuttavat minusta pirteydessään ja energisyydessään maanisilta.
Aluehallintovirastolle valitusta tekemään ja potilasvahinkolautakunnalle ilmoitusta. Lääkäri ei saa uusia reseptiä ilman labroja, hoitosuunnitelman tarkastelemista jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen syönyt vuosikausia escitalopramia. Tk-lääkäri on viimeiset 5 vuotta uusinut sen automaationa. Olen kroonisesti masentunut.
Memento mori. Ajattelen vain kuolemaa ja kuinka odotan elämän loppua. Terveet ihmiset vaikuttavat minusta pirteydessään ja energisyydessään maanisilta.
Tyhmä kommentti, mutta ajatteletko tuon lääkkeen pitäneen sinut hengissä ja nostaneen elämänlaatuasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi tämä tutkimus hiljennetään täysin. Lääkärit ovat hyppineet seinille, kun tuloksia on yritetty saada julkisuuteen http://www.cmaj.ca/content/early/2016/11/14/cmaj.151104
... mutta kun päästään oikeudenkäynteihin, alkaa päitä tippua. Tämä ei siis koske vain meitä, vaan on laajempi meneillään oleva asia.
Ihan eri lääke ja eri vaivaan? Mikä pointti?
Ai eri lääkemolekyyli? Pointti oli se, että nyt eletään sitä hetkeä, kun totuus alkaa voittaa harhat. Esimerkkinä linkitin tutkimuksen, jonka mm. Lääkärilehti kieltäytyi julkaisemasta. Samoin useita muita. Sinänsä harmi, koska ne löytyvät täältä http://finland.cochrane.org/fi ... "Suomessa Cochrane-katsauksia hyödynnetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena. Hoitosuositusten ja menetelmien arviointiraporttien laatijat käyttävät yleisesti Cochrane-katsauksia lähdeaineistonaan."
Sori vaan, sun juttusi kuulostavat psykoosiharhaisilta - ( vähän tyyliin elokuva "kaunis mieli".)
No jaa. Jos kuulee lukemansa, eikö se harha mahda olla siellä päässä? Mikä tuossa jutussa on mielestäsi psykoottista?
8 vuotta Escitalopramia tuhosi orgasmikykyni ja seksuaaliset haluni(ei ole palautunut ennalleen), teki minut riippuvaiseksi tuohon lääkkeeseen (kyllä, siihen voi tulla fysiologisesti riippuvaiseksi kun se muokkaa aivokemioita toisenlaiseksi ja aiheuttaa kemiallisen epätasapainon lopettaessa!) ja teki ongelmistani paljon hankalampia mitä ne ikinä ennen lääkettä olivat. En edes tiedä tarvinko lääkettä alunperin mutta luulin aina tarvitsevani kun lopetusyritykset teki elämästä kamalaa! Kun lopetin lääkkeen, lääkäri lisäsi muita lääkkeitä lopetustuskaan ja olen ollut ihan romuna siitä asti. Niistä ei ollut mitään hyötyä, vain haittaa. Kiltisti nielin pillerit ja luotin ammattilaiseen, valitettavasti ja siitä olen kovan hinnan maksanut. Olen siis sekä kamppaillut tuosta mönjästä eroon että uusista lääkkeistä. Olo on ollut aivan hirveä, 1000 kertaa hirveämpi kuin se mihin sen aikanaan aloitin. Olen saanut harvinaisempia sivuvaikutuksia, ekavuosina en niitä saanut. Uskoin ammattilaisiin, en usko enää että he ymmärtävät mitä tekevät eikä lääkkeiden vaikutuksista aivoihin oikeasti kunnolla ymmärretä.
No, toivotaan että totuus noiden myrkkyjen pitkäaikaiskäytön potentiaalisista haitoista tulee vielä julki. Uskon että niistä on monelle enemmän harmia kuin hyötyä. Moni jatkaa noita hyvin pitkään - kenties ne kroonistaakin masennusta ja ongelmia kun joillakin on vaikea ne lopettaa?
