Lue keskustelun säännöt.
Avioliitto vedenjakajalla - miten selvittää?
03.03.2017 |
Nyt on niin, että pitkä suhde on vedenjakajalla. Kumpikaan ei osaa päättää, ollako yhdessä vai erota. Omat mielialat vaihtelee erolainsäädännön selauksesta ja uuden asunnon etsimisestä toiveikkuuteen rakkauden uudelleen syttymisestä. Tai ei se minun puoleltani ole sammunut, vaan miehen. Mieskään ei ole varma, muistelee välillä hyviä aikoja.
Viime viikot ovat olleet raskaita. Nyt nukumme eri huoneissa, koska seksin harrastaminen sekoitti minun ajatuksiani. Se toi minulle toivoa rakkaudesta, kun taas mies samaan aikaan ei ollut tunteella mukana.
Miten elää? Pitääkö asettaa aikaraja, jolloin vain tehdään päätös?
Keskusteluissa on välillä mukava yhteys (minun toivoni herää) mutta myös jankkaamme samaa. Olemme yrittäneet rajata keskusteluja tiettyihin aikoihin, mutta tästä lipsumme kun alamme jutella heti kun olemme yhtä aikaa kotona, mies puhuu oven raosta kun olen sulkeutunut eri huoneeseen.
Onko kenelläkään esimerkkiä, miten onkin palattu yhteen ja rakennettu suhde uudelleen? Välissä tuntuu olevan liian monta puhumatonta vuotta.
Mielenterveys menee, kun emme nuku kunnolla ja kaikki energia menee tyhjäkäynnillä jauhamiseen.
Kommentit (70)
35-vuotiaita. Tuntuu, että ihastus on vain oire suuremmasta. Mies on aina ollut järkevä ja työkeskeinen, nyt kuulemma tunsi jotain kerrankin. Jokin murrosikä, aina ollut kiltti.
Se ei vain minua lohduta kun yritän päättää, odotanko kriisin yli vai lähdenkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teillä ei ole lapsia? Ettekö halua niitä vai ettekö ole kokeneet aikaa sopivaksi koska suhde niin huonossa jamassa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ei ole lapsia? Ettekö halua niitä vai ettekö ole kokeneet aikaa sopivaksi koska suhde niin huonossa jamassa?
Emme ole halunneet. Syksyllä hetken vauvakuume, mutta en puhunut onneksi asiasta. Olisin varmaan raskaana tämän lisäksi.
Lopeta av:lla asian puiminen. Mielenterveys kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lähes varma, että haluan eron.
Ehkä harkitsisin jäämistä, jos mies ei näkisi ihastustaan päivittäin töissä ja jos mies lopettaisi "ystävyyden". Olen pyytänyt, että lopettaisi. En pysty luottamaan.
Miten nyt, saanko mennä hotelliin hakemaan asuntoa, jos olen luovuttanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lähes varma, että haluan eron.
Ehkä harkitsisin jäämistä, jos mies ei näkisi ihastustaan päivittäin töissä ja jos mies lopettaisi "ystävyyden". Olen pyytänyt, että lopettaisi. En pysty luottamaan.
Miten nyt, saanko mennä hotelliin hakemaan asuntoa, jos olen luovuttanut?
Miksi alapeukut?
Kuulostat alistuneelta vässykältä, et uskalla erota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli "Eroa odotellessa" olisi parempi
Parahin ap,
Mitä ikinä päätätkään tehdä, niin voimia tulevaan.
Itse saattaisin vastaavassa tilanteessa ehdottaa miehelle ensin parin tai muutaman päivän erossaoloa omien ajatusten selvittämiseksi. Sen jälkeen yhteistä viikonloppumatkaa. Fiiliksistä riippuen saattaisin myös ehdottaa joko sitä, että tavoitteeksi otettaisiin tehdä matkan aikana lopullinen päätös suhteen jatkosta, tai vaihtoehtoisesti niin että koko asiasta ei saisi matkan aikana puhua sanaakaan. Ensimmäisessä tapauksessa asia tulisi ratkaistua nopeasti ja jos molemmat huomaavat pelkäävänsä toisen menettämistä enemmän kuin eroa, niin suhde voisi parhaassa tapauksessa saada hyvän boostin uuteen alkuun - tai jos päädytte eroon, on sekin sitten harkittu päätös ja ehkä molempien helpompi jatkaa tahoillaan. Toisessa vaihtoehdossa, jos asiasta puhuminen olisi sovittu kielletyksi, kummatkin voisivat ehkä matkan aikana huomata ja muistaa toisesta niitä hyviä asioita, jotka tähän mennessä ovat vetäneet puoleensa. Tai sitten silmille lyövät kaikki ne ärsyttävät piirteet, joiden myötä eropäätöksen tekeminen voisi olla hitusen helpompaa.
