44 ja raskaana! Mitäs nyt??

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin paljon ihmisestä. Olen 45v ja avioliitossa. Mulle olisi ihan itsestään selvää et tekisin abortin. Mun ei tarvisi edes miettiä. Olen ehdottoman varma etten halua enää lapsia. Nuorin nyt 12v. Pelkkä ajatus yöheräilyistä, vaipanvaihdoista, ulkoiluista ja sitovuudesta kauhistuttaa. Mun mies välillä vieläkin haaveilee iltatähdestä. Mies joka ei juuri osallistunut lastenhoitoon. Jos olet hyväkuntoinen, tukiverkosto kunnossa niin mikä ettei. Mieti mitä haluat elämältä. Ei se abortti niin kamala asia ole jos vertaa siihen et synnyttää "väkisin" sen vauvan ja sit ei oikein jaksaisikaan. Mieti sitten se tuleva teiniaika ynm.

Kyllä se on kamalaa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, asiahan on sitten selvä.

Mies nalkkiin vaan lapsen avulla.

Olen pettynyt miten vanhakin nainen voi toimia. Turhaan sitten kitiset kun asiat ei mene romanttisella tavalla.

Kahden vuoden päästä täällä on aloitus miten isän saa tapaamaan lastaan useammin...

Lisään että tämä mies ei halua lasta koska ei voisi olla kokonaan sen elämässä. Hän ei ole samanlainen raukkis kuin sinä.

Ap

Jep. Minua syyttämällähän olosi tulikin heti paremmaksi. 👍

Kysyit kysymyksen ja siihen vastasin. Ikävää etten antanut sitä vastausta jonka halusit eli

Onnee!! Voi kun ihanaa!! Kaikkea hyvää tulevalle perheelle!!

Onpa sinulla surkea lukutaito. Häivy vaikka. Tämä on liian iso asia katkerien miesten sorkittavaksi.

Ap

Paitsi että vastaajana on nainen 44v joka on edelleen pettynyt siihen kuinka väkisin yrität saada tästä positiivisen asian kieltämällä kaikki olemassa olevat faktat.

Oma on todellakin elämäsi ja todellakin teet oman päätöksen. Mutta älä tule tänne kitisemään parin vuoden päästä kun arki on raskasta ja isä näkee harvoin lasta jonka SINÄ olet päättänyt pitää kaikesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, asiahan on sitten selvä.

Mies nalkkiin vaan lapsen avulla.

Olen pettynyt miten vanhakin nainen voi toimia. Turhaan sitten kitiset kun asiat ei mene romanttisella tavalla.

Kahden vuoden päästä täällä on aloitus miten isän saa tapaamaan lastaan useammin...

Lisään että tämä mies ei halua lasta koska ei voisi olla kokonaan sen elämässä. Hän ei ole samanlainen raukkis kuin sinä.

Ap

Jep. Minua syyttämällähän olosi tulikin heti paremmaksi. 👍

Kysyit kysymyksen ja siihen vastasin. Ikävää etten antanut sitä vastausta jonka halusit eli

Onnee!! Voi kun ihanaa!! Kaikkea hyvää tulevalle perheelle!!

Onpa sinulla surkea lukutaito. Häivy vaikka. Tämä on liian iso asia katkerien miesten sorkittavaksi.

Ap

Paitsi että vastaajana on nainen 44v joka on edelleen pettynyt siihen kuinka väkisin yrität saada tästä positiivisen asian kieltämällä kaikki olemassa olevat faktat.

Oma on todellakin elämäsi ja todellakin teet oman päätöksen. Mutta älä tule tänne kitisemään parin vuoden päästä kun arki on raskasta ja isä näkee harvoin lasta jonka SINÄ olet päättänyt pitää kaikesta huolimatta.

Kamalan kuuloista tuo " pitää lapsen". Ihan kuin lapsi olisi tavara. Minäpä tulin kymmenen vuoden päästä hehkuttamaan miten hyvin menee, vaikka lapsen sain samassa iässä kuin ap nyt on.

Hei ap,

En vastusta aborttia, jos koet sen TÄYSIN oikeaksi ratkaisuksi. Abortti voisi tosin jäädä ahdistamaan henkisesti pitkäksi aikaa. Itselläni tästä ei ole kokemusta, mutta sivusta seuranneena tiedän. Mitäpä, jos antaisit "luonnon", "kohtalon" tai Jumalan (kuka mihinkin uskoo) päättää raskaudestasi aivan kuten se teki tullessasi raskaaksi. Keskusteluapua sinun kannattaisi kuitenkin hankkia esim. työterveydestä, koska yllätysraskaus on psyykkisesti kuitenkin mullistava asia, tiedän kokemuksesta, olin silloin 40-v,

Tsemppiä ja muista, sinä päätät asiasta, koska kyseessä on etupäässä nyt sinun elämästäsi kyse, toki onhan päätökselläsi miehenkin elämään vaikutusta aika paljonkin.

Muista, että nyt olet vasta matkan alussa etkä pysty ennakoimaan tulevaa matkaa mitenkään. Tee ne asiat tarkoin, mihin voit itse vaikuttaa. Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,

En vastusta aborttia, jos koet sen TÄYSIN oikeaksi ratkaisuksi. Abortti voisi tosin jäädä ahdistamaan henkisesti pitkäksi aikaa. Itselläni tästä ei ole kokemusta, mutta sivusta seuranneena tiedän. Mitäpä, jos antaisit "luonnon", "kohtalon" tai Jumalan (kuka mihinkin uskoo) päättää raskaudestasi aivan kuten se teki tullessasi raskaaksi. Keskusteluapua sinun kannattaisi kuitenkin hankkia esim. työterveydestä, koska yllätysraskaus on psyykkisesti kuitenkin mullistava asia, tiedän kokemuksesta, olin silloin 40-v,

Tsemppiä ja muista, sinä päätät asiasta, koska kyseessä on etupäässä nyt sinun elämästäsi kyse, toki onhan päätökselläsi miehenkin elämään vaikutusta aika paljonkin.

Muista, että nyt olet vasta matkan alussa etkä pysty ennakoimaan tulevaa matkaa mitenkään. Tee ne asiat tarkoin, mihin voit itse vaikuttaa. Voimia!

Kumpikaan ratkaisu ei tunnu täysin oikealta. En halua luopua helpommasta elämästäni ja vapaudestani, toisaalta pelkään että jälkikäteen tulee jossittelut, jos päädyn tästä keskeytykseen. Jokatapauksessa näinä päivinä on päätös tehtävä.

Ap

Onko päätös tehty?

Vierailija kirjoitti:

Olisin 45 kun lapsi syntyy. Mies ei ole kuvioissa, ehkäisy oli mutta kierukka petti. Lapset on jo 19 ja 14. Olen ihan shokissa. Mitä tekisitte?

Ihana asia, onnea!

Minkä ikäinen lapsen isä on?

Liian vanha isä on riski: yli 4-kymppisten isien lapset sairastuvat autoimmunitauteihin, kuten astmaan ja reumaan.

Jos mies on alle 40v, niin kaikki hyvin.