Että en suosittele omasta kokemuksesta jatkamaan. Eikä minulla kahta kuukautta aloitusoireet kestäneet että tuo on höpönlöpöä että 6 kk pitäis syödä tehon ilmenemiseen mitä se nyt ikinä tarkoittikaan. Mutta vieroitusoireet kyllä voi kestää, vähän pitempäänkin kuin muutaman viikon kun noita pitempään syö vaikka lääkärit valehtelisi tai tyhmyyksissään muuta sanoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin todella sairas. Paniikkihäiriö muuttui yleistyneeksi ahdistuneisuushäiriöksi. Tuskin olisin enää hengissä ilman tuota lääkettä. Mitään oireita en ole lääkkeestä saanut. Sen sijaan sain elämäni takaisin. Pystyn tekemään töitä, harrastamaan ja nauttimaan elämästäni. Pienellä annoksella menen loppuikäni ja olen tyytyväinen. Kiitos lääketieteen, että apua sairauksiin on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syönyt vuosikausia escitalopramia. Tk-lääkäri on viimeiset 5 vuotta uusinut sen automaationa. Olen kroonisesti masentunut.
Memento mori. Ajattelen vain kuolemaa ja kuinka odotan elämän loppua. Terveet ihmiset vaikuttavat minusta pirteydessään ja energisyydessään maanisilta.
Aluehallintovirastolle valitusta tekemään ja potilasvahinkolautakunnalle ilmoitusta. Lääkäri ei saa uusia reseptiä ilman labroja, hoitosuunnitelman tarkastelemista jne.
On tainnut lääkäri vaihtua tuossa niin monta kertaa - etten kyllä pidä ketään vastuullisena enkä luule, että nekään piittavat tuon taivaallista. Joskus kun on ollut rahat loppu - on ollut pakko olla ilman lääkettä. Lääkkeen kanssa mulla on äärettömän pitkä pinna. Juuri mikään ei hetkauta. Ilman lääkettä taas tulee sellainen " bling" olo öisin - en saa nukuttua. Tällaisia vaikutuksia olen huomannut itselläni.
Vierailija kirjoitti:
8 vuotta Escitalopramia tuhosi orgasmikykyni ja seksuaaliset haluni(ei ole palautunut ennalleen), teki minut riippuvaiseksi tuohon lääkkeeseen (kyllä, siihen voi tulla fysiologisesti riippuvaiseksi kun se muokkaa aivokemioita toisenlaiseksi ja aiheuttaa kemiallisen epätasapainon lopettaessa!) ja teki ongelmistani paljon hankalampia mitä ne ikinä ennen lääkettä olivat. En edes tiedä tarvinko lääkettä alunperin mutta luulin aina tarvitsevani kun lopetusyritykset teki elämästä kamalaa! Kun lopetin lääkkeen, lääkäri lisäsi muita lääkkeitä lopetustuskaan ja olen ollut ihan romuna siitä asti. Niistä ei ollut mitään hyötyä, vain haittaa. Kiltisti nielin pillerit ja luotin ammattilaiseen, valitettavasti ja siitä olen kovan hinnan maksanut. Olen siis sekä kamppaillut tuosta mönjästä eroon että uusista lääkkeistä. Olo on ollut aivan hirveä, 1000 kertaa hirveämpi kuin se mihin sen aikanaan aloitin. Olen saanut harvinaisempia sivuvaikutuksia, ekavuosina en niitä saanut. Uskoin ammattilaisiin, en usko enää että he ymmärtävät mitä tekevät eikä lääkkeiden vaikutuksista aivoihin oikeasti kunnolla ymmärretä.
No, toivotaan että totuus noiden myrkkyjen pitkäaikaiskäytön potentiaalisista haitoista tulee vielä julki. Uskon että niistä on monelle enemmän harmia kuin hyötyä. Moni jatkaa noita hyvin pitkään - kenties ne kroonistaakin masennusta ja ongelmia kun joillakin on vaikea ne lopettaa?
