Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Laita tähän terveiset kaipaamallesi ihmiselle
Kommentit (3565)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä matkaan, sinä T-miestä mietiskelevä!
Aina kannattaa kertoa tunteistaan.
Kävi miten kävi, saa ratkaisun asialle ja pääsee elämässä eteenpäin.
Vaikea antaa mahdollisuutta uudellekaan onnelle, jos mielessä pyörii joku vanha kohde jonka suhteen ei ole saanut selvyyttä.
Kannattaa siis kertoa, eikä jättää avautumista vain esim. tämän palstan varaan.
Toivon et joku viesteistä olisi sulta mulle mutta en usko että sun ikäiset miehet pyörivät täällä. Tämä on kuitenkin multa sulle.
Olen niin pahoillani etten ole saanut sanottua että pidän susta. Olen aika varma että säkin pidät musta. Näen sen sun katseesta ja kuulen äänestäsi kun sanot mun nimen. En kuitenkaan ihan usko sitä todeksi joten en uskalla sanoa mitään.
Me ei tietystä syystä nähdä enää usein, vain silloin kun tuut käymään siellä missä olen. Tajuan et oot käynyt siellä nyt kaksi kertaa vain mun takia. Viimeksi juteltiin vähän mut molempia ujostutti liikaa. Ja sitten tuli 32.
Voisitko tulla ensiviikolla käymään tiedät kyllä missä? Koitan kysyä sun numeron jommalta kummalta jos kehtaan. Enkä laitan viestin jos uskallan. Oo kiltti äläkä lakkaa pitämästä musta, en ole tahallani vaikea.
T.H
Haluaisin tietää mitä oikein haluat. On päivänselvää, että tämä on molemminpuolista, mutta mitä oikein pelkäät? Voimme olla ystäviäkin jos se on mielestäsi parempi vaihtoehto. Pyydän, älä sulje minua pois elämästäsi. Soita mulle ASAP, en kestä enää. Ikävä.
En mä pelkää mut soita sä mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi siirtyä muille maille, menee elämä hukkaan pelkurin kanssa pelatessa.
Tai jos ei pelkääkään, saamattomuus ajaa saman asian eli lopputulos: neeext.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai palstakaverreita juu käy nimottäin mitenhän mikään muu olisi mahdollista ihan näin millään muotoa jos ajattelemme oikeasti vai oletko toista mieltä :) haluillani mihinkään ei ole mitään merkitystä enää koska en nää kuin kaikki negatiivisuudet ja kaikki jää järkiajattelun taakse kuten joskus olen kantani tästä jutusta kertonut ei ole vielä toistaiseksi muuttunut eikä varmaan olisi pitänyt sanoa tätäkään koska oon vaan paska tyyppi jos sanon että tältä tuntuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka oletkin kaunis tumma opiskelijanainen niin Toimit väärin lapsiasi ja lastesi isää kohtaan. Ajattelet vain itseäsi. En ole loppujen lopuksi kiinnostunut sinusta.
T. Mika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai palstakaverreita juu käy nimottäin mitenhän mikään muu olisi mahdollista ihan näin millään muotoa jos ajattelemme oikeasti vai oletko toista mieltä :) haluillani mihinkään ei ole mitään merkitystä enää koska en nää kuin kaikki negatiivisuudet ja kaikki jää järkiajattelun taakse kuten joskus olen kantani tästä jutusta kertonut ei ole vielä toistaiseksi muuttunut eikä varmaan olisi pitänyt sanoa tätäkään koska oon vaan paska tyyppi jos sanon että tältä tuntuu
Tuo on kyllä taivahan tosi.
On nimenomaan täysin järjetöntä olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka saa olon huonoksi ja tunteen ittensä ihan epävarmaksi, surkeaksi ja ällöttäväksi.
Kokee toisen joksikin uhkaksi, alkaa "puolustautua", tulee aggressioita ja käyttäytyy lähinnä päinvastaisesti kuin normaalisti, eikä kykene olemaan vapaasti.
Ja se vaan pahentaa oloa, kierre valmis.
On suorastaan sairasta, että noista em. asioista huolimatta joku osa ihmisestä haluaa jotain?!
En vaan voi käsittää. Eihän sille halulle ole yhtään mitään perustetta, kun järjellä ajattelee.
