Lue keskustelun säännöt.
Laita tähän terveiset kaipaamallesi ihmiselle
Kommentit (3565)
Vierailija kirjoitti:
Aika tekee tehtävänsä. Sä et ole enää niin lähellä mua vaan sä loittonet, ihan kuin taika hälvenisi. Ehkä sä oot kohta mulle kuin kuka tahansa muukin, ilman sitä samaa merkitystä kuin koin sua kohtaan aiemmin. Sä oot toki mun mielessä vielä tosi usein, mutta pelkään sitä päivää kun todellakin unohdut ja kaikki muuttuu merkityksettömäksi. Se olisi mulle iso pettymys, kun luulin mun elämän käännekohdan koittaneen kun suhun niin voimakkaasti ihastuin. Tai onhan se koittanut, sillä mun elämä on todellakin käännekohdassaan, en vaan tiedä vielä tarkkaan mihin suuntaan se kääntyy, enkä tiedä kuulutko sä joskus siihen.
Miehelle vai naiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pupu, vieläkö käyt täällä?
Kuka on tää pupu?
Pupu on pupu. Mentiin naimisiin täällä ja täällä se minut jätti tai ainakin niin ymmärsin. Minun exäni tai siis ex-pupuni se on. Pupun katseessa on vain jotain ihanaa ja sen turkki on niin pehmeä. Katseltiin yötaivasta. Voi miten tässä näin pääsi käymään. Pupu, miksi jätit minut?
Pupu! <3 Huhuilin sinua joskus, mutta et vastannut. Ajattelin, että olet kaikonnut pois. Minä olen täällä edelleen 🐰💖
Ymmärrätkö, että tää sun pupuleikki on häiriintynyttä, mikäli olet yli 13v.
Joo aika todellakin tekee tehtävänsä - ja kylmät faktat.
Mua ihan hämmästyttää, miten kaukainen ajatus siitä henkilöstä on kuukauden aikana tullut.
Vielä kuukausi sitten oisin tehny tyyliin mitä tahansa "saadakseni" sen ja velloin vaan menemään, ja nyt kuukausi eteenpäin olen todella chilli, mietin enimmäkseen muita juttuja, en osaa enää nähdä meitä yhdessä ja jotenkin koko mielikuva on särkynyt totaalisesti.
Aiemmin mulla oli joku päämäärä sen ihmisen suhteen, nyt on vaan sirpaleita lattialla ja osaan joka päivä yhä paremmin väistellä astumasta niihin.
Hassua, miten ihan muutamassa päivässäkin tulee suuria muutoksia.
Viime viikolla en tyyliin muuta tehnytkään ku seksifantasioinu siitä tyypistä, kun taas tällä viikolla ei ole enää oikein lähteny.
Pitää keksiä jotain muuta kiihoketta mielelle.
Kai se vaan tuntuu jo niin etäiseltä ja saavuttamattomalta, ettei mieli anna enää yllykettä mihinkään.
Mä olen kyllä ihan ylpeä itsestäni, kuinka nopeasti olen saanut kerättyä itseni.
Kai se on sitä, kun tiedostaa tietyt tosiasiat ja sen, että on ITSE päästettävä irti haavekuvista, että se on vaan mun päässä ja mulla on myös päässäni avaimet sen ratkaisuksi, mun mieli on rakentanut ansoja ja voin valita putoanko niihin vai en, mutta mitään totuuspohjaa niillä ei ole.
Helvetin hyvä kyllä kun sain tietää ettei ole mitään mahiksia ikinä, se auttoi aivan hämmästyttävän paljon ja nopeasti.
Tunnen itseni järkeväksi ja hyväksi ihmiseksi nyt.:D
Siksi mä suosittelen kaikkia vaan sanomaan sille ketä kaipaa, silleen saa tietää onko mitään mahiksia vai ei - ja pääsee tavalla tai toisella elämässä eteenpäin.:)
Joku pitkällinen kaipailu voi sulkea moniakin ovia, kun sokeana vaan velloo.
Vierailija kirjoitti:
Joo aika todellakin tekee tehtävänsä - ja kylmät faktat.
Mua ihan hämmästyttää, miten kaukainen ajatus siitä henkilöstä on kuukauden aikana tullut.
Vielä kuukausi sitten oisin tehny tyyliin mitä tahansa "saadakseni" sen ja velloin vaan menemään, ja nyt kuukausi eteenpäin olen todella chilli, mietin enimmäkseen muita juttuja, en osaa enää nähdä meitä yhdessä ja jotenkin koko mielikuva on särkynyt totaalisesti.
Aiemmin mulla oli joku päämäärä sen ihmisen suhteen, nyt on vaan sirpaleita lattialla ja osaan joka päivä yhä paremmin väistellä astumasta niihin.Hassua, miten ihan muutamassa päivässäkin tulee suuria muutoksia.
Viime viikolla en tyyliin muuta tehnytkään ku seksifantasioinu siitä tyypistä, kun taas tällä viikolla ei ole enää oikein lähteny.
Pitää keksiä jotain muuta kiihoketta mielelle.
