Onko vauvan kanssa pakko vierailla?

Voisikohan vauva mennä isänsä kanssa?

Meillä vauva vieraili isän kanssa monesti ja minä sain nukkua kunnolla koko viikonlopun:)

Jos kaikille on noin helppoa vain jättää mennemätää niin olisiko vinkkejä, miten järjestää ristiäiset? En ole AP, mutta tilanne se ettei sukulaisiin päiväreissuja tehdä, koska matkaan menee 5-6 tuntia ilman vauvaakin. Jos vain laitan kutsut menemään, että meidän paikkakunnalla ritiäiset niin olen lähes varma, että paikalle saapuu tasan isovanhemmat. Voiko ristiäset vain jättää väliin ja jollain paperilla rekisteröidä lapsi kasteeseen/kirkkoon?

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikille on noin helppoa vain jättää mennemätää niin olisiko vinkkejä, miten järjestää ristiäiset? En ole AP, mutta tilanne se ettei sukulaisiin päiväreissuja tehdä, koska matkaan menee 5-6 tuntia ilman vauvaakin. Jos vain laitan kutsut menemään, että meidän paikkakunnalla ritiäiset niin olen lähes varma, että paikalle saapuu tasan isovanhemmat. Voiko ristiäset vain jättää väliin ja jollain paperilla rekisteröidä lapsi kasteeseen/kirkkoon?

Ilmoitat vauvan vain väestörekisteriin.

Kirkkoon jos haluatte lapsen liittää, pappi haluaa pestä vauvan pään.... toki sen voi hoitaa virka-aikaan srk:n kansliassakin, kummit on oltava (ei välttis paikalla mutta nimettyinä).

Pakko ei ole tehdä mitään muuta, kuin kuolla. Mutta toisaalta, jos haluat, että isovanhemmat ovat mukana lapsenlapsensa elämässä, niin sinunkin on vähän venyttävä ja käytävä heitä silloin tällöin tapaamassa. 4kk ikäinen on aika kätevä kaveri. Syöminen tulee vielä kokonaan tai pääosin tissistä ja/tai pullosta ja loppuosan voi hyvin antaa pilttipurkista. Matkustaminen on vielä helppoa, kun vauva ei liiku. Toisaalta synnytyksestä on jo sen verran aikaa, että olet ehtinyt toipua ja vauvanhoitokaan ei ole enää ihan uutta.  

Siis käykö oikeasti aikuiset toistensa luona yökylässä? :D okei ehkä silloin, jos sukulaiset ovat jakautuneet Helsinkiin ja Sodankylään tai silloin, jos on vuokrattu hiihtolomaksi yhteinen mökki.

Vierailija kirjoitti:

Voisikohan vauva mennä isänsä kanssa?

Meillä vauva vieraili isän kanssa monesti ja minä sain nukkua kunnolla koko viikonlopun:)

Ai 4kk vauva ilman äitiä yökylään? No ei olisi tullut kuuloonkaan oman vauvani kohdalla, mutta jokainen tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Siis käykö oikeasti aikuiset toistensa luona yökylässä? :D okei ehkä silloin, jos sukulaiset ovat jakautuneet Helsinkiin ja Sodankylään tai silloin, jos on vuokrattu hiihtolomaksi yhteinen mökki.

Ei nyt tarvi Sodankylään asti mennä... 8 lähtö ja 22 kotiin, siinä on 14 tuntia. Harvoin nähdään, niin vierailu ruokailuineen on 4 tuntia (?)... Jää 5 tuntia suuntaansa 1 tauolla - noin 400 km... et ole kuin vasta Jyväskylän ohittanut. Jaksaisitko itse istua 10h autossa, jaksaako se pikkuipana? Vinkvink - kaikki lapset ei sitten suostu nukkumaan autossa.

36

Tässä kyseessä tietysti miehen vanhemmat! Olisiko ongelma samanlainen jos kyseessä ei olisi anoppila?

Vierailija kirjoitti:

Pyydä tulemaan teille. 

