44 ja raskaana! Mitäs nyt??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Älä ajattele ikääsi miinuksena, paitsi että jos halusit jo täysilläomaa aikaa. Koitat vaan nakittaa lapsen isää ja voisiko yh:na saada tukiperheen, niin saisi sitä omaa aikaa.

Raskaus on ilmeisesti aivan alussa ja iässäsi enemmän keskenmenoja kuin nuoremmilla. Vaikka nyt päättäisit jotain, voi luonto päättää toisin. En haluaisi neuvoa, että tee niin tai näin, koska jos tulisin itse raskaaksi ikäisenäsi, olisin taatusti kauhuissani, siitä huolimatta että omat lapseni ovat vielä pienempiä.

Juuri sitä omaa aikaa kaipasin ja melkein jo sain. Lapsi tapaisi isäänsä melko harvoin kun miehellä on muutkin lapset ja asuu kaukana ja kova treffailuvaihde päällä. Että sieltä ei paljon apua tulisi.

Ap

Mahtaakohan tuo tuleva isukkikaan olla niin kuuminta hottia treffirintamalla kun lapsia siellä täällä ja nuorin ei edes syntynytkään vielä..

Sain tuon ikäisenä vauvan. Muut lapset olivat aikuisia ja olin jo mummikin. Hetken mietin minkä ikäinen olen, kun lapsi menee kouluun. Ja hetken mietin, että en koskaan enää saa omaa aikaa. Mutta vain hetken. Nyt lapsi on kymmenvuotias ja omaa aikaa on ihan riittävästi. Aika menee niin nopeasti. Mies on ollut mukana koko ajan, vaikka ei ole lapsen isä. Yhdessä olemme kuitenkin lapsen hoitaneet. Varmasti abortti jäisi painamaan mieltäsi. Kierukkaraskaudessa on tosiaan aika iso keskenmenoriski. Spontaanissa keskenmenossa ei kuitenkaan ole niitä omantunnon tuskia kuin jos se olisi aiheutettu. Ja onnellisessa tilanteessa olet kohta ihanan vauvan äiti.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että tämä yhteiskunta on menossa päin peetä kun lapsia tehdään avioeron jälkeen jonkun laastaripanon kanssa yli nelikymppisenä. Hohhoijaa.

No voi vittu, siitähän se yhteiskunnan rappiotila johtuu!

Jos kaipaat omaa aikaa, niin ei se tunne mihinkään katoa, vaikka lapsen pitäisitkin. Siinä sitten olet jumissa.

Itse olen 10 vuotta nuorempi yh, yksi pieni lapsi, ja miestä ei löydy. Ei ole aikaa etsiä eikä treffailla.

Työelämä on ollut myös yhtä alamäkeä. On haastavaa kun lapsi sairastelee tämän tästä. Edellinen työ kun loppui, niin uutta ei ole löytynyt. Perhetilanteesta en muuten mainitsisi mitään, mutta en pysty sitoutumaan mahdottomiin työaikoihin tai -ehtoihin lapsen vuoksi. Onko sinulla ura millä mallilla ja kestääkö se taukoa tuossa iässä?

Ihmeellistä että oman lapsen saamista täytyy miettiä jotta laittaako pois päiviltä vai ei.

Oma aika on tietysti arvokasta, mutta ajattele elämääsi vaikka 20 vuotta eteenpäin. Ehdit kasvattaa lapsen, tavata uuden kumppanin ja vielä saada omaa aikaa. Sinun lapsesi haluaa ilmeisesti syntyä tähän maailmaan, kierukasta ja iästäsi huolimatta. Elämä yllättää joskus.

Aika kuluu tosi nopeasti. Lapseni on jo melkein aikuinen ja hetkeäkään en antaisi pois.

Mun kummityttö, nyt 28v, on 'kierukasta läpimennyt' ihan terve, ei mitään downia tms. Joten löytyy näitä.

Kommentoin numerolla 64 ja huhuilen vielä tuon työurakysymyksen perään?

Tämän päivän Suomessa pienikin tauko työelämään voi olla kohtalokas. Se kannattaa miettiä tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaipaat omaa aikaa, niin ei se tunne mihinkään katoa, vaikka lapsen pitäisitkin. Siinä sitten olet jumissa.

Itse olen 10 vuotta nuorempi yh, yksi pieni lapsi, ja miestä ei löydy. Ei ole aikaa etsiä eikä treffailla.

Työelämä on ollut myös yhtä alamäkeä. On haastavaa kun lapsi sairastelee tämän tästä. Edellinen työ kun loppui, niin uutta ei ole löytynyt. Perhetilanteesta en muuten mainitsisi mitään, mutta en pysty sitoutumaan mahdottomiin työaikoihin tai -ehtoihin lapsen vuoksi. Onko sinulla ura millä mallilla ja kestääkö se taukoa tuossa iässä?

Työt odottaa kyllä. Talous kestäisi olla poissa sen vuoden mitä äitiysloma on, ei enempää. En ajatellut elämää niin vaikka aika tyhjää onkin kun ei ole uutta miestäkään.