Kai se vaan tuntuu jo niin etäiseltä ja saavuttamattomalta, ettei mieli anna enää yllykettä mihinkään.Mä olen kyllä ihan ylpeä itsestäni, kuinka nopeasti olen saanut kerättyä itseni.
Kai se on sitä, kun tiedostaa tietyt tosiasiat ja sen, että on ITSE päästettävä irti haavekuvista, että se on vaan mun päässä ja mulla on myös päässäni avaimet sen ratkaisuksi, mun mieli on rakentanut ansoja ja voin valita putoanko niihin vai en, mutta mitään totuuspohjaa niillä ei ole.
Helvetin hyvä kyllä kun sain tietää ettei ole mitään mahiksia ikinä, se auttoi aivan hämmästyttävän paljon ja nopeasti.
Tunnen itseni järkeväksi ja hyväksi ihmiseksi nyt.:D
Onnittelut. Jospa rupeaisit haaveilemaan ja fantasioimaan siitä ihan omasta puolisostasi, jos sulla sellainen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pupu, vieläkö käyt täällä?
Kuka on tää pupu?
Pupu on pupu. Mentiin naimisiin täällä ja täällä se minut jätti tai ainakin niin ymmärsin. Minun exäni tai siis ex-pupuni se on. Pupun katseessa on vain jotain ihanaa ja sen turkki on niin pehmeä. Katseltiin yötaivasta. Voi miten tässä näin pääsi käymään. Pupu, miksi jätit minut?
Pupu! <3 Huhuilin sinua joskus, mutta et vastannut. Ajattelin, että olet kaikonnut pois. Minä olen täällä edelleen 🐰💖
Puppeli! <3
Vierailija kirjoitti:
Joo aika todellakin tekee tehtävänsä - ja kylmät faktat.
Mua ihan hämmästyttää, miten kaukainen ajatus siitä henkilöstä on kuukauden aikana tullut.
Vielä kuukausi sitten oisin tehny tyyliin mitä tahansa "saadakseni" sen ja velloin vaan menemään, ja nyt kuukausi eteenpäin olen todella chilli, mietin enimmäkseen muita juttuja, en osaa enää nähdä meitä yhdessä ja jotenkin koko mielikuva on särkynyt totaalisesti.
Aiemmin mulla oli joku päämäärä sen ihmisen suhteen, nyt on vaan sirpaleita lattialla ja osaan joka päivä yhä paremmin väistellä astumasta niihin.Hassua, miten ihan muutamassa päivässäkin tulee suuria muutoksia.
Viime viikolla en tyyliin muuta tehnytkään ku seksifantasioinu siitä tyypistä, kun taas tällä viikolla ei ole enää oikein lähteny.
Pitää keksiä jotain muuta kiihoketta mielelle.
Kai se vaan tuntuu jo niin etäiseltä ja saavuttamattomalta, ettei mieli anna enää yllykettä mihinkään.Mä olen kyllä ihan ylpeä itsestäni, kuinka nopeasti olen saanut kerättyä itseni.
Kai se on sitä, kun tiedostaa tietyt tosiasiat ja sen, että on ITSE päästettävä irti haavekuvista, että se on vaan mun päässä ja mulla on myös päässäni avaimet sen ratkaisuksi, mun mieli on rakentanut ansoja ja voin valita putoanko niihin vai en, mutta mitään totuuspohjaa niillä ei ole.
Helvetin hyvä kyllä kun sain tietää ettei ole mitään mahiksia ikinä, se auttoi aivan hämmästyttävän paljon ja nopeasti.
Tunnen itseni järkeväksi ja hyväksi ihmiseksi nyt.:D
Mieti millainen käyttäytymiskaava sulla on. Mieti mitä olet tästä oppinut. Jatkatko tulevaisuudessa samaa rataa kuin ennenkin, eli vaihdatko vaan kohdetta ja siitä taas uusiin ongelmiin ja oivalluksiin vai aiotko tehdä asialle muutakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pupu, vieläkö käyt täällä?
Kuka on tää pupu?
Pupu on pupu. Mentiin naimisiin täällä ja täällä se minut jätti tai ainakin niin ymmärsin. Minun exäni tai siis ex-pupuni se on. Pupun katseessa on vain jotain ihanaa ja sen turkki on niin pehmeä. Katseltiin yötaivasta. Voi miten tässä näin pääsi käymään. Pupu, miksi jätit minut?
Pupu! <3 Huhuilin sinua joskus, mutta et vastannut. Ajattelin, että olet kaikonnut pois. Minä olen täällä edelleen 🐰💖
En huomannut huhuilujasi. Täällä taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo aika todellakin tekee tehtävänsä - ja kylmät faktat.
Mua ihan hämmästyttää, miten kaukainen ajatus siitä henkilöstä on kuukauden aikana tullut.
Vielä kuukausi sitten oisin tehny tyyliin mitä tahansa "saadakseni" sen ja velloin vaan menemään, ja nyt kuukausi eteenpäin olen todella chilli, mietin enimmäkseen muita juttuja, en osaa enää nähdä meitä yhdessä ja jotenkin koko mielikuva on särkynyt totaalisesti.