Itse inhoan matkustamista yli kaiken ja kaikkea häsläämistä sen ympärillä. Mulla on voimakasta matkapahoinvointiakin. Nukun huonosti vieraissa kodeissa. Anoppi tulee itse meille 9/10 tapauksista jos haluaa nähdä. Aina saa tulla ja on tervetullut, mutta mua ei nykysellään saa pompotelluksi eri suuntiin. 

Itse et halua matkustaa. OK. Entä jos lapsesi on aikuisena samanlainen, ja asuu niin kaukana, että näkeminen edellyttää yökyläilyä? Lopetatko lapsesi näkemisen kokonaan?

Minäkään en tykkää yökyläilystä, mutta taivun siihen, koska lapsen mummola (isän puolelta) on 600 km päässä, ja lapsi ja isovanhemmat nauttivat, kun saavat olla yhdessä. Kyläillään puolin ja toisin muutaman kerran vuodessa. En halua riistää lapselta isovanhempia oman itsekkyyteni vuoksi. Oltiin ekan kerran tuolla mummolassa, kun lapsi oli 4 kk, ja reissu meni tosi hyvin.

3 viikkosesta reissattu vähintään yks viikonloppu kuukaudesta. 2h matka ja siihen pysähdykset.

Isovanhemmat sitten auttaneet paljon, vaihtaneet vaipat ja isomman syöttäneet ja aamulla nousseet niin sai ite nukkua. Onhan tuo matka voimia vievä ja stressaava, mutta sitten itse saanut lepäillä ja valmiiseen pöytään.

Toki jos tuollaista apua ei siellä päässä saisi niin en kyllä tuhlaisi energiaani tuohon reissaamiseen kauheen usein. Ja riippuu tietenkin millaiset tilat nukkua ja olla.

Ei ole pakko. Ei todellakaan.

Tiedän vanhempia, jotka ovat reissanneet tuon ikäisen kanssa jo muutaman viikon Meksikossa, mutta tiedän myös vanhempia, jotka eivät yökyläile vielä yksivuotiaankaan kanssa. Kaikki on ok - kyse on siitä, mikä juuri teille tuntuu hyvältä ja oikealta.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkään ei ole autoa. Ensimmäisen kerran matkustimme junassa kun esikoinen oli n. 1kk ikäinen. Meillä on mummolat sen verran kaukana, että julkisilla ei ole järjeä tehdä päivänreissuja, omalla autolla vielä onnistuisi.

Nyt lapsia on kaksi, ei vieläkään omaa autoa ja otamme autoon istuimet mukaan, bussilla kuljemme, sillä junat on kalliita. Lapset viihtyvät hyvin, sillä ovat pienestä asti matkustaneet.

Itse tulisin hulluksi, jos pitäisi kökkiä vaan kotona, mutta jokainen on erilainen. Kyllä varmasti anoppisi ymmärtää, jos sanot ettet halua lähteä. Etkö jaksa sitä bussissa/junassa matkustamista vai ollenkaan reissuun lähtemistä? Jos kyse on vain junalla menosta, voisivatko he tulla hakemaan?

Emme köki todellakaan vain kotona. Käymme päivisin kylässä minun kavereideni ja muoden sukulaisten luona. He asuvat samassa kaupungissa joten saan samalla lapsen kanssa raikasta ulkoilmaa ja liikuntaa. Tulen väsyneeksi ja huonovointiseksi matkustaessani joten myös automatkat ovat kamalia. En siis tykkää matkustella :/

Ap

Yökyläiltiin vauvan kanssa jo kun vauva oli parin kuukauden ikäinen. Oltiin mun vanhemmilla. Vaihtelua kotipäiviin. Ei mitään ongelmia.

Todella hyviä ajatuksia ja kysymyksiä. Kiitos! :) En ehkä voisi antaa vauvaa isän kanssa yökylään koska on vielä pääosin rintamaidolla. Välit ovat tällähetkellä oikein hyvät. Mutta olemme niin erilaisia. Minä arvostan rentoa menoa ja rauhallisuutta. Olen mitä luultavimmin erityisherkkä. He ovat kovaäänisiä ja meneviä ihmisiä. Vaikka fiksuja ovatkin, en usko saavani levätä. Jokaisella kerralla heidän luonaan vierailut ovat olleet ihania mutta äärimmäisen väsyttäviä ja kuluttavia. Vika ei siis ole heissä. Nyt he höösäävät entistä enemmän koska meillä on vauva.

