Kun tiedetään että aikuiset miehet ja naiset harrastavat seksiä ja seksissä sinään ei ole mitään pahaa tai hävettäväää, niin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Toi nyt ei mennyt ihan putkeen. Tottakai ulos astuttaessa on riksi myös väkivallasta ja lentokoneeseen noustessa massamurhasta, jälkimmäinen riski tosin melko pieni.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Samalla järjettömällä logiikalla voisi myös ihmetellä niitä miehiä, jotka valittavat vääristä raiskausilmoituksista... Itsehän lähti naisen mukaan (paitsi, että nainen ottaa riskin näköjään raiskauksen ja pahoinpitelyn lisäksi myös salakuvaamisesta.)

Siitä huolimatta pidän vääriä raiskausilmoituksia yhtä vakavana rikoksena kuin raiskauksia - ja molempia helvetin vakavina.

Juu, sama logiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

No ei nuo sinunkaan esimerkkisi oikein verrannollisia olleet. Sinun kaltaisillesi miehille puoli maailmaa on naisille yhtä isoa Nykin Keskuspuistoa. Ehkä keskellä päivää kirkossa nunnankaapu päällä raiskatuksi tuleminen ei ole naisen omaa syytä, muuten ei saa itkeä. Kun eihän naisilla mitään oikeuksia ole. Pysyisivät kotona nyrkin ja hellan välissä prkl.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Häpeäntunnettaan? En edes tiedä mistä aloittaa sinun kanssasi. Ilmeisesti et ole ollut kovin kamalissa paikoissa elämässäsi jotta voisit ymmärtää kauhua tai traumoja. Kuolemankauhu ei muuten ole se lähellekään suurin tai kamalin kauhu maailmassa, ikävä pilata luulosi. Jo jokainen vanhempi osaa kertoa sinulle sen, saati ihminen joka on kokenut jonkun valtavan massiivisen trauman - esimerkkeinä vaikkapa Estonia/Tapaninpäivän tsunami/911 jne. 

Oletko sitä mieltä, että raiskaus - jos siinä ei suoranaisesti pidetä veistä kurkulla, ei ole niin kamala rikos koska siinä ei ole kuolemanuhkaa? 

Entä se kauhu, että mikään elämässäsi ei ole omaasi, ei yksityistä asiaasi? Kuka tahansa on saattanut nähdä yksityisen hetkesi, jossa antauduit epäedullisista kuvakulmista välittämättä yksityisen nautinnon käsiin. Onko tuleva rekrytoijasi nähnyt sen? Professorisi yliopistossa? Mitä muuta yksityisyydestäsi vuotaa muiden tietoon? Kehen voit luottaa elämässäsi? Oletko koskaan kuullut esim. posttraumaattisesta stressisyndroomasta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Jos asiat eivät mielestäsi ole verrannollisia, voin päätellä siitä vain sen, että sinua ilmeisesti risoo se, että naiset ovat harrastaneet irtoseksiä? Voi tulla yllätyksenä: Heillä on ollut siihen halutessaan täysi oikeus, toisin kuin Axlilla rikolliseen toimintaan. Tottakai uhreista tuntuu pahalta, kun ovat joutuneet törkeän rikoksen kohteeksi joka on tuottanut heille oikeudetonta häpeää.

Jep, naisviha paistaa jutun taholta sekä joidenkin kommenteista. Aina joku on kääntämässä asiaa uhrin syyksi tai "hän otti riskin" jos naista tai/ja tämän seksuaalisuutta on loukattu. Kuvottavaa!

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Häpeäntunnettaan? En edes tiedä mistä aloittaa sinun kanssasi. Ilmeisesti et ole ollut kovin kamalissa paikoissa elämässäsi jotta voisit ymmärtää kauhua tai traumoja. Kuolemankauhu ei muuten ole se lähellekään suurin tai kamalin kauhu maailmassa, ikävä pilata luulosi. Jo jokainen vanhempi osaa kertoa sinulle sen, saati ihminen joka on kokenut jonkun valtavan massiivisen trauman - esimerkkeinä vaikkapa Estonia/Tapaninpäivän tsunami/911 jne. 