Aiemmin mulla oli joku päämäärä sen ihmisen suhteen, nyt on vaan sirpaleita lattialla ja osaan joka päivä yhä paremmin väistellä astumasta niihin.Hassua, miten ihan muutamassa päivässäkin tulee suuria muutoksia.
Viime viikolla en tyyliin muuta tehnytkään ku seksifantasioinu siitä tyypistä, kun taas tällä viikolla ei ole enää oikein lähteny.
Pitää keksiä jotain muuta kiihoketta mielelle.
Kai se vaan tuntuu jo niin etäiseltä ja saavuttamattomalta, ettei mieli anna enää yllykettä mihinkään.Mä olen kyllä ihan ylpeä itsestäni, kuinka nopeasti olen saanut kerättyä itseni.
Kai se on sitä, kun tiedostaa tietyt tosiasiat ja sen, että on ITSE päästettävä irti haavekuvista, että se on vaan mun päässä ja mulla on myös päässäni avaimet sen ratkaisuksi, mun mieli on rakentanut ansoja ja voin valita putoanko niihin vai en, mutta mitään totuuspohjaa niillä ei ole.
Helvetin hyvä kyllä kun sain tietää ettei ole mitään mahiksia ikinä, se auttoi aivan hämmästyttävän paljon ja nopeasti.
Tunnen itseni järkeväksi ja hyväksi ihmiseksi nyt.:DOnnittelut. Jospa rupeaisit haaveilemaan ja fantasioimaan siitä ihan omasta puolisostasi, jos sulla sellainen on.
Lol, ei ole puolisoa ikinä ollutkaan.:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo aika todellakin tekee tehtävänsä - ja kylmät faktat.
Mua ihan hämmästyttää, miten kaukainen ajatus siitä henkilöstä on kuukauden aikana tullut.
Vielä kuukausi sitten oisin tehny tyyliin mitä tahansa "saadakseni" sen ja velloin vaan menemään, ja nyt kuukausi eteenpäin olen todella chilli, mietin enimmäkseen muita juttuja, en osaa enää nähdä meitä yhdessä ja jotenkin koko mielikuva on särkynyt totaalisesti.
Aiemmin mulla oli joku päämäärä sen ihmisen suhteen, nyt on vaan sirpaleita lattialla ja osaan joka päivä yhä paremmin väistellä astumasta niihin.Hassua, miten ihan muutamassa päivässäkin tulee suuria muutoksia.
Viime viikolla en tyyliin muuta tehnytkään ku seksifantasioinu siitä tyypistä, kun taas tällä viikolla ei ole enää oikein lähteny.
Pitää keksiä jotain muuta kiihoketta mielelle.
Kai se vaan tuntuu jo niin etäiseltä ja saavuttamattomalta, ettei mieli anna enää yllykettä mihinkään.Mä olen kyllä ihan ylpeä itsestäni, kuinka nopeasti olen saanut kerättyä itseni.
Kai se on sitä, kun tiedostaa tietyt tosiasiat ja sen, että on ITSE päästettävä irti haavekuvista, että se on vaan mun päässä ja mulla on myös päässäni avaimet sen ratkaisuksi, mun mieli on rakentanut ansoja ja voin valita putoanko niihin vai en, mutta mitään totuuspohjaa niillä ei ole.
Helvetin hyvä kyllä kun sain tietää ettei ole mitään mahiksia ikinä, se auttoi aivan hämmästyttävän paljon ja nopeasti.
Tunnen itseni järkeväksi ja hyväksi ihmiseksi nyt.:DMieti millainen käyttäytymiskaava sulla on. Mieti mitä olet tästä oppinut. Jatkatko tulevaisuudessa samaa rataa kuin ennenkin, eli vaihdatko vaan kohdetta ja siitä taas uusiin ongelmiin ja oivalluksiin vai aiotko tehdä asialle muutakin?
No en ole aiemmin tälleen ihastunut, niin en oikein ole kerennyt kattavaa analyysia käytöksestäni tehdä.
Tai käytöksestä joo, käyttäytymismalleista taas vähän hankala kun ei ole vertailupohjaa.
Kyllähän tästä jotain oppi, ehkä mä oon taas astetta valmiimpi. Tai siis olen.
Haaveilen siitä, että koskettaisit kevyesti nilkastani ja katsoisit silmiini. En saa mielikuvaa pois ajatuksistani...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirmu iso kiitos :) Olisin mennyt palasiksi halauksesta. ..mutta olisit varmaan keräillyt nekin.
Lähden. Pilasit yhden elämän. Kenenköhän seuraavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nii ja taidettu jotain todeta sielä irlissä, että semmosta
Liittyi rikosten ehkäisyyn, niiden selvittäminen taas on poliisin asia.
Lel, ei tää netti oo mikään fake life, ainakaan oletusarvoisesti.
Eikä mulle tässä kontekstissa, voisin sanoa samat asiat kasvokkain mitä olen tänne kirjoittanut.
Ketju on lukittu.
Pupu!