Ap

Saat kolmannen lapsen.

Tuli Iltatähti, onneksi olkoon jo etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaipaat omaa aikaa, niin ei se tunne mihinkään katoa, vaikka lapsen pitäisitkin. Siinä sitten olet jumissa.

Itse olen 10 vuotta nuorempi yh, yksi pieni lapsi, ja miestä ei löydy. Ei ole aikaa etsiä eikä treffailla.

Työelämä on ollut myös yhtä alamäkeä. On haastavaa kun lapsi sairastelee tämän tästä. Edellinen työ kun loppui, niin uutta ei ole löytynyt. Perhetilanteesta en muuten mainitsisi mitään, mutta en pysty sitoutumaan mahdottomiin työaikoihin tai -ehtoihin lapsen vuoksi. Onko sinulla ura millä mallilla ja kestääkö se taukoa tuossa iässä?

Työt odottaa kyllä. Talous kestäisi olla poissa sen vuoden mitä äitiysloma on, ei enempää. En ajatellut elämää niin vaikka aika tyhjää onkin kun ei ole uutta miestäkään.

Ap

Ihan oikeasti sun teksteistä kuultaa se, että lapsi olisi kuitenkin tervetullut. Pärjäät kyllä etkä tule katumaan.

t. se toinen samanikäisenä lapsen saanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaipaat omaa aikaa, niin ei se tunne mihinkään katoa, vaikka lapsen pitäisitkin. Siinä sitten olet jumissa.

Itse olen 10 vuotta nuorempi yh, yksi pieni lapsi, ja miestä ei löydy. Ei ole aikaa etsiä eikä treffailla.

Työelämä on ollut myös yhtä alamäkeä. On haastavaa kun lapsi sairastelee tämän tästä. Edellinen työ kun loppui, niin uutta ei ole löytynyt. Perhetilanteesta en muuten mainitsisi mitään, mutta en pysty sitoutumaan mahdottomiin työaikoihin tai -ehtoihin lapsen vuoksi. Onko sinulla ura millä mallilla ja kestääkö se taukoa tuossa iässä?

Työt odottaa kyllä. Talous kestäisi olla poissa sen vuoden mitä äitiysloma on, ei enempää. En ajatellut elämää niin vaikka aika tyhjää onkin kun ei ole uutta miestäkään.

Ap

Ihan oikeasti sun teksteistä kuultaa se, että lapsi olisi kuitenkin tervetullut. Pärjäät kyllä etkä tule katumaan.

t. se toinen samanikäisenä lapsen saanut

Jotenkin hävettää:( En ole kertonut kellekään muulle kuin "isälle". Hän haluaa ehdottomasti abortin.

Ap

Ap, jos sun hermot kestää niin anna mennä. Just meni hermot taas lasten kanssa. Oon aika lailla ikäisesi ja yh. Miehet ovat pysyneet hyvin loitolla. Kullakin lienee ongelmansa ja valintoja joutuu tekemään. Toivottavasti asiasi loksahtavat paikoilleen ja saat rauhan, mitä sitten tapahtuukin.

Älä ainakaan "isän" mieliksi abortoi. Ikäisissäsi on paljon lapsettomiakin miehiä, vinkiksi vain :)

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan "isän" mieliksi abortoi. Ikäisissäsi on paljon lapsettomiakin miehiä, vinkiksi vain :)

Pitää sitä toisenkin mielipidettä kuunnella kai..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan "isän" mieliksi abortoi. Ikäisissäsi on paljon lapsettomiakin miehiä, vinkiksi vain :)

Pitää sitä toisenkin mielipidettä kuunnella kai..

Ap

Ei nyt niinkään jos huolehdit yksin lapsesta. Miehellä menovaihde päällä eikä halua pientä vaivoikseen? Ei taida oikein ymmärtää,mitä abortti varsinkin naiselle tarkoittaa ja kuinka iso asia on. Jos sinua epäilyttää, miten tulisit siitä selviämään, tarkoittanee se sitä että murehtisit ja miettisit asiaa lopun ikääsi. Suurempi painolasti kai se olisi kuin uusi, ihana elämä, joka sinussa jo on.

Mulle päätös olisi päivänselvä. Ainokainen jo 23 lapsen syntyessä ja itse sairas, joten heihei raskaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan "isän" mieliksi abortoi. Ikäisissäsi on paljon lapsettomiakin miehiä, vinkiksi vain :)

Pitää sitä toisenkin mielipidettä kuunnella kai..

Ap

No ei kyllä minkään lain mukaan... Ei isukillekaan tainnut tulla mieleen.

Itse tulin yllättäen raskaaksi isompien lasten ollessa jo teini-ikäisiä. Olisin tehnyt abortin jos olisin ollut varma että en kadu sitä myöhemmin. Päätös oli todella hankala, koska odotimme jo omaa aikaa miehen kanssa. Joka tapauksessa en itseäni saanut aborttiin kun en olis pystynyt sanomaan olevani täysin varma abortista. Nyt meillä on maailman ihanin vauva ja todella pahalta tuntuu että olisin ollut valmis luopumaan tuosta lapsesta.