Että en suosittele omasta kokemuksesta jatkamaan. Eikä minulla kahta kuukautta aloitusoireet kestäneet että tuo on höpönlöpöä että 6 kk pitäis syödä tehon ilmenemiseen mitä se nyt ikinä tarkoittikaan. Mutta vieroitusoireet kyllä voi kestää, vähän pitempäänkin kuin muutaman viikon kun noita pitempään syö vaikka lääkärit valehtelisi tai tyhmyyksissään muuta sanoisi.
Todella ikävää lukea tällaista, mutta valitettavasti olet yksi kymmenistä tuhansista vastaavista tapauksista. Tieteellistä faktaa on paljon tarjolla, mutta valitettavasti psykiatriasta on tullut pseudotiedettä, jossa usko ohittaa järjen. Suurin ongelma on se, ettei lääkärillä, joka lääkkeen määrää, ole mitään vastuuta eikä pelkoa seuraamuksista. Onneksi tähän on tulossa muutos, ellei sitten EU:n lobbarit saa tätäkin asiaa vesitettyä. Täällä asiasta lisää http://www.ema.europa.eu/ema/
Vierailija kirjoitti:
8 vuotta Escitalopramia tuhosi orgasmikykyni ja seksuaaliset haluni(ei ole palautunut ennalleen), teki minut riippuvaiseksi tuohon lääkkeeseen (kyllä, siihen voi tulla fysiologisesti riippuvaiseksi kun se muokkaa aivokemioita toisenlaiseksi ja aiheuttaa kemiallisen epätasapainon lopettaessa!) ja teki ongelmistani paljon hankalampia mitä ne ikinä ennen lääkettä olivat. En edes tiedä tarvinko lääkettä alunperin mutta luulin aina tarvitsevani kun lopetusyritykset teki elämästä kamalaa! Kun lopetin lääkkeen, lääkäri lisäsi muita lääkkeitä lopetustuskaan ja olen ollut ihan romuna siitä asti. Niistä ei ollut mitään hyötyä, vain haittaa. Kiltisti nielin pillerit ja luotin ammattilaiseen, valitettavasti ja siitä olen kovan hinnan maksanut. Olen siis sekä kamppaillut tuosta mönjästä eroon että uusista lääkkeistä. Olo on ollut aivan hirveä, 1000 kertaa hirveämpi kuin se mihin sen aikanaan aloitin. Olen saanut harvinaisempia sivuvaikutuksia, ekavuosina en niitä saanut. Uskoin ammattilaisiin, en usko enää että he ymmärtävät mitä tekevät eikä lääkkeiden vaikutuksista aivoihin oikeasti kunnolla ymmärretä.
No, toivotaan että totuus noiden myrkkyjen pitkäaikaiskäytön potentiaalisista haitoista tulee vielä julki. Uskon että niistä on monelle enemmän harmia kuin hyötyä. Moni jatkaa noita hyvin pitkään - kenties ne kroonistaakin masennusta ja ongelmia kun joillakin on vaikea ne lopettaa?
Että en suosittele omasta kokemuksesta jatkamaan. Eikä minulla kahta kuukautta aloitusoireet kestäneet että tuo on höpönlöpöä että 6 kk pitäis syödä tehon ilmenemiseen mitä se nyt ikinä tarkoittikaan. Mutta vieroitusoireet kyllä voi kestää, vähän pitempäänkin kuin muutaman viikon kun noita pitempään syö vaikka lääkärit valehtelisi tai tyhmyyksissään muuta sanoisi.
Omalle teini-ikäiselle psykiatri ehdotteli jännitykseen jotain lääkettä (nuori 15-v). Kieltäydyin tiukasti. Sitten seurasin demin keskustelupalstalla lankaa, jossa nuoret listasivat mitä lääkkeitä olivat jo käyttäneet. Voi hyvää päivää! Uskomattomia listauksia vahvoista psyykelääkkeistä alta parikymppisillä. Että niin saadaan ne kemiat jo ajoissa vinksvonks. Ei mitään vastuullisuutta lääkäreillä, kun jotain pilleriä ollaan tyrkyttämässä ihan jokaiseen vaivaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syönyt vuosikausia escitalopramia. Tk-lääkäri on viimeiset 5 vuotta uusinut sen automaationa. Olen kroonisesti masentunut.