Oletko sitä mieltä, että raiskaus - jos siinä ei suoranaisesti pidetä veistä kurkulla, ei ole niin kamala rikos koska siinä ei ole kuolemanuhkaa? 

Entä se kauhu, että mikään elämässäsi ei ole omaasi, ei yksityistä asiaasi? Kuka tahansa on saattanut nähdä yksityisen hetkesi, jossa antauduit epäedullisista kuvakulmista välittämättä yksityisen nautinnon käsiin. Onko tuleva rekrytoijasi nähnyt sen? Professorisi yliopistossa? Mitä muuta yksityisyydestäsi vuotaa muiden tietoon? Kehen voit luottaa elämässäsi? Oletko koskaan kuullut esim. posttraumaattisesta stressisyndroomasta? 

Juu, juuri häpeä on the juttu, johon ihminen kompastuu, kun miettii, että proffa näkee sen. Kauhu on kasvojen menettämistä. Kuolematilanteissa kyse ei ole häpeästä.

Olen kuullut posttraumaattisista stresseistä, olenhan käyttäytymistieteilijä. Olen myös kohdannut kuoleman silmästä silmään. Ikääkin minulla on 50 v.

Ja totta kai meillä kaikilla on yksityisyys ja koskemattomuus. Puhun vain riskin ottamisesta. Jos otat riskin, tiedä, että joskus häviät. Vs. Jos sinut raiskataan lenkkipolulla tms, niin silloin olet itse täysin syytön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Jos asiat eivät mielestäsi ole verrannollisia, voin päätellä siitä vain sen, että sinua ilmeisesti risoo se, että naiset ovat harrastaneet irtoseksiä? Voi tulla yllätyksenä: Heillä on ollut siihen halutessaan täysi oikeus, toisin kuin Axlilla rikolliseen toimintaan. Tottakai uhreista tuntuu pahalta, kun ovat joutuneet törkeän rikoksen kohteeksi joka on tuottanut heille oikeudetonta häpeää.

Ei minua riso muu kuin se, että venäläistä rulettia ja itketään, kun hävitään.

Nyt minun pitää lähteä. Mutta miettikääpä sitä häpeää.

Smith ällöttää. Ajattelin joskus että vaikuttaa kivalta juontajalta. VOF:ssa oli aina positiivinen ja ystävällisen oloinen... Ja mitä se on tehnyt samaan aikaan: tehtaillut rikoksia. Ihan hullua käyttäytymistä jutun selvittyä, ja puhuu uhreistaan mm sanoilla bitches ja akat. Yäk!

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Häpeäntunnettaan? En edes tiedä mistä aloittaa sinun kanssasi. Ilmeisesti et ole ollut kovin kamalissa paikoissa elämässäsi jotta voisit ymmärtää kauhua tai traumoja. Kuolemankauhu ei muuten ole se lähellekään suurin tai kamalin kauhu maailmassa, ikävä pilata luulosi. Jo jokainen vanhempi osaa kertoa sinulle sen, saati ihminen joka on kokenut jonkun valtavan massiivisen trauman - esimerkkeinä vaikkapa Estonia/Tapaninpäivän tsunami/911 jne. 

Oletko sitä mieltä, että raiskaus - jos siinä ei suoranaisesti pidetä veistä kurkulla, ei ole niin kamala rikos koska siinä ei ole kuolemanuhkaa? 

Entä se kauhu, että mikään elämässäsi ei ole omaasi, ei yksityistä asiaasi? Kuka tahansa on saattanut nähdä yksityisen hetkesi, jossa antauduit epäedullisista kuvakulmista välittämättä yksityisen nautinnon käsiin. Onko tuleva rekrytoijasi nähnyt sen? Professorisi yliopistossa? Mitä muuta yksityisyydestäsi vuotaa muiden tietoon? Kehen voit luottaa elämässäsi? Oletko koskaan kuullut esim. posttraumaattisesta stressisyndroomasta? 

Juu, juuri häpeä on the juttu, johon ihminen kompastuu, kun miettii, että proffa näkee sen. Kauhu on kasvojen menettämistä. Kuolematilanteissa kyse ei ole häpeästä.