Toivottavasti saat joka tapauksessa itsellesi sen verran omaa rauhaa, että pääset kuuntelemaan sydäntäsi. Se kertoo kyllä oikean suunnan. Jos oikealta tuntuvaa vastausta ei vielä tässä vaiheessa kuitenkaan tunnu löytyvän, niin voihan oikea ratkaisu olla myös se että pidätte tarkoituksella pienen erätauon, ja mutustelette asiaa vielä kaikessa rauhassa.
Voimia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidätte edelleen toisistanne, mutta se ei vielä riitä parisuhteeksi.
Teillä lienee hukkunut ajatus yhteisestä tulevaisuudesta. Ei oikein riitä loppuelämän parisuhteeksi, että kestää toista.
Jos ajattelet teitä yhdessä lopun ikää, vanhenemassa yhdessä, millainen se kuva on? Onko se ihan riittävä sellaisena kuin olette, ja teidän suhde on? Ilmeisesti ei. Todennäköisesti teidän olisi pitänyt alkaa kommunikoida ihan eri tavalla keskenänne.
Ihmiset ei muutu niin paljon. On olemassa ihmisiä, joiden kanssa kommunikointi ei sinulle ole noin vaikeaa. Teillä se vaan ei toimi.
Takerrut nyt teidän suhteeseen ja toivoon, sinun kuva teidän suhteesta ei taida olla realistinen.
Jotta siitä voisi tulla jotain, molempien pitäisi sitoutua yrittämään, ei vain sinun. Mies ei selvästi ole sitoutunut. Ei onnistu.
Miehellä on mielessä jo uudet tuulet..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lähes varma, että haluan eron.
Ehkä harkitsisin jäämistä, jos mies ei näkisi ihastustaan päivittäin töissä ja jos mies lopettaisi "ystävyyden". Olen pyytänyt, että lopettaisi. En pysty luottamaan.
Miten nyt, saanko mennä hotelliin hakemaan asuntoa, jos olen luovuttanut?
Saat mennä. Ei sinun tarvitse jäädä miehellesi ilmaiseksi terapeutiksi ja erotuntemusten sylkykupiksi. siltä tuo nyt vaikuttaa.
Olet jo päättänyt. Miksi edes kysyt?
Miksi mies vielä odottelee? Mikä on hänen motiivinsa? Vai pelkääkö yksin oloa niin paljon, että lämmittelee uutta suhdetta ja pelaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies vielä odottelee? Mikä on hänen motiivinsa? Vai pelkääkö yksin oloa niin paljon, että lämmittelee uutta suhdetta ja pelaa aikaa?
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lähes varma, että haluan eron.
Ehkä harkitsisin jäämistä, jos mies ei näkisi ihastustaan päivittäin töissä ja jos mies lopettaisi "ystävyyden". Olen pyytänyt, että lopettaisi. En pysty luottamaan.
Miten nyt, saanko mennä hotelliin hakemaan asuntoa, jos olen luovuttanut?Saat mennä. Ei sinun tarvitse jäädä miehellesi ilmaiseksi terapeutiksi ja erotuntemusten sylkykupiksi. siltä tuo nyt vaikuttaa.
Hanki itsellesi terapeutti eron ajaksi niin ei tarvitse exän luo palata kuulemaan puolueellisia aivopesuja.
Minkä ikäisiä olette? Ettei miehellä olisi jonkinlaista ikäkriisiäkin ihastuksen lisäksi? Me olemme asuneet miehen kanssa erossa joulukuusta lähtien. Pidetään yhteyttä ja nähdään toisinaan, mutta taitaa tämä olla sellainen pehmeä lasku eroon kuitenkin. Minunkin miehelläni taisi alunperin joku ihastus olla, josta tämä tyytymättömyys pulpahti pintaan asti. Ymmärtääkseni tuo ihastus on kuitenkin ollut ohimenevä, mutta meidän tilannettamme se ei ole tietenkään ratkaissut. Meillä ongelmana on juurikin tuo puhumattomuus ollut ja mies ei halua sinne pariterapiaankaan mennä. Ei ole toisaalta toimittanut eropapereitakaan eteenpäin. Pitäisi olla enemmän itsekunnioitusta ja lakata roikkumasta tässä löysässä hirressä, mutta tiukille ottaa psyyken kanssa muutenkin, niin tähän olen jäänyt. :(