Memento mori. Ajattelen vain kuolemaa ja kuinka odotan elämän loppua. Terveet ihmiset vaikuttavat minusta pirteydessään ja energisyydessään maanisilta.
Aluehallintovirastolle valitusta tekemään ja potilasvahinkolautakunnalle ilmoitusta. Lääkäri ei saa uusia reseptiä ilman labroja, hoitosuunnitelman tarkastelemista jne.
On tainnut lääkäri vaihtua tuossa niin monta kertaa - etten kyllä pidä ketään vastuullisena enkä luule, että nekään piittavat tuon taivaallista. Joskus kun on ollut rahat loppu - on ollut pakko olla ilman lääkettä. Lääkkeen kanssa mulla on äärettömän pitkä pinna. Juuri mikään ei hetkauta. Ilman lääkettä taas tulee sellainen " bling" olo öisin - en saa nukuttua. Tällaisia vaikutuksia olen huomannut itselläni.
Valitus ei maksa sinulle mitään. Käypä hoidon mukaan:
- Ylläpitolääkehoito edellyttää, että potilaan tilaa seurataan vastaanottokäynneillä vähintään vuosittain silloinkin, kun potilas on täysin oireeton. Kun potilas on ollut oireeton usean vuoden ajan, on syytä harkita lääkehoidon varovaisen asteittaisen lopettamisen mahdollisuutta.
- Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpiä ovat depressiolääkehoidon rooli ja psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon.
Lääkkeesi ei ole erityisen maksatoksinen (noin prosentille on) https://livertox.nih.gov/CitalopramEscitalopram.htm
mutta serotoniinioireyhtymän jne poissulkemiseksi tulisi tehdä ainakin nämä http://www.mayoclinic.org/drugs-supplements/escitalopram-oral-route/pre…
Peter Gøtzsche tulee puhumaan Helsingin yliopistoon psyykenlääkkeiden haitoista 9.3. Luennon aihe on "Psykiatriset lääkehoidot saavat aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä."
https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/laaketeollisuutta-kritisoiva…
Hänen edellinen kirjansa sai jonkinverran keskustelua mm.masennuslääkkeiden haitoista Suomessakin.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/01/laakkeet-terveytta-vai-rahastus…
Sittemmin hän on julkaissut psykiatriaan ja sen lääkkeisiin liittyen Tappava psykiatria ja lääkinnän harha - kirjan, ja uusin kirja missä hän on mukana on julkaistu englanniksi. Sen nimi on The Sedated Society (James Davies, 2017), jossa on mukana liuta alan ihmisiä, psykiatrejakin, jotka on kirjoittaneet oman lukunsa kirjaan. He ovat mukana The Council for Evidence-based Psychiatry:ssa (CEP) joka on taho Britanniassa, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta psyykenlääkkeiden haitoista.
Kyseinen kirja on saanut jonkin verran aikaan keskustelua Britanniassa. Esim.
http://www.dailymail.co.uk/health/article-4197460/Could-antidepressants…
Toivottavasti kirja julkaistaan myös suomeksi ja kriittistä keskustelua lääkkeiden haitoista tulee lisääntyvissä määrin jotta ihmiset osaavat tehdä paremmin informoidun päätöksen lääkkeiden aloittamisesta.
Suurimmalla osalla masennus parantuu spontaanisti. Paitsi niillä, jotka erehtyvät käyttämään lääkitystä. Sinänsä harmi, että ihmiset eivät tajua opiskella sairauttaan, sillä tietoa alkaa olla todella paljon saatavilla, kuhhan vain käyttää hyviä lähteita kuten Cochrane.