Olen kuullut posttraumaattisista stresseistä, olenhan käyttäytymistieteilijä. Olen myös kohdannut kuoleman silmästä silmään. Ikääkin minulla on 50 v.

Ja totta kai meillä kaikilla on yksityisyys ja koskemattomuus. Puhun vain riskin ottamisesta. Jos otat riskin, tiedä, että joskus häviät. Vs. Jos sinut raiskataan lenkkipolulla tms, niin silloin olet itse täysin syytön.

Jos olisit elämässäsi opiskellut käyttäytymistieteitä, tietäisit että kuolemanpelko ei todellakaan ole se pahin pelko. Ei sitten lähellekään. Puhun perustuen omaan koulutukseen, omiin empiirisiin havaintoihini sekä omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini. 

Ja jos olet noin innostunut rajanvedosta, niin mihin kellonaikaan vedät rajan lenkkipolulla raiskatuksi tulemisesta? Onko se naisen vika, jos lenkkeilee vaikka sitten Keskuspuistossa klo 5:30 ennen töihinlähtöä ja tulee raiskatuksi? Entä se, jos palaa baarista kotiin minihameessa samaa tietä klo 5:30?

Entä jos nyt kuitenkin tehtäisiin se temppu, joka toimivassa laeilla ja säännöillä pyörivissä yhteiskunnissa on yhteisesti hyväksi todettu juttu - syytettäisiin rikoksesta sitä rikollista ja annettaisi uhrin olla? Uhrilla ei ole minkäänlaista vastuuta rikoksesta, ei sitten vaikka kävelisi alasti Kaisaniemenpuistossa keskiyöllä ja tulisi raiskatuksi. Jokaisella on lähtökohtaisesti LAKISÄÄTEINEN oikeus koskemattomuuteen. Sitä ei muuta se, miten uhri on pukeutunut tai kenen kanssa hän harrastaa seksiä. 

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Häpeäntunnettaan? En edes tiedä mistä aloittaa sinun kanssasi. Ilmeisesti et ole ollut kovin kamalissa paikoissa elämässäsi jotta voisit ymmärtää kauhua tai traumoja. Kuolemankauhu ei muuten ole se lähellekään suurin tai kamalin kauhu maailmassa, ikävä pilata luulosi. Jo jokainen vanhempi osaa kertoa sinulle sen, saati ihminen joka on kokenut jonkun valtavan massiivisen trauman - esimerkkeinä vaikkapa Estonia/Tapaninpäivän tsunami/911 jne. 

Oletko sitä mieltä, että raiskaus - jos siinä ei suoranaisesti pidetä veistä kurkulla, ei ole niin kamala rikos koska siinä ei ole kuolemanuhkaa? 

Entä se kauhu, että mikään elämässäsi ei ole omaasi, ei yksityistä asiaasi? Kuka tahansa on saattanut nähdä yksityisen hetkesi, jossa antauduit epäedullisista kuvakulmista välittämättä yksityisen nautinnon käsiin. Onko tuleva rekrytoijasi nähnyt sen? Professorisi yliopistossa? Mitä muuta yksityisyydestäsi vuotaa muiden tietoon? Kehen voit luottaa elämässäsi? Oletko koskaan kuullut esim. posttraumaattisesta stressisyndroomasta? 

Juu, juuri häpeä on the juttu, johon ihminen kompastuu, kun miettii, että proffa näkee sen. Kauhu on kasvojen menettämistä. Kuolematilanteissa kyse ei ole häpeästä.

Olen kuullut posttraumaattisista stresseistä, olenhan käyttäytymistieteilijä. Olen myös kohdannut kuoleman silmästä silmään. Ikääkin minulla on 50 v.

Ja totta kai meillä kaikilla on yksityisyys ja koskemattomuus. Puhun vain riskin ottamisesta. Jos otat riskin, tiedä, että joskus häviät. Vs. Jos sinut raiskataan lenkkipolulla tms, niin silloin olet itse täysin syytön.

