Milloin tajusit, ettei ystäväsi/kaverisi välitä mitä sinulle kuuluu?
Mikä oli viimeinen silmät avaava hetki?
Minulle se taisi olla tänään, kun tajusin, ettei kukaan ole yrittänyt tavoitella tai edes kysynyt mitä kuuluu yli kuukauteen. :(
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse pitänyt yhteyttä ystäviisi? Kyllä kaverit katoavat, jos kokevat että ystävyys on yksipuolista...
Olen, mutta eipä vaan tunnu kiinnostavan, ei.
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse pitänyt yhteyttä ystäviisi? Kyllä kaverit katoavat, jos kokevat että ystävyys on yksipuolista...
Av logiikka: ap jätetään ulkopuolelle, ap:n vika. :)
Ootko itse kysynyt kavereidesi kuulumisia? Miksi odotat että ne ottaa suhun yhteyttä? Ei se viestin laittaminen kauaa vie..Ei nyt varmastikkaan oo kyse ettei kiinnosta vaan jos on työ, opiskelu tai muita kiireitä.Se on taas eri asia jos yhteydenpito on aina yksipuolista..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse pitänyt yhteyttä ystäviisi? Kyllä kaverit katoavat, jos kokevat että ystävyys on yksipuolista...
Olen, mutta eipä vaan tunnu kiinnostavan, ei.
Jep... :)
Älä nyt kuukaudessa masennu..odota se 4 vuotta kahvi kutsua, kun niin on sovittu. Sitä kun ei tule, yhteystiedot pois. Viime näkemisestä on jo yli 10 vuotta.
Sama, eli tajusin mun olevan ainoa, joka pitää yhteyttä joten lopetin sen ja mietin, että kyllä ne kaverit ottaa sitten yhteyttä, kun mua kaipaavat. No, ei ole kaivanneet vuoteen.
Se siitä sitten.
Lopetin yhteydenpidon muita ilkkuvaan, kateelliseen ja katkeraan "ystävääni". Hän ei sanonut koskaan mitään positiivista mistään, oli vain täynnä vihaa kaikkia ihmisiä kohtaan. Minusta ei tuntunut, että hän olisi välittänyt minusta millään lailla, lähinnä vain vittuili. Miksi olisin jatkanut tuota? Paremmin menee kun en ole missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Ootko itse kysynyt kavereidesi kuulumisia? Miksi odotat että ne ottaa suhun yhteyttä? Ei se viestin laittaminen kauaa vie..Ei nyt varmastikkaan oo kyse ettei kiinnosta vaan jos on työ, opiskelu tai muita kiireitä.Se on taas eri asia jos yhteydenpito on aina yksipuolista..
Olen, se tässä on se ongelma, että minä aina otin yhteyttä muihin ja nyt havahduin siihen, että jos en tätä tee, ei kukaan minua kaipaa.
Mutta kiva, että te olette sitä mieltä, että itse teen tässä väärin, kun olen pahoittanut mieleni siitä, ettei kukaan ole YLI KUUKAUTEEN laittanut edes fb:ssä viestiä, että mitä kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko itse kysynyt kavereidesi kuulumisia? Miksi odotat että ne ottaa suhun yhteyttä? Ei se viestin laittaminen kauaa vie..Ei nyt varmastikkaan oo kyse ettei kiinnosta vaan jos on työ, opiskelu tai muita kiireitä.Se on taas eri asia jos yhteydenpito on aina yksipuolista..
Olen, se tässä on se ongelma, että minä aina otin yhteyttä muihin ja nyt havahduin siihen, että jos en tätä tee, ei kukaan minua kaipaa.
Mutta kiva, että te olette sitä mieltä, että itse teen tässä väärin, kun olen pahoittanut mieleni siitä, ettei kukaan ole YLI KUUKAUTEEN laittanut edes fb:ssä viestiä, että mitä kuuluu?
Unohdin vastata kysymykseen, että miksi odotan heidän ottavan minuun yhteyttä. Siksi, koska luulin ystävyyden olevan molemminpuolista, koska minä olen aina ollut se, joka ottaa yhtyettä. Mutta ilmeisesti av:lla niin ei ole.
Ei yritänyt mitenkään lohduttaa, kuin sain useita keskenmenoja. Ei ottanut yhteyttä, kun minulle tuli avioero.
Voihan olla että ystäväsi ovat tottuneet siihen että aina SINÄ otat yhteyttä. Kuukausi on tosiaan lyhyt aika jos on kaikenlaista muutakin elämässä. Minä olen joskus pitänyt puolikin vuotta väliä ystäviini tai vanhempiini koska elämä on ollut aikamoista kaaosta toisinaan. Älä ota yhteyttä jos siltä tuntuu. Ei se ole väärin :)
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli viimeinen silmät avaava hetki?
Minulle se taisi olla tänään, kun tajusin, ettei kukaan ole yrittänyt tavoitella tai edes kysynyt mitä kuuluu yli kuukauteen. :(
Tiedän tunteen. Itsellänikin on melkein aina käynyt niin.
Jos en itse viestiä lähetä,
silloin ei kukaan välitä.
On ihmisiä erilaisia,
kaikki niin samanlaisia.
Ei kukaan välitä, piittaa,
ei kukaan huomaa.
Pian huomaan sen,
ymmärrän, korvattu olen.