Onko se vain sitä, ettei haluaisi päästää irti jostain haaveiluista minkälaista olisi _voinut_ olla, mieli elää jossain utopiandiassa?
Koska niillekään "kivoille" ajatuksille ei ole konkreettisia perusteita, kaikki meni jo alusta alkaen päin persettä ja tiedostin sen (silti jäin roikkumaan johonkin öööh fantasiaan, olen sairas?).
Ei meidän varmaan tarvi olla edes kavereita, eihän meillä ollut edes ikinä mitenkään hauskaa.
Ei ollut mitenkään vapaata, muistan vaan etten nauranu aidosti ikinä ja olin ihan paniikissa ja paskana kokoajan.
Toisaalta joskus yhden ihmisen kanssa alkoi kaikki hyvä ja vapauduin täysin, kun tehtiin selväksi ettei välillemme tule koskaan mitään ja keskityttiin romanttisessa mielessä muihin.
Sen jälkeen oli oikeasti tunnelmallista ja rentoa. Mutta ehkä se ei sinun kohdallasi toimisi, koska ei kukaan ole saanut minua käyttäytymään näin ja tällaisia tunteita ja sitämyötä hirveitä puolustusreaktioita pintaan.
Ja joo, olet tehnyt selväksi ja se on hyvä se.
Sen jälkeen kaikki kokemani sai uuden merkityksen ja katson nyt niitä juttuja uusin silmin, tajusin ettei merkitys ole meissä yhdessä, vaan yksilöinä.
Ja se kaikki paska (mun pään sisällä ja jonkin verran konkreettisellakin tasolla) kehitti minua ihmisenä, auttoi löytämään palasen itseäni vaikka ehkä vähän karulla tavalla.
Enkä mä voi ees enää millekään mitään, niin mun on turha katua mitään.
Ehkä sut annettiin mun tielle kappaleeksi jonka kautta joudun kohtaamaan kaikkea negatiivista ja meen alhaiseksi, josta kehityn sitten.
No, enää on turha miettiä.
Yrittää vaan keskittää energiat uusiin juttuihin ja käsitellä samalla vanhoja, joku tällanen pettymys (ehkä eniten itseeni) elämässä voi olla uusi alku.
Pitää vaan olla reipas.
Mutta siis joo, jos saisin taikasauvan niin laittaisin kaiken alkamaan alusta ja pyyhkisin ne huonot pois.
Ja kohta oon eri mieltä, mun mp tästä asiasta vaihtuu ~viisi kertaa päivässä.:D
On vain yksi asia tähän hommaan liittyen, missä ei vaihdu. Muuten sitten onkin aika tuulisenlaista.
Tiedän oikeasti myös, miksi mulle tulee ne kaikki vaikeat tunteet ja vihaa, mutta en tiedä voiko sille enää mitään.
Kaikki vaan meni niin pieleen kuin voi mennä, ja se taisi sinetöidä tämän homman kohtalon.
Peitän tunteeni sinua kohtaan niin hyvin kuin pystyn. Silti olet jotenkin vaistonnut ne. Mutta kun lempibiisisi alkoi soida taustalla meinasin pyörtyä. Vaati valtavasti keskittymistä etten paljastunut. Siksi oireilin...
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Tajusin tänään, kun näin sinun olevan töissä, että tätä on jatkunut heinäkuussa jo kolme vuotta! Kolme vuotta sitten heinäkuun helteessä näin sinut ensimmäisen kerran ja se oli menoa. Siitä lähtien olen haaveillut sinusta ja toivonut että saisimme olla hetken kahdestaan, että voisin vihjata olevani sinusta kiinnostunut muutenkin kuin katseilla ja hymyillä joita saat aina kun tavataan. Ikävä kyllä ympärillä on aina muitakin ihmisiä joten haaveeksi on jäänyt paljastukset. Joku aika sitten oli kyllä jo lähellä se hetki...
En tiedä kuvittenko, mutta ehkä sinullakin on tunteita minua kohtaan. Lämmin hymysi pelastaa jokaisen päiväni kun tapaamme, edes ohimennen. Hakeudumme aina toistemme luo edes pieneksi hetkeksi kun mahdollista.
Kun tapaamme seuraavan kerran, kerään rohkeuteni ja kerron kuinka olen sinua ikävöinyt. Ole siis valmiina T-mies, mä teen sen :)