Nykyään naisilla on oikeus harrastaa seksiä silloin kuin haluavat, kenen kanssa haluavat. Enää ei tarvitse olla kotona nyrkin ja hellan välissä. He eivät ota siinä sen enempää riskiä kuin lenkkipolullakaan ollessa. Täällä ei eletä rikollisten, mm. salakuvaajien pelossa jotka pyörittelisivät asioita halujensa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Eli tällä sinun logiikallasi jos mies vie tuntemattoman naisen baarista kotiinsa, tai menee tuntemattoman naisen kotiin ihan vapaaehtoista seksiä harrastaakseen, hän ottaa tietoisen riskin siitä, että tuleekin syytetyksi raiskauksesta. Eihän se tietenkään kivalta tunnu, mutta pitäähän nyt riskit tietää. Ei myöskään kannata mennä New Yorkin keskuspuistoon yksin kävelemään aamuyöllä ja valittaa jälkeenpäin mitä tapahtui. 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Jos asiat eivät mielestäsi ole verrannollisia, voin päätellä siitä vain sen, että sinua ilmeisesti risoo se, että naiset ovat harrastaneet irtoseksiä? Voi tulla yllätyksenä: Heillä on ollut siihen halutessaan täysi oikeus, toisin kuin Axlilla rikolliseen toimintaan. Tottakai uhreista tuntuu pahalta, kun ovat joutuneet törkeän rikoksen kohteeksi joka on tuottanut heille oikeudetonta häpeää.

Ei minua riso muu kuin se, että venäläistä rulettia ja itketään, kun hävitään.

Nyt minun pitää lähteä. Mutta miettikääpä sitä häpeää.

Inhimillisyys kyllä todella pahasti hukassa sinulla. Kaikki meistä tekee virhearviointeja, ja jos niiden seurauksena joutuu törkeän rikoksen uhriksi, niin kyllä siitä minun mielestäni saa ja kuuluukin itkeä. Oli sitten epätäydellinen tahi virheetön ihminen. Rikos on aina vain ja ainoastaan tekijän syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä taas ihmettelen tätä:

Jos minä menen jonkun tuntemattoman kotiin ja suostun seksiin, niin otan riskin niin raiskauksesta, stalkkerista että salakuvaamisesta. Ei mikään näistä kivalta tuntuisi, mutta pitäähän minun riskit tietää. Enhäk mene New Yorkin keskuspuistoonkaan kävelemään yöllä neljältä yksin, ja valita jälkeenpäin mitä tapahtui.

Tuolla logiikalla otat myös ulos astuessasi riskin joutua väkivallan kohteeksi, lentokoneeseen noustessasi riskin joutua osaksi massamurhaa jne.. Oletuksen kuuluu olla, että LAKIA NOUDATETAAN.

Tavallaan otan riskin, mutta aivan verrannollisia nämä eivät ole. Salakuvaamisessa ei uhata henkeä. Kukaan ei joudu kokemasn siinä kuolemankauhua.

En sanonut, ettei lakia tarvitsisi noudattaa. Ihmettelen sitä, että asiasta itketään jälkeenpäin, kun eivät kestä omaa häpeän tunnettaan.

Jos asiat eivät mielestäsi ole verrannollisia, voin päätellä siitä vain sen, että sinua ilmeisesti risoo se, että naiset ovat harrastaneet irtoseksiä? Voi tulla yllätyksenä: Heillä on ollut siihen halutessaan täysi oikeus, toisin kuin Axlilla rikolliseen toimintaan. Tottakai uhreista tuntuu pahalta, kun ovat joutuneet törkeän rikoksen kohteeksi joka on tuottanut heille oikeudetonta häpeää.

Ei minua riso muu kuin se, että venäläistä rulettia ja itketään, kun hävitään.

Nyt minun pitää lähteä. Mutta miettikääpä sitä häpeää.

Inhimillisyys kyllä todella pahasti hukassa sinulla. Kaikki meistä tekee virhearviointeja, ja jos niiden seurauksena joutuu törkeän rikoksen uhriksi, niin kyllä siitä minun mielestäni saa ja kuuluukin itkeä. Oli sitten epätäydellinen tahi virheetön ihminen. Rikos on aina vain ja ainoastaan tekijän syy.

Tämä.