Vierailija kirjoitti:
Voihan olla että ystäväsi ovat tottuneet siihen että aina SINÄ otat yhteyttä. Kuukausi on tosiaan lyhyt aika jos on kaikenlaista muutakin elämässä. Minä olen joskus pitänyt puolikin vuotta väliä ystäviini tai vanhempiini koska elämä on ollut aikamoista kaaosta toisinaan. Älä ota yhteyttä jos siltä tuntuu. Ei se ole väärin :)
No jos ne ystävät ovat tottuneet siihen, että otan yhteyttä niin eikö silloin juuri pitäisi ottaa yhteyttä ja kysyä mitä kuuluu, kun ei ole normaaleita yhteydenottoja tullut? Siis jos välittää toisesta ihmisestä. Eri asia sitten jos ei välitä niin sehän on silloin ihan se ja sama tuleeko yhteydenpitoa vai ei.
Mutta sovitaan nyt, että minä olen tässä se paha ihminen, joka on väärin tehnyt. Tämä on kuitenkin av.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse pitänyt yhteyttä ystäviisi? Kyllä kaverit katoavat, jos kokevat että ystävyys on yksipuolista...
Av logiikka: ap jätetään ulkopuolelle, ap:n vika. :)
No kun aika usein eniten kovaan ääneen yksinäisyyttää huutelevat ovat sen aiheuttaneet ihan itse. Esim. oma isoäitini valittaa kuinka häntä kukaan ei käy katsomassa, kukaan ei kaipaa. No jos menet, nainen haukkuu kaikki tutut ja tuntemattomat, kaikista puheista huokuu kuinka ilkeä ja katkera ihminen on. No enpä minäkään enää hänen luonaan käy. Samoin yliopistokaveri kertoi joskus testaavansa kuinka kauan ihmiseltä kestää ottaa häneen yhteyttä. Aika narsistista minusta. Itse hän ei kuitenkaa ole yleensä se kaveriporukasta, joka pyytäisi ketään minnekään tai ottaisi vastuuta tapaamisten tai tapahtuminen järkäämisestä. Sitä saa mitä tilaa.
Hei ystävä. Kännykkä hävisi ja puhelinnumerosi hukkui. Koska et käytä facebookiakaan ja vanha yliopiston mailisi ei varmaan enää toimi, niin en saa sinuun yhteyttä. Ota itse. Oikeasti, yhden ystävän kanssa mulle on käynyt noin. Eli minä en saa häneen yhteyttä vaikka haluaisin, mutta koska hän ei ole ottanut yhteyttä, en voi mitään.
Kyse voi olla erilaisista temperamenteistakin joissain tapauksissa. Minulta on joskus nuorempana kysytty, miksi en pidä yhteyttä oma-aloitteisesti tiheämmin.
Olen kieltämättä sisäänpäinkääntynyt ja itsekeskeinen, mutta ei se tarkoita sitä, etten välittäisi muista ihmisistä.
Kaikki eivät edes siedä sitä sosiaalista ärsyketulvaa jatkuvasti (tai yhtä usein kuin keskivertoihminen), vaan kaipaavat hiljaisuutta.
Miks kommentoijat hyökkää ap:n kimppuun syyttelemään ja osottelemaan sormella, että sun vika kun et oo pitäny yhteyttä. Ai, sä ootkin pitänyt yhteyttä, no sun vika sitten kun oot pitänyt yhteyttä.
Me ollaan tunnettu joku 13 vuotta, lapsesta saakka. Emme näe usein, ollaan aika erilaisia ja myös elämäntilanteiden kannalta.
Hän on itsekeskeinen ja valittaa, mutta yritän silti kysellä kuulumisia ettei homma kokonaan kuivu kasaa.
Hän ei IKINÄ kysy mitä minulle kuuluu. Vaikka paaljon elämännuutoksia 6 kk sisään niin ei, ei kysy edes yleisesti, että miten menee.
Ihan kuin hän olettaisi, että elämässäni ei tapahdu mitään vaikka en roiku baareissa ihmetyyppien kanssa ja en omaa laajaa kaveripiiriä kuten hän.
Harmittaa. Ja en vaan ymmärrä, miten joku voi vaan jauhaa itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko itse kysynyt kavereidesi kuulumisia? Miksi odotat että ne ottaa suhun yhteyttä? Ei se viestin laittaminen kauaa vie..Ei nyt varmastikkaan oo kyse ettei kiinnosta vaan jos on työ, opiskelu tai muita kiireitä.Se on taas eri asia jos yhteydenpito on aina yksipuolista..
Olen, se tässä on se ongelma, että minä aina otin yhteyttä muihin ja nyt havahduin siihen, että jos en tätä tee, ei kukaan minua kaipaa.
Mutta kiva, että te olette sitä mieltä, että itse teen tässä väärin, kun olen pahoittanut mieleni siitä, ettei kukaan ole YLI KUUKAUTEEN laittanut edes fb:ssä viestiä, että mitä kuuluu?
Eikö se facebook ollut sitä varten, että voi kysymättä kirjoittaa omat kuulumisensa ja muut sitten peukuttaa jos jaksaa lukea loppuun asti.
Oletko itse pitänyt yhteyttä ystäviisi? Kyllä kaverit katoavat, jos kokevat että ystävyys on yksipuolista...