He ovat käyneet meillä usein ja tulevat jotkossakin käymään. Mutta jokaikinen kerta he kysyvät, milloin tulemme heille. Vauva on tottunut vierailuihin sillä olemme usein jossain kylässä, mutta vain pari tuntia päiväsaikaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä kyseessä tietysti miehen vanhemmat! Olisiko ongelma samanlainen jos kyseessä ei olisi anoppila?

Ongelma olisi samanlainen. Matkustaminen on minulle yhtä hlvettiä :( Toki anoppila on aina anoppila...vähän varpaillaan oltava. Mutta en lähde omien vanhempienikaan luokse. Sinne on vielä pidempi matka. Tosin heillä ei ole mitään lastenhoitoon vaadittavaa siellä. Eivät edes vaippoja osta. No se siitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Älä hypi muitten pillin tahtiin!

Muista: Mikään ei ole pakko paitsi verot ja kuolema.

ja työkkärin infotilaisuuet....

Vierailija kirjoitti:

3 viikkosesta reissattu vähintään yks viikonloppu kuukaudesta. 2h matka ja siihen pysähdykset.

Isovanhemmat sitten auttaneet paljon, vaihtaneet vaipat ja isomman syöttäneet ja aamulla nousseet niin sai ite nukkua. Onhan tuo matka voimia vievä ja stressaava, mutta sitten itse saanut lepäillä ja valmiiseen pöytään.

Toki jos tuollaista apua ei siellä päässä saisi niin en kyllä tuhlaisi energiaani tuohon reissaamiseen kauheen usein. Ja riippuu tietenkin millaiset tilat nukkua ja olla.

En pääsisi valmiiseen pöytään. Enemmän energiaa siellä menee kuin saa. Lisäksi vielä pääsäryt ja pahoinvoinnit päälle. Ei kiitos.

Ap

Me olemme matkustelleet vauvan kanssa, mutta emme yökyläilleet. Niissä on nimittäin tosi vissi ero, vaikka täällä niitä on joissakin kommenteissa verrattu keskenään.

Matkustellessa yövytään hotellissa. Se on toki eri asia kuin oma koti, mutta sitä saa silti käyttää "lainakotina" - sinne saa levitellä omat tavaransa miten tahtoo, saa pitää valoja päällä silloin kun haluaa, ei tarvitse miettiä, että herääkö joku nyt kun vauva itkee jne. Saa katsoa telkkaria koska lystää ja mitä lystää, saa lojua alushoususillaan ja imettää tissit paljaina. 

Yökyläillessä mennään jonkun toisen kotiin. Anoppilassa se tarkoittaa sitä, että nukutaan huojuvassa 120 cm leveässä parvisängyssä ahtaassa pienessä huoneessa. Jos vauva itkee yöllä, herää koko asunto. Nämä on tietysti koulukuntajuttuja, mutta itse en pysty rennosti imettämään appivanhempien katsellessa. Ruoka toki (yleensä) tulee valmiina pöytään, mutta se ei välttämättä ole sellaista, mistä itse pahemmin tykkäisi. Esimerkiksi omilla appivanhemmillani on päähänpinttymä, että puuro mehukeitolla on ainoa oikea aamupala. 

Ainahan vieraat lähtiessään sanovat, että tulkaa meille vuorostanne, ei sitä varmaan aina edes kovin vakavasti tarkoiteta. Jos he kerran vaivattomasti pääsevät ap:n luona käymään, niin tuskin suuttuvat, jos sanot, että tulet vasta, kun lapsi on vanhempi.

Monesti kyllä matkustaminen on monille vastenmielistä kenelle mistäkin syystä, ja varsinkin pienen vauvan kanssa, kyllä sitä pitää kunnioittaa.